Eduskunnan puhemiehelle
Kotitalousvähennys on ollut hyvä ja järkevä työkalu toisaalta pienimuotoisten töiden teettämisen saamiseksi pois harmaan talouden piiristä ja toisaalta kotitalouksien tukemiseksi. Tätä kautta on myös pystytty tukemaan työllisyyttä. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotita-lous-, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu verovelvollisen, hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa.
Kotitalousvähennys on myös taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävä vähennys. Vuonna 2018 kotitalousvähennys myönnettiin 445 000 verovelvolliselle ja vähennyksen yhteismäärä oli noin 459 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 1 030 euroa. Asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui noin 78 prosenttia vähennyksen oikeuttavien kustannusten yhteismäärästä. Hoiva- ja hoitotyöhön kohdistui noin kolme prosenttia kustannusten yhteismäärästä ja kotitaloustyöhön 19 prosenttia kustannusten yhteismäärästä.
Kotitalousvähennys on ollut voimassa nykymuodossaan kohta 20 vuotta. Siitä saadut kokemukset alkavat olla jo hyvin todennettavissa. Vähennyksen kohdalla on käyty paljon keskustelua, jossa on kyseenalaistettu sen kohdentuminen ja ihmisten tasapuoliset mahdollisuudet käyttää kotitalousvähennystä. Keskeinen vähennyksen luonteenpiirre on, että kotitalousvähennyksen hyödyntäminen edellyttää verovelvolliselta taloudellista mahdollisuutta hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita. Tämän vuoksi kotitalousvähennys kohdistuu luonnollisista syistä pääosin hyvätuloisemmille kansalaisille ja kotitalouksille.
Keskeinen haaste on siinä, että vähennystä eivät voi käyttää monet ryhmät, kuten esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä saavat henkilöt. Lisäksi epätasa-arvoa lisää se, että vähennys on henkilökohtainen, jolloin pariskunnat saavat tuplaedun yksinasuviin nähden. Yhtenä aika ajoin esille nousseena keskustelunaiheena ovat olleet kohteet, joihin vähennystä voi käyttää, ja näiden mahdollinen lisääminen tai niiden rajaaminen.
Syksyn budjettiriihen yhteydessä hallitus linjasi, että hallitus päättää kevään 2021 kehysriihen yhteydessä kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta ottaen huomioon suhdannetilanne ja vuoden 2020 lopussa valmistuva tutkimushanke kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on myös sitoutunut selvittämään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat.
Nämä ovat hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä. Herää kuitenkin kysymys, olisiko aika kypsä kotitalousvähennysjärjestelmän kokonaisvaltaiselle tarkastelulle ja tarvittaessa uudistamiselle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tehdä kokonaisarvion kotitalousvähennysjärjestelmästä ja mahdollisesti sen pohjalta uudistaa järjestelmää?