Eduskunnan puhemiehelle
Yli 70-vuotiaat kuuluvat koronavirusinfektion kannalta riskiryhmään. Kotihoidon turvin asuvien iäkkäiden ihmisten tukiverkosto on kaventunut huomattavasti koronan aiheuttamien varotoimien takia. Läheisten vierailuja on pyritty vähentämään samalla kun ei-kiireellisiksi luokiteltuja terveyspalveluita on supistettu. Erityisesti nyt poikkeusoloissa monien avun ja tuen tarve on suurempi kuin aikaisemmin.
Epidemian ja rajoitustoimien ei pidä heikentää vanhustenhoidon laatua ja ikäihmisten arkea. Kotihoidon asiakkaiden terveydentilan muutoksiin pitää pystyä myös vastaamaan oikea-aikaisesti. Jokaisen vanhuksen on saatava tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillinen kohtelu. Hoitoa ja hoivaa on saatava silloin, kun sille on tarve.
Yli 70-vuotiaiden pitäminen sisätiloissa pitkään ilman sosiaalisia kontakteja ei ole inhimillistä. Taudin leviämistä heihin täytyy estää muiden keinojen avulla. Ikäihmisillä täytyy olla myös mahdollisuus päästä pois välillä kotoa. Yhteiskunnan on voitava varmistaa, että he voivat käydä asioilla turvallisesti. Emme voi sulkea mitään ikäryhmää neljän seinän sisälle. Eristäminen on raskasta psyykkisesti ja fyysisesti. Elämän piiri kapeutuu merkittävästi eristämisen takia.
Vanhusten tilannetta kotona auttaisivat sujuvat kotiin tuotavat palvelut. Esimerkiksi palvelusetelillä voisi hankkia kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Palvelusetelillä voitaisiin myös lisätä mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen, liikunnan lisäämiseen ja kuntoutukseen, mikä tukisi ikääntyneillä hyvän toimintakyvyn säilyttämistä.
Nyt kun omaisten ja hoitohenkilökunnan käyntejä on vähennetty, huoli vanhusten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä on kasvanut. Taudilta suojautuvien, kotiinsa jäävien ikäihmisten on poikkeusoloissakin saatava kotiinsa riittävät palvelut ja apu, jotta turvallinen kotona asuminen toteutuu. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat vaarassa asettua ikäihmisten elämään. Jo ennen koronavirusepidemiaakin vanhustenhoidon palveluista on noussut esiin huolestuttavia asioita niin valvontaviranomaisten kuin asiakkaiden ja omaistenkin näkökulmista. Vaikka tehostetun palveluasumisen ongelmat ovatkin korostuneet julkisessa keskustelussa, on ikäihmisten palveluita katsottava kokonaisvaltaisesti. Erityisesti kotihoidon palveluiden laadukas hoito on tärkeä toteutua yhdenvertaisesti.
Väestön ikääntyessä myös omaishoito lisääntyy ja sillä on yhä tärkeämpi rooli vanhuspalveluiden kokonaisuuden kannalta. Mahdollisuus asua omassa kodissaan ja saada hoivaa läheiseltään on arvokasta. Jotkin kunnat ovat ottaneet käyttöön omaishoitajien vapaapäivien mahdollistamiseksi palvelusetelin, jolloin hoidettavalle voi valita juuri hänen tarpeitansa vastaavan hoivapaikan omaishoitajien vapaapäivien ajaksi. Silloin omaishoitajat käyttäisivät myös vapaapäivänsä paremmin ja jaksaisivat paremmin raskaassa työssä.
STM asetti 11.4.2019 vanhuspalveluja uudistavan työryhmän valmistelemaan esityksiä iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuden uudistamiseksi ja väestön ikääntymiseen varautumiseksi. Työryhmän työn oli määrä valmistua 6.3.2020.
Tulevaisuudessa vanhuspalveluja tarvitaan yhä enemmän, kun väestö vanhenee. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää kotona itsenäisesti, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Säännöllisen kotihoidon piirissä on yli 75-vuotiaita yli 50 000. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhempia ja monisairaampia ja tarvitsevat ammattitaitoista henkilökuntaa, joka pystyy myös vastaamaan hoidon tarpeeseen ja tunnistamaan vanhuksen voinnin muutokset.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo varmistaa, että ikääntyneillä on tarjolla riittävästi luotettavaa tietoa saatavilla olevista palveluista ja tuesta, ja miten kaikki ikäihmiset tavoitetaan,
millä keinoin vanhusten toimintakykyä ylläpidetään koronaepidemian aikana ja sen jälkeen,
voiko hallitus harkita palvelusetelin käyttöönottoa kotiin tuotavien palveluiden hankinnassa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä,
kuinka hallitus aikoo parantaa ja tukea omassa kodissa asumista sekä ikäihmisten mahdollisuutta hankkia palveluita, jotka tukevat kotona pärjäämistä,
milloin hallitus on tuomassa ja julkaisee jo kaksi kuukautta sitten valmistuneen vanhuspalveluja uudistavan työryhmän ehdotukset,
kuinka hallitus aikoo puuttua ikäihmisten yksinäisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja lisääntyneeseen päihteiden käyttöön,
kuinka hallitus aikoo turvata ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyden kotihoidossa, kun tilanne henkilöstön saatavuuden osalta on jo nyt haasteellista ja palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä,
miten hallitus aikoo varmistaa kotihoidon piirissä olevan vanhuksen pääsemisen ympärivuorokautisen hoivan piiriin, kun kotona ei enää pärjää,
onko suunnitteilla määräaikaa, esim. 1 kk, jonka sisällä ympärivuorokautisen hoivan paikan pitää järjestyä,
miten hallitus varautuu omaishoitajien tukemiseen ja jaksamiseen ja
onko hallitus harkinnut palvelusetelien käyttöönottoa omaishoitajien vapaapäivien turvaamiseksi?