Eduskunnan puhemiehelle
Lännen Media uutisoi torstaina 2.4., että hallitus kaavailee muutoksia turvapaikkarahaston käyttöön ottaakseen vastaan 175 turvapaikanhakijaa Kreikasta. Sisäministeriö on uutisen mukaan kaavaillut turvapaikanhakijoille koronatestejä, jotka tekisivät paikalliset viranomaiset Kreikassa, ja siirto-operaatio etenisi rajojen avauduttua.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Iikka Saunamäen mukaan "Suomi ja muut EU-maat osoittavat turvapaikanhakijoiden vastaanottamisella solidaarisuutta etulinjassa oleville EU-maille." Uutisen mukaan sisäministeriö on tehnyt linjauksen, jonka perusteella vastaanotettavissa turvapaikanhakijoissa on ensisijaisesti kyse ilman huoltajaa tulleista lapsista sekä yksinhuoltajaperheistä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua.
Turvapaikanhakijoista aiheutuvista kustannuksista EU-rahoitus kattaisi ainoastaan siirrosta aiheutuvat kulut, enintään 13 miljoonaa euroa. EU-rahoitus ei kuitenkaan kata siirron jälkeisiä kustannuksia.
Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Suomessa oli keskiviikkona 1.4. yt-neuvottelujen piirissä yhteensä 320 615 työntekijää, jotka olivat 3 436 työnantajan palveluksessa. Luvussa ovat mukana ainoastaan vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijät, sillä yhteistoimintalain mukaan alle 20 henkilöä työllistävien työnantajien tarvitse ilmoittaa harkinnassa olevista lomautuksista TE-toimistolle. Koronakriisin lopullisia vaikutuksia Suomen kansantaloudelle on kriisin pitkittyessä mahdotonta arvioida, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että kustannukset tulevat olemaan miljardiluokkaa. Pitkittyvän työttömyyden aiheuttamat kustannukset voivat tehdä sosiaaliturvan rahoittamisesta erittäin haastavaa.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin aikana Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista 81 prosenttia ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista 73 prosenttia oli miehiä. Eurostatin mukaan tilanne ei ole viime vuosina oleellisesti muuttunut, sillä 14—34-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden osalta yli 70 prosenttia oli vuonna 2018 miehiä. Myös 35—64-vuotiaista turvapaikanhakijoista 59 prosenttia oli miehiä. Tutkimusten mukaan pakolaisleireillä hädänalaisimmassa asemassa ovat kuitenkin naiset, joilla on myös suurin todennäköisyys joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Suomi ja koko EU on kuitenkin epäonnistunut täydellisesti suojelemaan heikoimmassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ja sen sijaan, että autettavat olisi valikoitu lähtömaissa todellisen hädän mukaan, on autettu parhaassa asemassa olevia; niitä nuoria miehiä, joilla on ollut varaa matkustaa koko maanosan läpi niihin maihin, joissa on paras sosiaaliturva. Tällainen turvapaikanhakijapolitiikka ei ole oikeudenmukaista eikä moraalisesti kestävää ja aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia ongelmia vastaanottavissa maissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ovatko muut EU-maat edelleen koronavirusepidemian aikana suunnittelemassa turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja, vai onko Suomi ainoa, joka näin tekee,
ottaako Suomi huomioon koronavirusepidemian aiheuttamasta talouskriisistä sosiaaliturvajärjestelmälle aiheutuvan taakan harkitessaan vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden määriä,
ovatko Kreikasta Suomeen siirrettävät "alaikäiset turvapaikanhakijat" pikkulapsia vai murrosiän ylittäneitä nuoria miehiä, joiden alaikäisyydestä on vain heidän oma sanansa, ja
onko Suomi valmis harkitsemaan feminististä turvapaikkapolitiikkaa, jossa pyrittäisiin auttamaan ensisijaisesti pakolaisleireillä heikoimmassa asemassa olevia ja seksuaalisen väkivallan pelossa eläviä naisia?