Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annettua lakia ja ortodoksisesta kirkosta annettua lakia. Esityksen mukaan laeissa tarkoitetun rahoituksen ja määrärahan indeksikorotukset jäädytetään vuosien 2017—2019 osalta osana valtiontalouden sopeutustoimia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Lakisääteinen rahoitus evankelis-luterilaiselle kirkolle yhteiskunnallisiin tehtäviin

Lakisääteinen valtion avustus ortodoksisen kirkon toimintaan

Yhteenveto

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että osana valtiontalouden sopeuttamistoimia evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin myönnettävän valtionrahoituksen ja ortodoksisen kirkon valtionavustuksen lakisääteiset indeksikorotukset jäädytetään vuosien 2017—2019 ajaksi. Toisin sanoen indeksitarkistuksia ei tehdä kyseisten vuosien rahoitukseen ja avustukseen.

Esityksen valmistelun yhteydessä pyydetyissä lausunnoissa molemmat kirkot ovat ilmoittaneet vastustavansa indeksikorotusten jäädyttämistä. Sama kanta on ilmaistu lakiehdotusten valiokuntakäsittelyssä.

HaVM 37/2014 vpHaVM 37/2014 vp

Koska kuluttajahinnat ennusteiden mukaan nousevat hitaasti, indeksijäädytyksen vaikutusten arvioidaan jäävän pienehköiksi. Hallituksen esityksessä arvioitu vaikutus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen on vuonna 2017 noin 1,3 miljoonaa euroa ja vuodesta 2019 alkaen aiemmat vuodet mukaan laskien yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa vuodessa.

HaVM 37/2014 vp

HaVM 37/2014 vp

PeVL 71/2002 vpPeVL 71/2002 vp

Tässä yhteydessä hallintovaliokunta viittaa hautaustoimilain säätämiseen liittyvään mietintöönsä (), jossa katsotaan, että edellä mainitun perustuslakivaliokunnan lausunnossa ilmaistun kannan perusteella on pikaisesti syytä ryhtyä erilliseen valmisteluun niiden edellytysten tarkemmaksi määrittelemiseksi, joilla voidaan poiketa samamaksuisuuden periaatteesta. Tällaiseen valmisteluun ei kuitenkaan ole ryhdytty lukuun ottamatta hautaustoimilakiin lisättyä säännöstä, jonka perusteella yleisiä hautausmaita ylläpitävät evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat vanhan käytännön mukaisesti edelleen kokonaan tai osittain myöntää vapautuksen hautaustoimessa perittävistä maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai muusta siihen rinnastettavasta syystä ().

HaVM 20/2006 vpHaVM 20/2006 vp

HE 59/2006 vp

Maamme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa valtion tulot eivät riitä kattamaan menoja. Sen vuoksi on jouduttu ja joudutaan edelleen eri kehittämistoimien ohella karsimaan menoja eri toimialoilla ja eri tehtävissä. Tämän lisäksi on jatkettava hallittua valtion velanottoa, jotta velvoitteista voitaisiin myös näissä oloissa selviytyä.

Tällaisessa tilanteessa joudutaan puuttumaan myös evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitukseen jättämällä tekemättä evankelis-luterilaisen kirkon hoitamien lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen indeksikorotukset vuosille 2017—2019. Vastavaasti joudutaan jäädyttämään ortodoksisen kirkon valtionavustusten indeksitarkistukset mainituille vuosille.

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

VASTALAUSE

Perustelut

Valtion budjetista maksetaan vuosittain evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle lakisääteistä rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Rahoitusta on myönnetty vuoden 2016 alusta alkaen, ja se korvaa seurakuntien aiemmin saaman osuuden yhteisöveron tuotosta.

Viime vuoden loppuun saakka valtion osallistuminen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksiin tapahtui jakamalla seurakunnille osa yhteisöveron tuotosta. Järjestelmä oli seurakuntien kannalta ongelmallinen epävakautensa takia.

Kirkon ja valtion välisissä neuvotteluissa löydettiin ratkaisu, jossa rahoitustapa muutettiin. Tämän vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaan valtio jakaa kirkolle kiinteän rahasumman, jota tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin perusteella. Lähtökohtana oleva summa on merkittävästi pienempi kuin yhteisöveron tuotto parhaina vuosina. Kirkon puolelta tähän oltiin valmiita, kun vastineeksi saatiin vakaa ja ennustettava rahoitusmalli.

Nyt hallitus on irtautumassa tuoreesta laista ja sopimuksesta kirkon kanssa, kun se esittää, että laissa säädetty indeksikorotus jätetään toteuttamatta. Samalla uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa. Esitetyn leikkauksen vaikutukset valtiontalouteen ovat suhteellisen pienet. Sitä vastoin kyseessä on periaatteellisesti merkittävä asia.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallituksen esitykseen HE 247/2016 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotus hylätään.

Helsingissä 24.11.2016

Sirpa

Paatero

sd

Joona

Räsänen

sd

Olli-Poika

Parviainen

vihr

Matti

Semi

vas