Eduskunnan puhemiehelle
Uusimaa 2050 -maakuntakaavan valmistelu on aloitettu vuonna 2016. Asianosaisilla on ollut prosessin aikana mahdollisuus lausua kaavan sisällöstä valmistelun edetessä. Järeän junavarikon osalta näin ei ole ollut asianlaita. Raskaan junavarikon merkintä Kirkkonummen Luoman ja Espoon Mankin alueelle lisättiin oikeusvaikutteiselle kaavakartalle syyskuussa 2019. Kaavaehdotus oli lausunnolla syksyllä 2018 ja siitä saadun palautteen pohjalta edelleen keväällä 2019.
Viranomaisneuvotteluja ei ole käyty ympäristöministeriön tai museoviranomaisten kanssa sen jälkeen, kun varikkomerkintä lisättiin oikeusvaikutteiseen kaavakarttaan syksyllä 2019. Kun kaavaehdotus asetettiin nähtäville vuoden 2019 loppupuolella, selvitystyöt varikon ympäristö- ja maisemavaikutuksista olivat vielä kesken. Maakuntakaava käsitellään maakuntavaltuustossa 9.6.2020, ja kaikkia selvityksiä ei ole vieläkään julkaistu, mikä on asukkaiden oikeusturvan kannalta kestämätöntä. Kaavanlaatija ei ole julkaissut selvityksiä varikon vaihtoehtoisista sijoituspaikoista.
Vuorovaikutuksesta ja kaavoituksesta tiedottamisesta todetaan MRL 6 §:ssä, että kaavaa valmisteltaessa valmistelevan viranomaisen on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
Raskas raideliikennevarikko tulee muuttamaan Mankin ja Luoman ympäristöä ja luontoa merkittävästi. Varikko aiheuttaisi suuria ympäristöhaittoja sekä turmelisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Se uhkaisi myös vakavasti maatalouselinkeinon harjoittamista alueella.
Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Mankki—Luoma-alueelle on osoitettu viherrakenteen merkintöjä. Espoonlahden suojelualue ja Espoonlahden—Saunalahden Natura 2000 -alue kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueen meriuposkuoriaisen esiintymisalue on yksi harvoista tunnetuista esiintymispaikoista maailmassa. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on osoitettu viheryhteystarve Kauklahti—Espoonlahti—Mankki. Tämä on tärkeä ekologinen yhteys Espoon keskuspuistosta Espoonlahdelle, Kehä III:n ja rantaradan poikki Mankkiin ja edelleen Kirkkonummelle metsien ja järvien muodostamaan laajaan ja hyvin kytkeytyneeseen aluekokonaisuuteen. Ehdotettujen varikkoalueiden vieressä kulkee Suuri Rantatie, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Suuri osa ehdotetusta varikkoalueesta kuuluu maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin; Espoonjokilaakson maisema-alue sekä Luoman kylä ja Vitträskin ympäristö.
Ehdotettujen varikkoalueiden 500 metrin etäisyydellä asuu reilusti yli tuhat asukasta ja muutaman kilometrin etäisyydellä yli kymmenentuhatta asukasta. Luoman—Mankin suunnitellut varikkoalueet ovat maatalouskäytössä olevaa peltoa. Suuri osa alueista sijoittuu korkeustasoon + 2,5 mmpy alapuolelle. Kaavoituksessa sovellettava alin rakentamiskorkeus on sekä Espoossa että Kirkkonummella + 3 mmpy.
Uusimaa 2050 -kaavan aikajänne tähtää vuoteen 2050, 30 vuoden päähän. Kaupunkirata ulottuu hyvin todennäköisesti silloin ainakin Kirkkonummelle. Pääkaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti — myös länteen. Varikolle ehdotettu sijainti ei ole perusteltu Espoonlahden pohjukassa väestökehitys ja asutuksen sekä liikenteen tarpeet ja aikajänne huomioon ottaen. Alueen asukkaat ovat huomauttaneet edellä mainituista ongelmista, mutta runsailla muistutuksilla ei ole ollut vaikutuksia Uusimaa-kaavan valmistelulle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hyvien hallintotapojen mukaista olla käymättä viranomaisneuvotteluja keskeisten viranomaisten, kuten ympäristöministeriön ja museoviranomaisten kanssa, maakuntakaavan valmisteluprosessin aikana, kun kaavaan on viranomaisten lausuntojen antamisen jälkeen tehty merkittävä muutos, kuten raskaan raideliikennevarikon merkinnän lisääminen oikeusvaikutteiseen kaavaan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Mankin—Luoman alueelle,
onko menetelty oikein, kun asianomaisilta viranomaisilta ei ole pyydetty uuttaa lausuntoa sen jälkeen, kun raskas raideliikennevarikkomerkintä lisättiin maakuntakaavaehdotukseen ja merkittävää viheryhteyttä muutettiin niin, että yhteys Espoonlahden Natura 2000 suojelualueelta Mankin ja Luoman pohjoispuolella oleviin metsäalueisiin katkaistiin ja
voiko asianomainen ministeri edellyttää, että raskaan raideliikennevarikon kaavamerkintä Mankin ja Luoman alueella poistetaan Uusimaa 2050 -kaavaehdotuksesta, sillä varikon kaavamerkinnän vaikutuksia ja vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei ole selvitetty perusteellisesti eikä Uudenmaan liitto ole ollut vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (MRL 6 §), sen jälkeen kun varikkokaavamerkintä lisättiin kaavakarttaluonnokseen?