Eduskunnan puhemiehelle
Siitä saakka, kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, maamme kunnat ovat voineet hakea tukea maidon ostamiseen oppilailleen. Vuoden 2017 elokuusta saakka tukea on voinut saada myös kasvisten ja hedelmien ostamiseen päivähoidossa tai perusopetuksessa oleville lapsille. Suomi voi saada kouluhedelmätukea EU:lta 1,6 miljoonaa euroa vuodessa kesään 2023 asti.
Kuitenkin esimerkiksi lukuvuodelta 2017—2018 melkein 90 prosenttia kouluhedelmätuesta jäi käyttämättä. Viime lukuvuodelta käyttämättä jäi yli miljoona euroa. Tuolloin Suomen koulut käyttivät 445 000 euroa. Monet kuntien virkamiehet ja kuntapäättäjät pitävät edelleen kouluhedelmätuen hakemista ja myöntämistä koskevia sääntöjä liian byrokraattisina. Säännöstöä on syytä tarkistaa kouluhedelmätuen hakemisen ja myöntämisen helpottamiseksi. Vastuuviranomaisten tulisi myös parantaa kunnille ja tavarantoimittajille suunnattua tiedotusta sekä etsiä ratkaisuja yhdessä niiden kanssa.
Ravitsevan ruokavalion merkitys oppimiselle ja hyvinvoinnille on tunnettu tosiasia. Kasvisten ja hedelmien lisääminen lounaan yhteyteen tai niiden nauttiminen välipalana voi parantaa terveyttä, viihtyvyyttä ja koulusuorituksia. Kun lapsi tai nuori oppii nauttimaan kasviksista ja hedelmistä, hän todennäköisesti syö niitä myös myöhemmin elämässään, mikä rakentaa pohjaa koko elämän kestäville terveellisille ravitsemustottumuksille. Kouluhedelmätuen käytön lisääminen edistää tätä tavoitetta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä kouluhedelmätuen käytön lisäämiseksi ja
miten entistä useammat kunnat voidaan saada hakemaan sitä?