Eduskunnan puhemiehelle
Säännösteltyjen järvien vedenpinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkeille tasoille ja altaat täyttyneet vedestä syksyn runsaiden sateiden myötä: esimerkiksi lokakuussa satoi 97 prosenttia keskimääräistä enemmän. Ohijuoksutuksia on paikallisesti tehty jonkin verran, mutta kokonaisuuden kannalta ne ovat olleet varsin mitättömiä vedenpinnan alentamisen tarpeeseen nähden. Vedenpinnan nousu aiheuttaa huomattavia vahinkoriskejä ja on jo aiheuttanut suoria vahinkoja säänneltyjen järvien ranta-asukkaille ja mökkiläisille Kainuussa.
Fortum varoitti 26.11.2020 lähettämässään tiedotteessa Oulujoen vesistöalueen säännösteltyjen järvien vedenpinnan noususta. Veneet ja laiturit kehotettiin mahdollisuuksien mukaan siirtämään pois vedestä, kun pinnankorkeus oli noin neljä senttimetriä säännöstelyn ylärajasta. Kuitenkin jo tätä ennen vesi oli ylittänyt mittausrajat, mutta muualla kuin mittauspisteissä, koska mittauspisteverkosto ei ole riittävän kattava suhteessa vahinkoriskiin. Veneitä, laitureita ja muita rakennelmia, jotka ovat säilyneet parhaimmillaan yli 50 vuotta vahingoittumattomina, tuhoutui jo aiemmilla viikoilla, koska varoitukset tulivat aivan liian myöhään.
Esimerkiksi Kiantajärvi Suomussalmella (60 km pitkä järvi, jossa mittauspisteitä tulisi ehdottomasti olla etelässä, pohjoisessa, idässä ja lännessä) on ollut mittauspisteessä noin 20 senttimetrin päässä säännöstelyn ylärajasta. Myrskytilanteessa tämä raja ylittyy hetkessä ja vaikutukset ovat suuria. Paikallisia ei ole ajoissa varoitettu tilanteesta, ja vaikka Elyn verkkosivuilla ovat näkyneet korkeat riskit, niin kukaan ei ilmeisesti nähnyt merkityksellisenä viestiä ajoissa asiaa medialle ja tuoda kehittyvää ongelmaa julkiseen tietoon ranta-asukkaiden ja varsinkin muualla asuvien mökkiläisten varoittamiseksi. Muun muassa Pohjanmaalla varoituksia oli annettu jo paljon alemmillakin vedenpinnoilla. Kainuussa Fortumkin heräsi vasta, kun vahingot olivat jo tapahtuneet.
Myrskytuulen iskiessä vedenpinta voi nopeasti vaihdella yli metrinkin ylittäen säännöstelyn ylärajan selkeästi. Vauriot ovat rannoilla tällöin erittäin vakavia, ja erilaisen romun ja puutavaran määrä esimerkiksi Kiantajärvessä myrskyn jälkeen on ollut mittava, mikä omaltaan lisää myös kesäaikaisten onnettomuuksien ja ongelmien riskiä jatkossa. Järvien pinnanvaihtelua ei ainakaan tällä hetkellä huomioida mitenkään lisääntyneiden myrskysäidenkään osalta, vaikka se ilmastonmuutoksen edetessä olisi enemmän kuin tarpeellista.
Vedenpinnan mittauspisteet ovat ainakin Kainuussa yleisesti lähellä voimalaitosten uomia, jolloin mittaustulos on helposti vääristynyt eikä mittaus suojaisessa paikassa vastaa järven kokonaistilannetta esimerkiksi tuulisella ja myrskyisellä säällä. Todelliset vaaranpaikat eivät siis tule huomioiduiksi riittävän ajoissa nykyisillä tarkkailu- ja varoituskäytännöillä.
Kun ajantasainen tieto ja ennusteet löytyvät vain ympäristöhallinnon verkkosivuilta, joihin kaikilla ei ole pääsyä, ei tieto kasvaneesta riskistä saavuta paikallisia ajoissa, muualla asuvista mökkiläisistä puhumattakaan. Jokaisessa taloudessa kun ei edelleenkään ole verkkoyhteyttä eikä kaikilla myöskään taloudellisia mahdollisuuksia olla ns. diginatiivi, joka löytää itsenäisesti kaiken tarvitsemansa tiedon verkosta. Perinteisten viestintävälineiden eli paikallisen median hyödyntämisen tuleekin olla etupainotteisesti energiayhtiöiden työkalupakissa.
Vesistöjen sääntelyoikeudella on energiayhtiöille normaalissa energiatilanteessa ollut mittava hyöty, mutta vedenpinnan vaihtelusta aiheutuvien haittojen estämiseksi ne eivät tee nyt muuttuvien ilmasto-olosuhteiden ja sähkön myyntihinnan alentumisen aikakautena tarpeeksi. Riittävien ja vastuutettujen varoituskäytäntöjen lisäksi on syytä velvoittaa energiayhtiöt laajentamaan mittausverkostoa laajemmalle alueelle ja muuttaa myös sääntelyn ylärajoja alemmaksi, jottei näin mittavia vahinkoja pääse enää syntymään, kuten esimerkiksi Suomussalmen Kiantajärven ja Vuokkijärven alueella on tapahtunut tänä syksynä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkialla, ja laajojen vesistöjen alueilla ongelmat eivät tule tulevina vuosina ainakaan helpottamaan, joten nyt jos koskaan on aika lähteä ennalta ehkäiseviin toimiin säädeltyjen vesistöjenkin osalta ja edellyttää energiayhtiöiltä tehokkaita aktiivitoimia niin, että vastaavanlaiset vahingot kuin Kainuussa tänä syksynä tapahtui, ennaltaehkäistään jatkossa kaikkialla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä minimoidakseen säännösteltyjen järvien vedenpinnan noususta aiheutuneet vahingot ja vahvistaakseen sekä laajentaakseen varoitus- ja mittausmenetelmiä ja
koska myös viestintä- ja informaatiojärjestelmä vaatii päivittämistä ja kehitystyötä yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa, niin mitä hallitus aikoo tehdä tämän kokonaisuuden suhteen, jotta ihmisillä on mahdollisuus saada riskitiedot ajantasaisesti ja viivyttelemättä tietoonsa laajan mediaverkoston kautta koko Suomen kattavasti?