Eduskunnalle
Maataloushallintoon liittyvää byrokratia- ja ohjeviidakkoa on ehdottomasti yksinkertaistettava. Nykyisillä tavoilla toimien viljelijät kuitenkin joutuvat käyttämään kohtuuttoman paljon aikaa erilaisten lomakkeiden täyttämiseen ja niihin liittyvien ohjeiden lukemiseen. Monet eivät enää itse selviä lomakkeiden täyttämisestä, vaan joutuvat turvautumaan ammattilaisten apuun. Tällä hetkellä käytössä olevat erilaiset valvonta- ja seurantatavat ovat monilta osin myös epätarkoituksenmukaisia. Valvontaan menee enemmän rahaa ja aikaa kuin sen avulla voidaan saavuttaa hyötyjä. Valvonnan tasossa tulisi löytää järkevä ja tarkoituksenmukainen tasapaino saavutettavan hyödyn ja panostusten välille.
Suomalaiset viljelijät ovat vastuuntuntoisia ja ammattitaitoisia yrittäjiä, joita ei tarvitsisi valvoa ja vahtia ollenkaan niin tarkkaan kuin nykyisin tapahtuu. Maanviljelijän on täytynyt sopeutua EU:n suoranaiseen tukiviidakkoon ja sen mukanaan tuomaan paperisotaan EU-jäsenyytemme alusta alkaen sekä mukautua siten valvonnan alaisena olemiseen. Tukihakemusten ja viljelysuunnitelmien teko on vuosi vuodelta viljelijöille vaikeampaa. Jotta paikallisilla virkamiehillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tukea viljelijöitä erilaisten tukihakemusten kanssa, tulee neuvontapalveluihin suunnattuja määrärahoja kasvattaa. EU:ssa on tehty monta maatalousuudistusta, jotka olisivat mahdollistaneet Suomessa siirtymisen huomattavasti yksinkertaisempaan tukijärjestelmään. Suomessa kuitenkin maatalousjärjestelmä on erittäin monimutkainen.
Suomessa ja EU-tasolla tukijärjestelmää on yksinkertaistettava, byrokratiaa ja hallintoa kevennettävä sekä turvattava viljelijöiden nykyistä oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi kohtelu.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta lisää 300 000 euroa momentille
maatalouden neuvontapalveluiden kehittämiseen ja riittävän neuvontapalvelun turvaamiseen.
30.10.50