PERUSTELUT
Suomessa vallitsevat poikkeusolot, ja maan rajat on suljettu. Ulkomaisen työvoiman tulo maahan on estynyt. Tilanne on vaikea kausityöaloilla, joissa ulkomaisen työvoiman tarve on suuri. Maatalouden apuun saapuu vuosittain jopa 16 000 kausityöntekijää esimerkiksi Ukrainasta ja Venäjältä. Valtaosa maa- ja puutarhatalouden yrittäjistä on turvautunut jo vuosia ulkomailta saapuvan kausityövoimaan. Kausityövoimaa on tarvittu perinteisesti etenkin puutarha-alalla ja erikoiskasvien viljelyssä. Osa ratkaisua tulee olla kotimaisen työvoimareservin täysimääräinen hyödyntäminen. Kaikki kynnelle kykenevät tulee kannustaa töihin.
Yritysten ahdingon vuoksi myös kesätyöt voivat olla kiven alla monella alalla. Vastaavasti työvoiman tarve huoltovarmuuden kannalta kriittisillä aloilla on kasvanut merkittävästi. Alkutuotannon lisäksi työvoiman tarve on kasvanut hoitoalalla. Työmarkkinoilla on nähtävissä mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri kohtaanto-ongelma. Opiskelijat ovat merkittävä työvoima. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yli puolet täysi-ikäisistä opiskelijoista käy opintojen ohella töissä. Tämä tarkoitti vuonna 2018 jopa 277 000 työssäkäyvää täysi-ikäistä opiskelijaa. Toisaalta tämä tarkoittaa, että yli 200 000 täysi-ikäistä opiskelijaa ei käy opintojen ohessa töissä.
Nykyisessä opintotukijärjestelmässä opiskelijalla voi olla opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja kalenterivuodessa määrä, jota kutsutaan vapaaksi tuloksi. Käytännössä kullekin opiskelijalle muodostuu henkilökohtainen vapaan tulon vuosituloraja sen perusteella, kuinka monta opintotukikuukautta opiskelija käyttää. Opintotuen vapaan tulon rajoja korotettiin oleellisesti viimeksi vuonna 2008. Tällöin opiskelijan vapaan tulon tulorajoja korotettiin 30 prosenttia siten, että vapaita ansioita on saanut ansaita 660 euroa opintotukikuukautta kohden ja 1 970 euroa muita kuukausia kohden. Tällä hetkellä vuosituloraja lasketaan siten, että tuloja voi olla 696 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 2 078 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti.
Suomen opintotukijärjestelmän tulorajat estävät opiskelijaa hankkimasta lisätuloja. Tulorajat rankaisevat ahkeraa opiskelijaa ja luovat keinotekoista köyhyyttä. Takaisinperintä toteutetaan, vaikka opiskelija olisikin edennyt riittävästi opinnoissa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan julkisyhteisöt menettävät samalla miljoonia euroja nettotuloja, koska opiskelijat rajoittavat työn tekemistä. Opintojen ohella tehty työ on monesti kausittaista. Tulorajan määritteleminen etukäteen on monesti ongelmallista. Kela on perinyt opintotukea takaisin tänä vuonna lähes 40 000 opiskelijalta tulorajojen vuoksi. Opintotuen tulorajat estävät siten opiskelijoita ottamasta kausityötä vastaan. Ne myös estävät terveydenhuollon opiskelijoita tekemästä keikkatyötä opintojen ohella. Koronakriisin keskellä Suomella ei ole tähän varaa.
Nyt käsillä olevassa lakialoitteessa esitetään opintotuen tulorajoista luopumista kokonaan väliaikaisesti vuoden 2020 osalta. Lakialoitteessa ei esitetä pysyviä muutoksia opintotuen taloudelliseen tarveharkintaan, vaan sillä pyritään vastaamaan akuuttiin työvoiman tarpeeseen ja luomaan taloudellinen kannustin opiskelijoille ottaa vastaan kausityötä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
opintotukilain väliaikaisesta muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 65/1994 opintotukilakiin () väliaikaisesti uusi 17 b § seuraavasti:
17 b §
Opiskelijan omien tulojen tulorajoista luopuminen vuonna 2020
Edellä 17 §:ssä säädettyjä tulorajoja ei sovelleta opiskelijan vuoden 2020 vuosituloon.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021 asti.