Eduskunnan puhemiehelle
Vesitaloushankkeisiin ja vesivoimalaitoksiin liittyvät rakennelmat ja rakenteet muodostavat kulkuesteen luontaisten kalakantojen vaellukselle ja niiden elinkierrolle. Vesitalousluvissa kulkuesteiden aiheuttamaa vaikutusta on pyritty poistamaan muun muassa istutusvelvoittein, mutta tutkimusten perusteella velvoiteistutusten vaikuttavuus näyttää olevan laskusuuntainen luontaiseen kantaan verrattuna.
Lapin ELY-keskus on hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta muutosta Kemijoen pääuoman kaikkien voimalaitosten ja Raudanjoen Permantokosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteisiin. Aluehallintovirasto on kuuluttanut hakemuksen 18.6.2020. Voimassa olevat kalatalousvelvoitteet ovat 40 vuoden takaa. Lapin ELY-keskus perustelee hakemustaan muun muassa muuttuneella kalataloudellisella tilanteella.
Kemijoki Oy vaatii hakemuksen hylkäämistä ja on ilmoittanut käyttävänsä kaikki valitustiet asiassa. Suomen valtio on vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:n enemmistöomistaja 50,10 prosentin omistusosuudellaan.
Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan: "Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset." Hallitusohjelmassa todetaan myös: "Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta. Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitusratkaisuja. Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä."
Valtioneuvoston 8.4.2020 julkaiseman omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaan jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu: "Yhtiön tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset."
EU:n vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) sisältää vesienhoidon ympäristötavoitteet, joiden mukaan EU-alueella tulee saavuttaa vesimuodostumien hyvä tila ja ehkäistä niiden tilan heikentyminen. EU-tuomioistuin on linjannut, ettei jäsenvaltio voi myöntää lupaa sellaiselle hankkeelle, joka vaarantaa näiden tavoitteiden saavuttamisen (C-416/13). Direktiivi edellyttää, että olemassa olevia lupia tulee tarkistaa, jos tämä on tarpeen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.
Kolmen eri ministeriön rahoittama ympäristöllisten lupien muutettavuus -hanke on kartoittanut EU-oikeuden vaatimukset vesienhoidon ympäristötavoitteiden toteuttamisen alueella. Hankkeen loppuraportin (15.5.2019) mukaan: "Komission mukaan Suomen on kiinnitettävä suunnittelussa erityistä huomiota ympäristövirtaamiin, kalateiden toteuttamiseen ja muihin haittojen vähentämistoimiin. Toisen vesienhoitokauden kaikille maille kohdistetussa yleispalautteessa komissio tuo esille tarpeen määrittää ja toteuttaa nykyistä paremmin ekologiset virtaamat ja varmistaa jokien esteettömyys. Suomen maakohtaisessa palautteessa komissio totesi muun muassa, että vesienhoitosuunnitelmaan tulisi sisällyttää toimenpide kaikkien olemassa olevien vesivoimalupien tarkistamiseksi erityisesti ekologisten virtaamien, kalateiden ja muiden haittojen lieventämistoimenpiteiden kannalta." Ja edelleen: "Suomen tulee määrittää ja toimeenpanna ekologiset virtaamat virtavesimuodostumissa".
Kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitetilana vuonna 2020 on, että elinvoimaiset lohi- ja meritaimenkannat lisääntyvät Suomen joissa ja niitä palautetaan potentiaalisiin ja rakennettuihin jokiin ja puroihin. Strategiassa asetetun päämäärän mukaan lohi- ja meritaimenkantojen tärkeitä elinympäristöjä ja vaellusreittejä kunnostetaan, ja näiden toimenpiteiden myötä painopistettä siirretään istutuksista kalojen luontaiseen elinkiertoon.
Oikeusministeriö on 18.12.2018 julkaissut selvityksen "Kalatalousvelvoitteen määrääminen vesitalousluvan haltijalle". Selvityksen mukaan: "Vesiin kohdistuvien tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää nykyistä laajempaa mahdollisuutta tarkistaa jo myönnettyjä vesitalouslupia, eikä vesien käyttöä koskevan tavoitteenasettelun muuttumisen myötä perusteita vesitalousluvan pysyvyyssuojan ylläpitämiselle nykyisessä laajuudessa enää ole."
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on viime vuosina tehnyt useita ratkaisuja, joilla vesivoimayhtiöitä on velvoitettu rakentamaan kalatiet. KHO:n ratkaisuiden perusteena on, että voimalaitokset estävät vaelluskalojen luontaisen pääsyn lisääntymisalueilleen. (KHO 2018:23 (Voikoski), KHO 2015:63 (Virojoki), KHO 2544/2015 (Arrakoski).
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavalla hallitus aikoo Kemijoki Oy:n enemmistöomistajana ja hallitusohjelmakirjauksensa ja omistajaohjauspolitiikkaansa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti edistää kansallisen kalatiestrategian ja EU-tasolla hyväksyttyjen vaelluskalojen luontaisen elinkierron parantamiseen tähtäävien tavoitteiden ja velvoitteiden toteutumista ja
aikooko hallitus enemmistöomistajana ohjata Kemijoki Oy:tä yhteiskuntavastuulliseen toimintaan kalatalousvelvoitteiden viranomaispäätöksen muutoksenhakumahdollisuuden osalta?