Eduskunnan puhemiehelle
Vuoden 2019 alussa voimaan tullut päivitetty laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista ja sen 17 § (23.11.2018/1009) säätää, että verkossa tapahtuvan vahvan sähköisen tunnistautumisen käyttöönoton yhteydessä henkilön tulee pystyä osoittamaan henkilöllisyytensä kuvallisella henkilökortilla tai passilla. Vahvaa tunnistautumista käytetään muun muassa verkkopankkien, veroviraston, postin ja Kelan palveluissa. Kuitenkaan kaikilla Suomen kansalaisilla ei ole kuvallista henkilökorttia tai passia. Samalla on olemassa tilanteita, joissa henkilökortin tai passin hankkiminen on huomattavan hankalaa. Esimerkiksi ikääntyneille tai liikkumisrajoitteisille henkilöille poliisilaitoksella asioiminen voi olla erittäin työlästä.
Erityisen vaikeita ovat ne tilanteet, joissa edunvalvoja vastaa henkilön puolesta viranomaisten kanssa asioinnista. Lisäksi henkilökortin hakeminen, jotta esimerkiksi monin tavoin tarpeelliset verkkopankkitunnukset saadaan avattua, voi vaatia käyntiä toisen kunnan poliisilaitoksella. Mikäli henkilö on vuodepotilas, pelkästään uuden valokuvan ottaminen kuvastudiolla voi olla hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta. Mikäli vahvan tunnistautumisen verkkotunnukset olisi mahdollista avata kuvallisen Kela-kortin tai edunvalvojan todistuksen avulla, asiointi helpottuisi merkittävästi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edistää niiden henkilöiden vahvan tunnistautumisen verkkotunnusten hankkimista, joilla ei ole henkilökorttia tai passia ja joille niiden hankkiminen on terveydellisistä tai muista syistä kohtuuttoman hankalaa ja
miten hallitus aikoo varmistaa, että välttämättömien palvelujen digitalisoituminen ei tee niistä saavuttamattomia osalle ihmisistä?