Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Asiassa pidetään kuitenkin suotavana hankkia perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvion lähtökohdat
Kohtuullinen kompensaatio
Sääntelyn selkeys
Ehdotetun lakiesityksen avulla mahdollistetaan ravitsemisyritysten selviytyminen koronaepidemiaan perustuvasta toiminnan rajoituksesta. Hyvitys rajoitusvelvoitteesta helpottaa ravitsemisyritysten voimakkaasti heikentynyttä maksuvalmiutta.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta antamassaan lausunnossa () perustuslakivaliokunta katsoi, että lakiehdotus merkitsi tietyn elinkeinon harjoittamisen kieltämistä lähes kokonaan määräajaksi ja siten hyvin voimakasta puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinovapauteen. Lisäksi sääntely rajoitti ravintolatoiminnan harjoittajien perustuslain 15 §:ssä tarkoitettua omaisuudensuojaa. Ehdotuksen lomautuksia ja irtisanomisia ravintola-alalla entisestään lisäävän vaikutuksen vuoksi sääntely oli valiokunnan mukaan merkityksellinen myös perustuslain 18 §:n 2 momentissa julkiselle vallalle osoitetun työllisyyden edistämisen velvollisuuden kannalta (, s. 1).
Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotus voitiin kuitenkin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos valiokunnan kiellon soveltamisalan sitomisesta poikkeusoloihin sekä alueellisesta ja ajallisesta rajausmahdollisuudesta tekemät huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon (, s. 5). Perustuslakivaliokunta on sittemmin myös katsonut, ettei lain perusteella annettua valtioneuvoston asetusta tarvinnut kumota (, s. 5).
Nyt arvioitavaan lakiehdotukseen sisältyy säännöksiä lieventävästä järjestelystä eli uudelleentyöllistämisen tukemisesta (2 luku) ja kohtuullisesta kompensaatiosta eli toiminnan rajoitusten hyvittämisestä (3 luku). Perustuslakivaliokunnalla ei ole huomauttamista lakiehdotuksen perusratkaisusta. Valiokunta ei edellyttänyt täyden korvauksen maksamista menetyksistä. Valiokunnan mielestä tukemista ja hyvittämistä koskeva sääntely mahtuu lainsäätäjän harkintamarginaaliin tukemisen ja hyvityksen määrien osalta. Valiokunnan mielestä elinkeinovapauden ja omaisuudensuojan näkökulmasta perustellumpaa olisi kuitenkin ollut pyrkiä rajoitusten aiheuttamat tappiot ja kustannukset paremmin huomioivaan ja kattavampaan hyvittämiseen nyt ehdotetun verraten suppean ja erityislaatuisen kohtuullisen hyvityksen asemesta.
Hyvityksen perusteiden osalta perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota lakiehdotuksen 7 §:ssä rajoitukseen perustuvan hyvityksen laskennasta säädettyyn. Säännöksen 2 momentin mukaan vuoden 2020 tammikuun ja helmikuun euromääräisten myyntien keskiarvoa pidetään vertailukohtana hyvityksen laskennalle.
Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös koskee ihmisiä. Yhdenvertaisuusperiaatteella voi kuitenkin olla merkitystä myös oikeushenkilöitä koskevan sääntelyn arvioinnissa etenkin silloin, kun sääntely voi vaikuttaa välillisesti luonnollisten henkilöiden oikeusasemaan (ks. esim.,,,, s. 2). Lisäksi valiokunnan käytännössä on katsottu, että laissa asetettavien velvollisuuksien koskiessa pörssiyhtiöitä tai muita varallisuusmassaltaan huomattavia oikeushenkilöitä lainsäätäjän liikkumavara on omaisuudensuojan näkökulmasta lähtökohtaisesti suurempi kuin silloin, kun sääntelyn vaikutukset muodostuisivat hyvin välittömiksi oikeushenkilön taustalla olevien luonnollisten henkilöiden asemalle (, s. 3,, s. 4,, s. 2,, s. 3,, s. 2,, s. 3—4,, s. 2). Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ravitsemisliiketoimintaa harjoitetaan usein pienissä yrityksissä.
Perustuslakivaliokunnan mielestä talousvaliokunnan on syytä varmistaa, että uudelleentyöllistämisen tukeminen kohdistuu ravitsemisyrityksiin työsuhteiden muodosta riippumatta.
Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa sääntelyn vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa viivytyksettä mahdollisesti havaittavien epäkohtien korjaamiseen.
Perustuslakivaliokunnan mukaan on välttämätöntä säätää lailla ravintoloiden sulkemisen aiheuttamien menetysten kohtuullisesta kompensoimisesta ja vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä ravintolatoimialan elinkeinonharjoittajille (). Lailla säätämisen vaatimukseen sisältyy vaatimuksia paitsi sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta myös selkeydestä ja ymmärrettävyydestä (ks. esim.).
Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntely on monimutkaista ja vaikeaselkoista. Esityksen sääntelyn soveltamista tukevat perustelut ovat niukat. Sääntelyn sisällön selvittäminen voi olla erityisesti luonnollisen henkilön harjoittaman ravitsemisliikkeen puitteissa vaivalloista. Talousvaliokunnan on selkeytettävä sääntelyä. Perustuslakivaliokunta painottaa myös riittävien resurssien osoittamista hyvitysten ja tukien hakemista koskeville tuki- ja neuvontapalveluille.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan hyvitysjärjestelmän laskentaperusteista tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.