Eduskunnalle
Suomalainen köyhyys on monimuotoista. Normaalivuosina 100 000—200 000 suomalaista hankkii viikoittain ruokansa nk. leipäjonojen kautta ja on riippuvainen eri seurakuntien ja järjestöjen antamasta ruoka-avusta. Avustusruoanjakelu on tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Koronaepidemian tilanteessa ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on merkittävästi lisääntynyt, kun uusia työttömäksi jääneitä kansalaisia on tullut sen piiriin. Tänä syksynä ruoka-apua hakevien jonot ovat olleet ennätyspitkiä. Tuoreen selvityksen mukaan avuntarve on kasvanut koko maassa. Kolme neljästä ruoka-apua toimittavasta organisaatiosta on kertonut asiakasmäärien kasvaneen koronan puhkeamisen jälkeen viime keväänä. Eniten kasvua on ollut keskisuurissa kaupungeissa, mutta myös suurissa kaupungeissa avuntarve on kasvanut. Pääkaupunkiseudun uudelleenjärjestelyjen vuoksi täysin vertailukelpoista tietoa ei ole saatavissa, mutta sielläkin avuntarpeen nähdään tutkimuksen perusteella kasvaneen.
Viime vuosina vähävaraisia auttavat yhdistykset ovat saaneet toimintaansa tukea eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista, jotka sosiaali- ja terveysministeriö on hakemuksesta jakanut. Näitä ruoka-apua jakavia toimijoita on noin 400. Nämä toimijat eivät saa kiinteää tai vakituista rahaa esimerkiksi STEAN jakamista hanke- ja projektimäärärahoista.
Ruoka-avun rahoituksen tulisi olla Valtiovarainvaliokunnan mukaan kestävällä pohjalla. Valiokunta totesi mietinnössään 20/2019 vp seuraavasti: "Valiokunta pitää toiminnan jatkamista tarpeellisena ja lisää momentille 1 200 000 euroa ruoka-aputoiminnan järjestämiseen. Jatkossa ruoka-aputoiminnan rahoitus on kuitenkin saatava kestävälle pohjalle siten, ettei se ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. Toimintaa tulee kehittää esim. parantamalla tukijärjestelmien toimivuutta ja niveltämällä toiminta paikallisiin sosiaalipalveluihin." Hallitus ei ole tänäkään vuonna osoittamassa varoja ruoka-avun jatkamiseen. Kristillisdemokraatit esittävät ruoka-apuun kohdennettavaksi 5 miljoonaa euroa vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen avun tarpeeseen.
Aloite on osa Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia vuodelle 2021.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 3 000 000 euroa momentille
vähävaraisten ruoka-apua jakavien järjestöjen toimintaan.
33.03.63