Eduskunnan puhemiehelle
Koronakriisin aikana Euroopan siirtolaisuuskysymys on jäänyt vähemmälle huomiolle, mutta tilanteen normalisoituessa tämä kysymys palaa vääjäämättä eteemme. Eikä ongelma ole täysin poistunut koronastakaan huolimatta, vaikka tulijamäärät ovat onneksi vähentyneet. Esimerkiksi Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan kansainvälisen suojelun kielteisiä päätöksiä on viimeisten 12 kuukauden aikana (11/2019—10/2020) tehty 1 420. Kolme suurinta ryhmää ovat Irakin, Afganistanin ja Somalian kansalaiset. Osa kielteisen päätöksen saaneista joudutaan palauttamaan lentokoneella.
Sisäministeriön sivujen mukaan palautuslentojen kustannukset vaihtelevat etäisyyksien, palautettavien henkilöiden määrän ja lentokoneen tyypin mukaan. Kun puhutaan charter-lennoista, joilla palautetaan useita, joskus useita kymmeniä henkilöitä kerrallaan, lennon kustannukset vaihtelevat 20 000 ja 200 000 euron välillä.
Vuonna 2017 MTV-uutisissa kerrottiin (4.4.2017), että tilauslennot Irakiin maksoivat noin 150 000—200 000 euroa lentoa kohden. Lennot Afganistaniin ovat samassa hintaluokassa. Somaliasta uutisessa ei kerrottu, mutta tämäkin on syytä selvittää, koska kyseessä on tärkeä turvapaikanhakijoiden lähtömaa. Palautuslennot Euroopan ulkopuolelle maksaa uutisen mukaan EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex, mutta viime kädessä senkin rahoittavat veronmaksajat.
Pelkkien lentojen ohella operaatioissa voi olla muitakin kustannuksia, kuten tehtävään osallistuvien poliisien palkkiot, mahdolliset lääkärikulut sekä epäonnistuneista palautuksista aiheutuvia lisäkuluja.
Koronan aikana lentoliikenne on ollut vähäistä, mutta poliisi on tiedottanut, että karkottamiset ja käännyttämiset alkavat palautua ennalleen. Myös palautuslentojen kustannukset ovat siis palaamassa ennalleen koronanjälkeisestä ajasta, ja veronmaksajilla on oikeus tietää, paljonko nämä siirtolaisuudesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ovat. Myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet aiheuttavat Suomelle kustannuksia, ja palautuslennot ovat kustannusten yksi osa-alue.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Paljonko turvapaikanhakijoiden palautuslennot tyypillisimpiin lähtömaihin eli Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan ovat keskimäärin tulleet maksamaan vuositasolla, jos tarkasteluajanjaksoksi otetaan vuodet 2017, 2018 ja 2019,
paljonko palautuslentojen kokonaiskustannukset vuositasolla ovat, kun kaikki palautusoperaatioon välillisesti liittyvät kustannukset ja epäonnistuneiden palautusoperaatioiden kustannukset otetaan huomioon ja
montako henkilöä kyseisiin lähtömaihin on tarkasteluajanjaksona palautettu ja moniko palautusoperaatio on epäonnistunut?