Eduskunnan puhemiehelle
Julkisista tuloverotuksen tiedoista säädetään verotietolain 5 §:ssä. Pykälän 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan vuosittain toimitetussa verotuksessa tuloverotuksen julkisia verotustietoja ovat verovelvollisen nimi, syntymävuosi ja se maakunta, jonka alueella verovelvollisen verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 5 §:ssä tarkoitettu kotikunta sijaitsee. Pykälän kolmannessa virkkeessä luetellaan lisäksi julkiset tiedot, joita ovat muun ohella tiedot 1) valtionverotuksessa verotettavasta ansiotulosta 2) valtionverotuksessa verotettavasta pääomatulosta, 3) kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta ja 4) tuloverosta, kunnallisverosta sekä maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärästä.
Verohallinto luovuttaa tiedotusvälineille tiistaina 3.11.2020 listan niiden henkilöiden verotiedoista, joiden Suomeen maksetut ansio- ja pääomatulot olivat edellisvuonna yhteensä vähintään 100 000 euroa. Viime vuonna kansalaisille annettiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus vastustaa tietojen luovuttamista ilmoittamalla Verohallinnolle tiettyyn päivämäärään mennessä kiellosta. Taustalla on EU:n yleinen tietosuoja-asetus, jonka 21 artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella, milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä.
Viime vuonna tietojen luovuttamista vastusti noin 600 henkeä. Tänä vuonna mahdollisuutta on hyödyntänyt 4 600 henkilöä. Vastustaminen on perusteltava esimerkiksi terveyteen, turvallisuuteen tai työtehtäviin liittyvällä syyllä tai sillä, että ihminen pelkää joutuvansa häirinnän tai uhkailun kohteeksi.
Tänä vuonna vastustamisilmoitus piti jättää 1.10.2020 mennessä. Verohallinto päätti kyseisestä päivämäärästä, eikä se perustu suoraan lakiin. Tämä päivämäärä ei välttämättä ole ollut kaikkien tiedossa tarpeeksi ajoissa, koska Verohallinnon sivuilla tapahtunut tiedottaminen tuskin on tavoittanut kaikkia. Myös nyt ilmenneen Vastaamon tietomurron uhrien kannalta umpeen mennyt päivämäärä ei enää mahdollista heille verotietojen poiston mahdollisuutta. Heillä tulisi olla oikeus välittömästi saada tietonsa pois listalta.
Lähtökohtaisesti verotietojen julkaisemiseen sisältyy riskejä. Kiristys, uhkailu, ilkivalta ja varkaudet voivat kohdentua juuri verotietojen perusteella tehdyn listauksen kautta ihmisiin. Vuonna 2009 tapahtunut varakkaan perheen tyttären kidnappaus oli Suomessa poikkeuksellinen. Silloin perheeltä kiristettiin miljoonia euroja tyttären vapauttamiseksi. Perhe valikoitui uhriksi juuri tiedossa olleen varallisuuden takia. Verotietojen julkistaminen sekä median julkaisemat nimi- ja kuvalistat kansalaisten tulotietoineen listaavat käytännössä rikollisille tahoille myös samalla kidnappaus- ja kiristyskohteet.
Myös nyt käsitteillä olevan Vastaamo-tapauksen uhrien omaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta on kyseenalaista julkaista näitä tietoja, jotta yhteiskunnan taholta ei lisättäisi väärinkäytösten riskiä ja altistettaisi heitä rikolliselle toiminnalle muutenkin ahdistavassa tilanteessa.
Yksityishenkilön varallisuudesta ja henkilötiedoista saa nykyään paljon tietoa. Kuka tahansa voi soittaa Verohallintoon tai voi käydä paikan päällä kysymässä verotietoja. Julkisten tietojen perusteella Verohallinto on lisännyt myös tänä vuonna henkilöresursseja puhelinpalveluun ja verkkopalveluun, jotta verotietokyselyihin voidaan vastata paremmin. Rikollisuuden torjunnan kannalta olisi järkevää merkitä ylös, kuka on tietoja kysynyt ja keiden tiedot on annettu. Tämän ei uskoisi olevan vaikeaa sähköisten järjestelmien ollessa käytössä. Sähköistyvässä maailmassa ihmisten tietoturvaa ja yksityisyydensuojaa ei voida suojella liikaa. Olisi tarpeen arvioida uudelleen käytänteiksi muodostuneita toimintamalleja, lain soveltamista, tarkoituksenmukaisuutta ja lainsäädännön tarkistamisen perusteita.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Tunnistaako hallitus verotietojen listaamiseen kohdistuvan rikollisuusuhkan,
kuinka hallitus aikoo turvata, etteivät ihmiset, joiden verotiedot julkaistaan mediassa, altistu niiden perusteella rikoksen uhriksi,
kuinka hallitus aikoo turvata, ettei 3.11.2020 julkaistavassa verotietolistassa levitetä Vastaamo-tapauksessa jo kärsineiden uhrien verotietoja rikollisten käsiin,
aikooko hallitus arvioida verotietojen luovutuksen tarpeellisuutta jatkossa,
liittyykö Verohallinnon sähköiseen rekisteriin turvallisuusriskejä ja uhkia ihmisten kannalta,
merkitäänkö verotoimistossa ylös, kuka käy katsomassa ihmisten tietoja,
pystytäänkö jälkikäteen tarkistamaan esim. rikosten kohdalla, kuka on tarkistanut henkilön tietoja,
voiko veroilmoituksen yhteydessä olla suoraan merkintäkohta, jossa voi antaa luvan tai kieltää omien verotietojen julkistaminen,
miten yksityishenkilöiden yhdenvertaisuus ja tasavertaisuus lain edessä ja viranomaistoiminnassa on huomioitu verotietojen julkistaminen osalta ja
aikooko hallitus arvioida verolainsäädäntöä ja siihen liittyviä muita lakeja tietoturvan näkökulmasta?