Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki 23.3.2020 päätöksen huoltovarmuusvarastojen avaamisesta osana koronaviruksen vastaista taistelua. Päätöksen yhteydessä STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee antoi tiedon, että "miljoonia kirurgisia suojaimia, maskeja ja satojatuhansia hengityssuojaimia on nyt sitten käytössä. Eivät ne tule loppumaan." Tosiasiassa sairaanhoitopiirit eivät kuitenkaan ole saaneet riittävästi suojavarusteita jalkauttaakseen niitä alueidensa kaikille terveydenhuollon yksiköille.
5.4.2020 uutisoitiin koronaviruksen levinneen eräisiin vanhusten hoivalaitoksiin. Espoolaisessa hoivakodissa koronaepidemia on vaatinut jo kolme kuolonuhria. Tartuntojen taustalla on hoitajien suojavälinepula. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on kertonut saavansa päivittäin jopa sata yhteydenottoa maskien ja suojavarusteiden puutteista hoitolaitoksissa. Hengityssuojaimia on käytetty liian vähän tai niitä ei ole ollut, mikä on mahdollistanut koronaviruksen leviämisen ja vaarantanut hoivakotien potilaiden turvallisuuden.
Akuutein tarve on FFP2- ja FFP3-tason suojaimista, joita käytetään todettujen koronatartuntapotilaiden hoidossa. Infektio-osastoilla ei ole mahdollisuutta käyttää nykyisiä hengityssuojaimia virallisen ohjeistuksen mukaisesti, vaan samaa maskia käytetään esim. koko työvuoron ajan tai ilman, että sitä vaihdetaan tauolla käymisen jälkeen. Syynä on hoitoyksiköiden varautuminen suojavarusteiden loppumiseen.
Terveydenhuollon ammattilaisten arvion mukaan suojavarusteet tulevat riiittämään viikkoja tai korkeimmillaan kuukauden huoltovarmuusvaraston avaamisesta huolimatta. Hankintoja ulkomailta on jatkettu, mutta koronakriisin ollessa globaali ilmiö on kysynnän kasvu ja joidenkin valtioiden aggressiivinen hankintapolitiikka aiheuttanut suojavarusteiden saatavuuden ongelmia. STM:n johtaja Tuija Kumpulaisen mukaan nyt selvitellään kotimaisen tuotannon mahdollisuus. Yksityisissä pk-yrityksissä suojavälineiden tuotekehittelyä ja tuotantoa on saatu nopeastikin syntymään.
On aivan keskeistä, että nykyisessä kriisitilanteessa suojavarusteiden oma tuotanto saadaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti toimimaan. Tartuntatautilain (1227/2016) 75 § takaa sen, että epidemiatilanteessa terveydenhuollon tarvikkeita on mahdollista ottaa markkinoille myös siten, että vaatimustenmukaisuuden arviointia ei ole toteutettu terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä edellytetyn mukaisesti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä toimia hallitus aikoo tehdä varmistaakseen kotimaisen hengityssuojatuotannon mahdollisimman nopean ja joustavan syntymisen ja
aikooko hallitus käyttää tartuntalain mahdollistamaa epidemiatilan poikkeussäädöstä sitä helpottaakseen?