Eduskunnan puhemiehelle
Koronavirusepidemia ja maamme poikkeustila ovat laittaneet räjähdysmäisesti kasvuun Kelan etuushakemus- ja työmäärät. Kela tarvitsee viipymättä lisämäärärahoja, jotta Kelan toimintakyky turvataan ja vaikeaan tilanteeseen joutuneet ihmiset saavat välttämättömän toimeentulon ja avun ilman lisäviiveitä.
Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Kela on jo pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lupaa ylittää lakisääteisiä käsittelyaikoja. Kela on sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi asiassa lähestynyt myös oikeuskansleria ja Kelaa valvovia valtuutettuja.
On suuri puute, että koronakriisin hoitoon liittyvästä parhaillaan eduskunnan juuri käsittelemästä hallituksen lisätalousarvioesityksestä puuttuivat Kelan välttämättä tarvitsemat lisäykset Kelan toimintamäärärahoihin.
Eduskuntaryhmämme jätti valiokunnan esitykseen vastalauseen, jonka lausumassa edellytämme hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin, joilla varmistetaan seuraavassa lisätalousarviossa Kelan tarvitsemat toimintamäärärahat. Tämä on välttämätöntä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksien maksatuksen turvaamiseksi ja vaativissa olosuhteissa työskentelevän henkilöstön tukemiseksi.
Kelan toimintamenojen tarvetta ja etuusmenojen kasvua seurattava jatkuvasti. Kriisin tuomat mittavat kasvuvaikutukset Kelan maksamiin etuuksiin ja neuvontapalveluihin on huomioitava myös hallituksen tulevassa kehysriihessä. Yhtä tärkeää on ripeästi tehdä toimia yritysten tukemiseksi. Toimilla on autettava yrityksiä selviämään kriisin yli, jotta ihmisillä on kriisin jälkeen työ ja toimeentuloa.
Kela on arvioinut työttömyysturvahakemusten määrän lisääntyvän lähiviikkoinakin ainakin noin 90 000 hakemuksella. Sen jälkeistä aikaa ei pystytä vielä arvioimaan. Lomautusten edetessä hakemusten määrät kasvavat entisestään. Myös asumistuki- ja perustoimeentulotukihakemusten määrä tulee kasvamaan nopeasti. Sairaus- ja tartuntatautipäivärahojen määrä tulee kasvamaan varovaistenkin arvioiden mukaan kymmenillä tuhansilla taikka sairauslomien pituuden ylittäessä omavastuuajan sadoilla tuhansilla hakemuksilla.
Koronaepidemian vaikutuksiin vastaaminen tuo Kelalle myös kokonaan uusia tehtäviä. Hallituksen linjaama yrittäjille laajennettu työttömyysturva tarkoittaa uuden tukimuodon tuomista Kelan palveluvalikoimaan. Uuden etuusmuodon luominen vaatii kokonaan uusien tietojärjestelmien kehittämistä. Poikkeusoloista aiheutuva Kelan työmäärän kasvu aiheuttaa tarpeita myös esimerkiksi henkilöstön, työtilojen ja työvälineiden lisäämiseksi. Määrärahat on turvattava, jotta ilman työtä jääneet ja konkurssiin ajautuneet ihmiset saavat apua. Kelan henkilöstön on mahdotonta selvitä työmäärän kasvusta aiheutuvista hakemus- ja asiakaspalveluruuhkista ilman riittäviä lisäresursseja.
Koronavirusepidemian edetessä maamme varautuminen on nopeasti ulotettava laajemmin koronakriisistä aiheutuvien muiden haittavaikutusten ennakoimiseen ja ehkäisemiseen. Työn ja toimeentulon menetyksen ja syrjään jäämisen vaikutukset voivat näkyä vuosia tai pahimmillaan vuosikymmeniä yhteiskunnassa. Kriisissä on äärimmäisen tärkeää, että ihmisten toimeentuloon ja terveyteen liittyvät toimet pidetään toiminnassa niin hyvin kuin mahdollista.
Kiireettömän hoidon, kuntoutuksen ja terapian siirtämisellä voi olla haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, mikä on omiaan aiheuttamaan merkittävää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja sosiaalietuuksien määrässä tulevina vuosina. Poikkeustilassa on erityisen tärkeää huolehtia kaikkein vaikeammassa asemassa olevien ihmisten toimeentulosta ja peruspalveluiden saatavuudesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Kelan toiminnan ja poikkeusoloissa Kelan henkilöstön työn mahdollistamien voimavarojen turvaamiseksi ja
aikooko hallitus osoittaa Kelalle tarvittavat lisämäärärahat toimintamenoihin ja etuuksien maksatuksen valtionosuudet seuraavassa lisätalousarviossa?