Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muutettavaksi työsopimuslakia, merityösopimuslakia ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia. Esityksen mukaan työntekijän lomautusta edeltävää lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin 14 päivästä viiteen päivään. Samoin lyhennettäisiin lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaikaa nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä viiteen päivään. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että työnantajalla olisi oikeus jatkossa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Koeaikaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että työsopimus voitaisiin koeaikana purkaa myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Esityksen tavoitteena on luoda edellytykset sille, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin koronavirusepidemiasta aiheutuvaan äkilliseen ja voimakkaaseen tuotteiden ja palveluiden kysynnän heikentymiseen.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja ne ovat voimassa 30.6.2020 saakka.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Suhde työehtosopimuksiin

Koeaikapurku

Lomautusilmoitus

Tiedotus

Kiinassa käynnistyi vuoden 2020 alussa uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19-tartuntatautiepidemia. Tauti levisi nopeasti Kiinan ulkopuolelle. Valtioneuvosto totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi.

Koronavirusepidemia ja sen rajoittamistoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja näin ollen myös työn tarjoamisen edellytykset ovat heikentyneet voimakkaasti lyhyessä ajassa. Tästä syystä yritysten on ollut välttämätöntä ryhtyä sopeuttamaan toimintaansa. Lomautusilmoitusten määrä on kasvanut nopeasti maaliskuun alkupuoliskolta lähtien, ja osa yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautusten sijasta myös irtisanomisiin.

Työmarkkinakeskusjärjestöt EK ry, KT Kuntatyönantajat, SAK ry, STTK ry ja Akava ry tekivät 18.3.2020 esityksen hallitukselle toimenpiteistä yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi koronaviruksen aiheuttamassa talouden kriisissä. Järjestöjen mukaan koronavirusepidemian seurauksena Suomen talous on ajautunut tilanteeseen, joka vaarantaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyyden ja ihmisten toimeentulon. Käsittelyssä olevalla esityksellä helpotetaan yritysten sopeutumista koronavirusepidemian aiheuttamiin työvoimatarpeen muutoksiin pääosin työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla.

Ehdotettuja muutoksia sovelletaan yksityisellä sektorilla. Lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät työsuhteet, joissa työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko tai Ahvenanmaan maakuntahallitus.

Yritysten sopeutumista koronavirusepidemian aiheuttamaan työvoimatarpeen muutokseen helpotetaan lyhentämällä lomautusilmoitusaikaa ja yhteistoimintalaissa säädettyä neuvotteluaikaa, mahdollistamalla määräaikaisen työntekijän lomauttaminen sekä koeaikapurku tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Irtisanomisten arvioidaan myös lisääntyvän, minkä vuoksi takaisinottoaikaa ehdotetaan pidennettäväksi yhdeksään kuukauteen.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettuja väliaikaisia muutoksia tarpeellisina ja tärkeinä ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomioin.

Esityksellä ei puututa työnantaja- ja työntekijäliittojen sopimuskompetenssiin. Lomautusilmoitusajasta, yhteistoimintalain neuvotteluajasta ja takaisinottovelvollisuudesta saa edelleen sopia laista poiketen valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäliittojen välisellä työehtosopimuksella. Työsuhteessa sovellettavalla työehtosopimuksella on siten etusija lain säännökseen verrattuna. Työnantaja- ja työntekijäliitot ovat kuitenkin tehneet lakiehdotusta vastaavia muutoksia työehtosopimuksiin. Näitä työehtosopimuksia sovelletaan myös järjestäytymättömissä yrityksissä, jos työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi.

Ehdotetut muutokset eivät lukuisista työehtosopimusten muutoksista huolimatta koske kaikkia yrityksiä eikä työntekijöitä. Valiokunta ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena, mutta katsoo, että työehtosopimusautonomiaan ei tässä yhteydessä ole perusteltua puuttua.

Työsopimus saadaan esityksen mukaan purkaa koeaikana myös 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Esityksen perustelujen mukaan oikeutta työsopimuksen purkamiseen ei kuitenkaan ole, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 7 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Valiokunta toteaa selkeyden vuoksi, että 7 luvun 3 ja 4 §:ää luetaan yhdessä, eikä pykäliin siltä osin ehdoteta muutosta.

Valiokunta korostaa, että työntekijälle, jonka työsuhde puretaan koeaikana tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, tulee antaa koeaikapurun peruste tiedoksi kirjallisesti. Koeaikapurun perusteella saattaa olla merkitystä irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymiseen.

Siirtymäsäännöksen mukaan työnantaja, joka on ilmoittanut työntekijälle lomauttamisesta ennen tässä ehdotetun lain voimaantuloa, saa väliaikaisen lain voimassa ollessa lomauttaa työntekijän, kun ilmoituksesta on kulunut vähintään viisi päivää. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava työntekijälle lomautusilmoitusajan lyhentämisestä viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä. Valiokunta pitää lomauttamisesta ilmoittamista viimeistään edellisenä päivänä ongelmallisena ajan lyhyyden vuoksi.

Valiokunta korostaa, että lomauttamisesta on ilmoitettava työntekijälle henkilökohtaisesti eli on varmistettava, että hän saa tiedon lomautuksen alkamisajankohdasta.

Ehdotettu väliaikainen laki tulee voimaan nopealla aikataululla, ja sillä on merkittävä vaikutus yrityksiin ja lomautettaviin työntekijöihin. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että lakiehdotuksen säännöksistä ja niiden vaikutuksista tiedotetaan tehokkaasti.

VASTALAUSE

Perustelut

Koronavirusepidemia on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtioneuvosto on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todennut maassa vallitsevan poikkeusolot. Poikkeusolojen perusteella valtioneuvosto on ottanut käyttöön valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia, joiden tarkoituksena on pyrkiä hillitsemään epidemiaa ja turvaamaan kansalaisten perusoikeutta terveyteen ja elämään.

Epidemia on johtanut laajoihin taloudellisiin ja tuotannollisiin vaikeuksiin yrityskentällä. Laajoista lomautuksista on jo ilmoitettu, minkä lisäksi ravitsemisliikkeitä koskevat rajoitustoimet ajavat entisestään toimijoita yhä ahtaammalle. Tavoitteena tulee olla, että yritykset saavat mahdollisimman joustavat keinot käyttöönsä, jotta laajoilta irtisanomisaalloilta pystyttäisiin välttymään ja yritystoimintaa jatkamaan myös kriisin laannuttua.

Nyt ehdotetuilla muutoksilla työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin ja lakiin yhteistoiminnasta yrityksissä on tarkoituksena toteuttaa väliaikaiset muutokset työlainsäädäntöön, millä pyritään helpottamaan yritysten tilannetta.

Hallituksen antaman informaation perusteella mahdollisuuden väliaikaiseen lomautusilmoitusajan lyhentämiseen viiteen päivään piti koskea kaikkia työnantajia. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perusteella oikeudesta lyhyempään ilmoitusaikaan voitaisiin kuitenkin poiketa työehtosopimuksilla. Tämä asettaa niin työntekijät kuin työnantajatkin eriarvoiseen asemaan keskenään.

55/2001 Hallituksen esityksessä ei ole esitetty muutoksia työsopimuslain () 13 luvun 7 §:ssä oleviin säädöksiin, joissa määritellään työehtosopimuksilla poikkeaminen lain määräyksistä. On kuitenkin selvää, että maan ollessa poikkeusoloissa voidaan katsoa tilanteen olevan välttämätön ja oikeasuhtainen sen osalta, että myös tähän pykälään voidaan tehdä väliaikainen muutos. Työsopimuslain 13 luvun 7 §:ää on muutettava niin, että siinä 1 momentissa 8 kohdassa mainittu poikkeaminen työehtosopimuksella ei kuitenkaan mahdollista sopimista yli viittä päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta.

Katsomme, että vallitsevissa olosuhteissa on otettava käyttöön kaikki toimet, joilla voidaan turvata työpaikkojen säilyminen. Tämä edellyttää, että lailla säädettävät joustot koskevat jokaista työnantajaa toimialasta riippumatta.

Tällä hetkellä ongelmana on, että vaikka osa järjestöistä on saanut jo työehtosopimuksiin muutokset viiden päivän lomautusilmoitusajasta, tämä ei kosketa vielä kaikkia. Vallitsevassa tilanteessa ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että eri aloilla joudutaan odottamaan neuvotteluiden lopputuloksen mahdollista saavuttamista. Ei myöskään ole täyttä varmuutta, että kaikki tulisivat asiasta yhteisymmärrykseen ja päätyisivät muuttamaan työehtosopimuksia lakimuutosta vastaavasti.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 3. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

(Vastalauseen muutosehdotukset).

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Laki

työsopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

, 6

a 13 luvun 7 §

, 6

ja 13 luvun 7 § laissa 1467/2016

väliaikaisesti työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 4 §, 5 luvun 2 ja 4 §luvun 6 § j, sellaisina kuin niistä ovat, 1 luvun 4 § laissa 1448/2016, 5 luvun 4 § laissa 204/2017luvun 6 § laissa 1448/2016, seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

4 §

(Kuten TyVM)

5 luku

Lomauttaminen

2 ja 4 §

(Kuten TyVM)

6 luku

Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä

6 §

(Kuten TyVM)

13 luku (Uusi)

Erinäisiä säännöksiä

7 §

Poikkeaminen työehtosopimuksella

Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on 6 §:ssä säädetystä poiketen oikeus sopia siitä, mitä säädetään:

1) 1 luvun 5 §:ssä työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-etuuksista;

2) 1 luvun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta neuvotteluvelvollisuudesta;

3) 2 luvun 5 §:ssä työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle;

4) 2 luvun 11 §:ssä sairausajan palkasta;

5) 2 luvun 13 §:ssä palkanmaksuajasta ja -kaudesta;

6) 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun lomauttamisen perusteista, ei kuitenkaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lomautuksen enimmäisajan pidentämisestä;

7) 5 luvun 3 §:ssä ennakkoselvityksestä ja työntekijän kuulemisesta;

, ei kuitenkaan viittä päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta;

8) 5 luvun 4 §:ssä lomautusilmoituksesta

9) 5 luvun 7 §:n 2 momentissa työnantajan oikeudesta vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta;

10) 6 luvun 4 a §:ssä korvattavan ansionmenetyksen määräytymisperusteesta;

11) 6 luvun 6 §:ssä työntekijän takaisin ottamisesta;

12) 7 luvun 4 §:ssä työn tarjoamisvelvollisuuden alueellisesta laajuudesta;

13) 7 luvun 13 §:ssä irtisanotun työntekijän oikeudesta työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen;

14) 9 luvussa työsopimuksen päättämismenettelystä.

ja on voimassa 31 heinä

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20kuuta 2020.

2.

Laki

merityösopimuslain väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

, 7

ja 13 luvun 9 §

, 7

ja 13 luvun 9 § laissa 1468/2016

väliaikaisesti merityösopimuslain (756/2011) 1 luvun 5 §, 6 luvun 2 ja 4 §luvun 9 §, sellaisina kuin niistä ovat, 1 luvun 5 § laissa 1449/2016, 6 luvun 4 § laissa 205/2017luvun 9 § laissa 390/2017, seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

5 §

(Kuten TyVM)

6 luku

Lomauttaminen

2 ja 4 §

(Kuten TyVM)

7 luku

Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä

9 §

(Kuten TyVM)

13 luku (Uusi)

Erinäisiä säännöksiä

9 §

Poikkeaminen työehtosopimuksella

Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on 8 §:ssä säädetystä poiketen oikeus sopia siitä, mitä säädetään:

1) 1 luvun 4 §:ssä määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksistä;

2) 1 luvun 6 §:ssä työsuhteen kestosta riippuvista työsuhde-eduista;

3) 2 luvun 4 §:ssä työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle;

4) 2 luvun 10 §:ssä sairausajan palkasta;

5) 2 luvun 17 §:ssä palkanmaksuajasta ja -kaudesta;

6) 3 luvun 1 §:n 2 momentissa vapaista kotimatkoista lomautuksen yhteydessä;

7) 6 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun lomauttamisen perusteista, ei kuitenkaan pidentää 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua lomautuksen enimmäisaikaa ja rajoittaa 8 luvun 4 §:ssä säädettyä työn tarjoamisvelvollisuuden alueellista laajuutta;

8) 6 luvun 3 §:ssä ennakkoselvityksestä ja työntekijän kuulemisesta;

, ei kuitenkaan viittä päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta;

9) 6 luvun 4 §:ssä lomautusilmoituksesta

10) 6 luvun 7 §:n 2 momentissa työnantajan oikeudesta vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta;

11) 7 luvun 9 §:ssä työntekijän takaisin ottamisesta;

12) 8 luvun 11 §:ssä irtisanotun työntekijän oikeudesta työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen;

13) 10 luvussa työsopimuksen päättämismenettelystä.

ja on voimassa 31 heinä

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20kuuta 2020.

Helsingissä 27.3.2020

Arto

Satonen

kok

Matias

Marttinen

kok