Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työtapaturma- ja ammattitautilakia, työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, julkisten alojen eläkelakia ja Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset siitä, millä tavalla vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreiden edellytetään ottavan kantaa laitosten käsiteltäviksi toimitettuihin lääketieteellisiin selvityksiin. Kannanotot olisi laadittava selkeästi ja yhdenmukaisesti, jotta niitä voitaisiin käyttää vakuutuslaitoksen antaman lääketieteellisiin seikkoihin perustuvan päätöksen perusteluina siten kuin eri etuuslaeissa säädetään.

Lisäksi ehdotetaan, että asiantuntijalääkärin kannanotto vahvistettaisiin sanoin ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta”. Ehdotettu vahvistamislausuma on lainsäädännössä uusi. Lakeihin otettava lausuma tekisi tarpeettomaksi laeissa olevan muodollisen ja vailla tosiasiallista merkitystä olleen viittauksen, että asiantuntijalääkäri voi merkitä arvionsa noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Asiantuntijalääkärin kannanotolle asetettavat muotovaatimukset ja vahvistuslausuma

Asiantuntijalääkärin osallistuminen asian valmisteluun

Voimaantulo

Jatkokehittäminen

Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Työtapaturma- ja ammattitautilakiin, eräisiin työeläkelakeihin sekä Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin ehdotetuilla muutoksilla pyritään parantamaan vakuutuspäätösten laatua ja lisäämään käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannattaa lakiehdotuksia jäljempänä tässä mietinnössä esitetyin huomioin.

Esityksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia korjataan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansalaisaloitteestaantaman mietinnön () mukaisesti. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin työtapaturma- ja ammattitautilakiin säännöstä, jonka mukaan vakuutus- tai eläkelaitoksen lääkärin on merkittävä korvausasiassa lääketieteellisen seikan arviointia koskeva kannanottonsa noudattaen terveydenhuollon ammattihenkilölain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia. Valiokunta katsoi mietinnössään, ettei aloitteessa ehdotettu lainmuutos vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan, eikä tämän vuoksi pitänyt tarkoituksenmukaisena lain muuttamista aloitteessa ehdotetulla tavalla. Valiokunta kuitenkin totesi, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi. Valiokunnan mietinnön pohjalta eduskunta edellytti kirjelmässään (), että valtioneuvosto valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja selvittää tässä yhteydessä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.

Valiokunnan näkemyksen mukaan asiantuntijalääkäreillä on sosiaalivakuutusjärjestelmässä tärkeä tehtävä vakuutettujen yhdenvertaisen kohtelun, oikeusturvan toteutumisen ja etuusjärjestelmien kestävän rahoituksen kannalta. Asiantuntijalääkärin tehtävänä on ottaa kantaa vakuutuslaitokselle toimitetuissa potilasasiakirjoissa esitettyihin etuuden hakijaa koskeviin terveydentila- ja hoitotietoihin vakuutushakemusta koskevan päätöksenteon näkökulmasta. Valiokunta kuitenkin painottaa, että asiantuntijalääkärin kannanotto on vain yksi osa korvausprosessia. Päätöksen etuuden tai korvauksen myöntämisestä tekee vakuutuslaitos kaikkien hakemukseen liittyvien tietojen perusteella soveltamalla vakuutusta koskevaa lainsäädäntöä, jossa määritellään, millaisia etuuksia ja korvauksia vakuutuksesta maksetaan, kenelle niitä maksetaan ja millä edellytyksillä. Päätös etuuden tai korvauksen myöntämisestä ei siten perustu yksittäisen lääkärin tai korvauskäsittelijän päätökseen vaan vakuutuslaitoksen päätökseen, ja kaikki päätöksen tekemiseen osallistuvat toimivat virkavastuulla.

Esityksessä ehdotetaan, että työtapaturma- ja ammattitautilakiin, eräisiin työeläkelakeihin sekä Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin lisätään aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreiden kannanotoista. Valiokunta pitää järjestelmän ymmärrettävyyden, hyväksyttävyyden ja luottamuksen lisäämisen kannalta tärkeänä, että vakuutuslaitoksen päätöksessä perustellaan selkeästi, miksi ratkaisuun on päädytty. Esityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on olennaista, että asiantuntijalääkärin kannanotot ovat asiallisesti perusteltuja ja ne on kirjoitettu ymmärrettävällä yleiskielellä. Esityksen mukaan kannanottoon on merkittävä ne ratkaistavaa etuutta koskevan lain kriteerien mukaiset seikat, joihin lääketieteellinen arviointi keskeisiltä osin perustuu. Koska asiantuntijalääkärin kannanottoa hyödynnetään osana vakuutuslaitoksen päätöksen perusteluita, kannanottoa koskevat tarkemmat määräykset parantavat myös vakuutuslaitoksissa etuusasian käsittelyyn osallistuvien asiantuntijoiden keskinäistä yhteistyötä. Valiokunta toteaa, että vakuutuslaitoksen päätöksen liitteeksi olisi hyvä lisätä asiantuntijalääkärin tekemä vakuutuslääketieteellinen arvio.

Valiokunta pitää hyvänä, että ehdotettujen lainsäännösten sanamuodosta käyvät jatkossa nykyistä selkeämmin ilmi asiantuntijalääkärin ja hoitavan lääkärin erilaiset roolit korvausprosessissa. Hoitavan lääkärin ensisijaisena tehtävänä on pyrkiä edistämään potilaansa terveydentilaa ja päättää hänen hoidostaan sekä kirjata potilasasiakirjoihin löydökset ja havainnot. Asiantuntijalääkärin tehtävänä on puolestaan tehdä potilasasiakirjojen merkintöjen perusteella lääketieteellinen arvio siitä, täyttyvätkö hakijan hakeman etuuden myöntämiselle laissa säädetyt edellytykset. Tällöin hänen on otettava huomioon hakijan terveydentilan lisäksi myös muut asianomaisessa lainsäädännössä etuuden myöntämiselle asetetut vaatimukset, kuten hakijan työ- ja koulutustausta ja työntekomahdollisuudet. Lisäksi asiantuntijalääkärin tehtävänä on suhteuttaa hakijan tilannetta muiden vastaavien etuudenhakijoiden tilanteeseen ja muutoksenhakuelinten noudattamaan lain tulkintakäytäntöön.

Valiokunta pitää järjestelmän luotettavuuden lisäämisen kannalta hyvänä, että esitykseen sisältyvistä laeista poistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ää koskeva viittaus, jonka mukaan asiantuntijalääkäri voi merkitä arvionsa noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muotovaatimuksia. Kyseisen lainkohdan mukaan laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin on, antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia, jotka on tarkoitettu esitettäväksi tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle, vahvistettava ne sanoilla "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan". Esityksessä ehdotetaan, että asiantuntijalääkäri vahvistaa kannanottonsa tämän sijasta sanoin "käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta". Ehdotettu muutos ei vaikuta asiantuntijalääkärin oikeudellisiin velvollisuuksiin eikä virkavastuuseen.

Osassa valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista katsotaan, että esityksen mukaisen vahvistuslausuman lisääminen tulee aiheuttamaan sekaannusta suhteessa hoitavan lääkärin rooliin ja se voitaisiin poistaa tarpeettomana, koska sillä ei ole oikeudellista merkitystä. Osassa lausunnoista ehdotetaan, että ehdotettuun lausumaan sisältyvä viittaus omaantuntoon tulee poistaa. Osassa lausunnoista puolestaan katsotaan, että vahvistuslausuman tulisi olla samansisältöinen kuin ammattihenkilölain 23 §:ssä.

Valiokunta toteaa, että erityisen asiantuntijalääkärin kannanottoa koskevan lausuman tarkoituksena on selventää asiantuntijalääkärin roolia suhteessa hoitavaan lääkäriin ja hälventää vakuutuslääkärijärjestelmään kohdistuvaa epäluottamusta. Tästä syystä sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että vahvistuslausuma eroaa hoitavaa lääkäriä velvoittavasta vahvistuslausumasta, mutta siinä kuitenkin säilytetään viittaus omaantuntoon eettisenä ohjenuorana.

Valiokunta pitää työtapaturma- ja ammattitautilain 121 §:ään ehdotettua muutosta, jonka mukaan asiantuntijalääkärin ei tarvitse osallistua asian valmisteluun silloin, kun se on ilmeisen tarpeetonta, tarpeellisena ja perusteltuna korvausprosessin sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi. Ehdotus mahdollistaa asian ratkaisemisen ilman lääkärin kannanottoa muun muassa silloin, kun kysymys olisi etuudesta, joka myönnetään täysin hakemuksen mukaisesti.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että myös työeläkelakeihin tulisi lisätä vastaavanlainen muutos, joka mahdollistaa harkintavallan käytön asiantuntijalääkärin käytössä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työeläkkeiden kohdalla tilanteet, joissa harkintavallan käyttö asiantuntijalääkärin osallistumiselle olisi perusteltua, ovat harvinaisempia kuin työtapaturma- ja ammattitautikysymyksissä. Selvityksen mukaan työeläkelakien soveltamisessa on pääasiallisesti aina kysymys työ- ja toimintakyvyn arvioinnista, missä lääketieteellisen harkinnan painoarvo on keskeinen. Tämän vuoksi olisi työeläkelakien osalta arvioitava täsmällisemmin ja tarkkarajaisemmin, miten harkintavallan lisäämisestä olisi säädettävä eläkelaitosten lääkäriasiantuntijan osalta.

Hallituksen esityksen mukaan ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että erityisesti uuden vahvistuslausuman lisääminen päätöksen perusteluihin edellyttää tietojärjestelmämuutoksia. Kuulemisen perusteella valiokunta edellyttää, että voimaantuloajankohta asetetaan siten, että säädösmuutosten toimeenpanon edellyttämille tietojärjestelmämuutoksille jää riittävä aika.

Valiokunta korostaa, että sosiaalivakuutusjärjestelmässä tehtävillä päätöksillä on usein erittäin suuri ja pitkäaikainen vaikutus hakijan elämään. Valtaosa päätöksistä on myönteisiä, mutta järjestelmään kohdistuva kritiikki kumpuaa epäoikeudenmukaisiksi koetuista kielteisistä ratkaisuista. Päätösprosessia ja päätöksen perusteluita kehittämällä voidaan lisätä järjestelmän hyväksyttävyyttä ja luotettavuutta, vaikka etuuden saamisen laissa säädettyjä edellytyksiä ei muuteta. Valiokunta katsoo, että esityksessä ehdotettujen muutosten vaikutuksia tulee seurata ja arvioida, miten järjestelmää tulee edelleen kehittää kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävän neuvottelukunnan toimikausi päättyy 30.4.2021. Neuvottelukunnan työn tavoitteena on ollut lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän ja koko sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten luottamusta järjestelmään. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös ollut seurata ja arvioida aiemmin päätettyjen toimenpiteiden toteuttamista ja huolehtia viestinnän kehittämisestä avoimuutta lisäävästi. Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston tulee arvioida neuvottelukunnan toimikauden jatkamisen tarpeellisuutta ottaen huomioon nyt tehtävien muutosten vaikutusten arviointi ja järjestelmän edelleen kehittäminen.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen jatkotyössä arvioidaan muun muassa, tulisiko korvausprosessissa mahdollistaa erikoislääkärin asiantuntemuksen käyttäminen tapauskohtaisesti erityisesti tilanteissa, joissa hakijan työkyvyttömyyden arvioinnissa on huomioitava eri sairauksien ja vammojen yhteisvaikutuksia. Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että hoitavien lääkäreiden sosiaaliturvaan liittyvää osaamista lisätään. Etuusasian käsittelyssä lääketieteellisen selvityksen keskeisen sisällön muodostavat hoitavan lääkärin potilaan terveydentilasta tekemät merkinnät, koska niiden perusteella asiantuntijalääkäri tekee korvausta koskevat johtopäätökset lain säännösten ja tulkintakäytännön pohjalta. Tästä syystä on kiinnitettävä erityistä huomiota hoitavien lääkäreiden osaamiseen kuvata potilaan jäljellä oleva toimintakyky ja muut päätöksentekoon vaikuttavat tekijät.

Valiokunta katsoo, että myös järjestelmän tunnettuutta tulee edelleen lisätä kansalaisille suunnatulla tiedottamisella ja riittävällä neuvonnalla. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten tukemista, neuvontaa ja ohjausta palvelu- ja etuusjärjestelmässä niin, että he pääsevät oikean palvelun ja etuuden piiriin. Valiokunta myös korostaa, että jonkin korvauksen tai etuuden epääminen ei saa merkitä sitä, että henkilö jää kokonaan ilman toimeentuloturvaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaaliturvauudistusta valmistelevassa komiteassa selvitetään keinoja ratkaista mahdollisia väliinputoajatilanteita, joissa henkilö ei täytä minkään ensisijaisen etuuden saamisen kriteereitä. Lisäksi valiokunta pitää koko järjestelmän hyväksyttävyyden parantamisen kannalta tarpeellisena, että muutoksenhaun joutuisuutta ja muutoksenhakujärjestelmän avoimuutta lisätään.

VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan eläkelakeihin lisättäväksi aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset siitä, millä tavalla vakuutuslääkäreiden edellytetään ottavan kantaa laitosten käsittelemiin lääketieteellisiin selvityksiin. Kannanotot olisi laadittava selkeästi ja yhdenmukaisesti. Samaan lopputulokseen päätyi myös ministeri Paula Risikon asettama vakuutuslääkärijärjestelmän uudistamiseksi perustettu työryhmä vuonna 2014. Sen seurauksena lakeja muutettiin, mutta muutos jäi lähinnä kosmeettiseksi.

KAA 4/2018 vp

LA 75/2017 vp

Näiden epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi lakialoitteessa esitettiin niin kutsuttua käänteistä todistustaakkaa eli muutosta nykyiseen asetelmaan, jossa potilaan pitää kyetä oikeudellisesti todistamaan oma työkyvyttömyytensä ja että hänen korvausvaatimuksensa ovat siksi oikeutettuja. Lisäksi nykyisen lain mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta näyttää, mistä henkilön työkyvyttömyys johtuu, jos se ei yhtiön mielestä ole syy-seuraussuhteessa sairastumiseen tai tapaturmaan. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esitetyt näkökohdat ovat perusteltuja ja painavia, eikä niitä tule hallituksen esitystä käsiteltäessä sivuuttaa.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksillä on perustavanlaatuinen vaikutus yksilöiden elämään. Lakisääteisten vakuutusasioiden ratkaisu tulisi siirtää liiketaloudellisin periaattein toimivilta yhtiöiltä viranomaisille, koska perustuslain 124 §:n mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota oikeudenkäynnin tasapuolisuuteen: vakuutusyhtiöillä on paljon suuremmat resurssit käydä oikeutta, ja tästä syystä ne voivat käytännössä "ostaa" asiantuntijalausuntoja. Tasapuolinen asetelma olisi sellainen, jossa vakuutusyhtiön todistajana on päätöksen tehnyt vakuutusyhtiön lääkäri ja potilaan todistajana hänen vammansa tai sairautensa todennut lääkäri.

Asetelma ei ole muutenkaan tasapuolinen, koska vilpillisestä toiminnasta on rangaistusvastuussa ainoastaan vakuutettu, mutta ei vakuutusyhtiö. Jos vakuutettu yrittää saada vilpillisesti taloudellista hyötyä vakuutuksesta, on kyseessä petos. Jos vakuutusyhtiö pyrkii vilpillisesti epäämään korvauksen, ei sanktioita tule, vaikka päätös oikeudessa kumottaisiinkin.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota myös muihin järjestelmän keskeisiin ongelmiin. Tällä hetkellä vakuutusyhtiöillä on vakuutuslakeihin kirjattu oikeus ohjata potilaat haluamaansa hoitopaikkaan, kuten omistamiinsa hoitolaitoksiin. Potilailla tulisi olla hoitolaitosta koskeva valinnanvapaus. Huomiota tulisi kiinnittää myös valituslautakuntien ja vakuutusoikeuden riippumattomuuteen. Lautakuntien ja oikeuden jäsenten sidonnaisuudet on selvitettävä ja niiden tulee olla julkisia, jotta täysi riippumattomuus ja puolueettomuus käsittelyssä voidaan turvata. Oikeusturvan toteutumiseksi tulee kiinnittää huomiota myös prosessin kestoon: vakuutusasian käsittely saattaa kokonaisuudessaan pahimmillaan kestää jopa kymmeniä vuosia. Perustuslain 21 §:n mukainen oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä ei tällöin toteudu.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n lausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että vakuutuslääketieteellisen ratkaisun tulee perustua objektiivisiin sairauslöydöksiin ja sairaanhoidon kustannusten korvaamiseksi tarvitaan arvio lääketieteellisestä syy-yhteydestä, jotta voidaan ratkaista, onko kysymys korvattavan vahingon vuoksi tarpeellisesta sairaanhoidosta. Kuten lausunnossa todetaan, vakuutuslääkäreiden arvioiden oikeudenmukaisuutta ei saavuteta, jos lääketieteelliset tulkinnat poikkeavat vahvasti julkisen terveydenhuollon yleisistä diagnoosi- ja hoitokäytännöistä. Vahvistettu velvoite vakuutuslääketieteellisen ratkaisun perusteluun on askel oikeaan suuntaan. Ehdotus ei kuitenkaan ratkaise sitä perustavanlaatuista ongelmaa, että vakuutuslääkärit arvioivat lääketieteellistä syy-yhteyttä täysin poikkeavalla tavalla kuin julkisessa terveydenhuollossa potilaita hoitavat lääkärit. Vakuutusyhtiöllä on taloudellinen kannustin tulkita asiakkaan terveystietoja siten, että korvausvelvollisuutta ei synny.

Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n lausunnon mukaisesti on tärkeää, että vahingon kärsineen kansalaisen terveystietojen tulkinta on yhdenmukaista sekä vakuutuslääketieteessä että hoitavalla taholla. Yhtenä keinona tämän varmistamiseksi on kirjata lakiin velvoite noudattaa tulkinnassa hyviä hoitokäytäntöjä ja ajankohtaista lääketieteellistä tutkimustietoa. Nyt esitetty maininta "käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta" ei riittävästi velvoita noudattamaan ajankohtaisia ja kansallisesti yhtenäisiä hoito- ja diagnoosikäytäntöjä. Vakuutuslääkärillä tulee olla selkeämpi velvollisuus ylläpitää omaa lääketieteellistä osaamistaan ja huomioida päätöksissään sekä ajankohtainen tutkimustieto että kansalliset hoitokäytännöt, kuten käypä hoito -suositukset.

460/2016 Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy myös lausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että hallituksen esityksessä muutettaviksi esitettyjen lakien lisäksi vastaavat muutokset tulee tehdä myös liikennevakuutuslain () 63 §:ään.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää perusteltuna myös Kuluttajaliiton ja Suomen Potilasliitto ry:n näkemystä siitä, että asiantuntijalääkärillä tulisi olla kyseisen lääketieteen alan erityisosaamista. Asiantuntijalääkäri osallistuu päätöksentekoprosessiin nimenomaan lääketieteellisen asiantuntijuutensa ja kokemuksensa vuoksi, ja siten erityisosaamisen edellyttäminen olisi perusteltua kansalaisten keskinäisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Sillä, onko vakuutuspäätöstä arvioimassa alan erikoislääkäri vai peruskoulutuksen saanut lääkäri, on vaikutusta siihen, miten asiantuntijalääkäri huomioi vakuutuspäätöksen kannalta merkitykselliset lääketieteelliset seikat. Nykyinen järjestelmä, jossa asiantuntijalääkärin oma lisäkouluttautumistausta käsiteltävään asiaan on sattumanvaraista, ei turvaa vakuutuskorvauksen hakijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta riittävällä tavalla. Jos asiantuntijalääkärillä on syvällinen erityisosaaminen käsiteltävästä asiasta, hän pystyy huomioimaan vakuutuspäätöstä ratkaistaessa paremmin kaikki päätöksen kannalta olennaiset asiat potilasasiakirjamerkinnöistä. Erityisen merkityksellistä yhdenvertaisuuden turvaaminen on siitä syystä, että vakuutuspäätöksissä käsitellään asioita, jotka vaikuttavat keskeisesti kansalaisen henkilökohtaisen vapauden ydinalueelle, ja päätösten vaikutus henkilön elämään on myös usein hyvin pitkä.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa Kuluttajaliiton ja Suomen Potilasliitto ry:n näkemyksen siitä, että päätöstä vahvistettaessa käytettävä sanamuoto "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan" olisi parempi kuin hallituksen esityksessä käytetty "käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta".

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 1.—6. lakiehdotus hyväksytään muutettuina,

(Vastalauseen muutosehdotukset)

että hyväksytään uusi 7. lakiehdotus,

(Vastalauseen uusi lakiehdotus)

että hyväksytään yksi lausuma.

(Vastalauseen lausumaehdotus)

Vastalauseen muutosehdotukset Vastalauseen uusi lakiehdotus

1.

Laki

työtapaturma- ja ammattitautilain 121 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 121 § seuraavasti:

121 §

Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn

Johtopäätösten tulee perustua ajankohtaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon.

minkä kunniani

vakuutan

Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Lääkäriasiantuntijan on merkittävä korvausasian tietoihin perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä vahingoittuneen potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä sairautta tai vammaa koskevista löydöksistä ja havainnoista.Kannanotto on vahvistettava sanoin ”ja omantuntoni kautta”. Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa vakuutuslaitoksen päätöstä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.

Laki

työntekijän eläkelain 40 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 40 §, sellaisena kuin se on laissa 870/2014,

seuraavasti:

40 §

Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

Johtopäätösten tulee perustua ajankohtaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon.

minkä kunniani

vakuutan

Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin.Kannanotot on vahvistettava sanoin ”ja omantuntoni kautta”. Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa eläkelaitoksen päätöksiä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.

Laki

yrittäjän eläkelain 37 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 37 §, sellaisena kuin se on laissa 871/2014,

seuraavasti:

37 §

Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

Johtopäätösten tulee perustua ajankohtaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon.

minkä kunniani

vakuutan

Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin.Kannanotot on vahvistettava sanoin ”ja omantuntoni kautta”. Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa eläkelaitoksen päätöksiä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.

Laki

merimieseläkelain 40 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 40 §, sellaisena kuin se on laissa 872/2014,

seuraavasti:

40 §

Eläkekassan asiantuntijalääkäri

Johtopäätösten tulee perustua ajankohtaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon.

minkä kunniani

vakuutan

Laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin.Kannanotot on vahvistettava sanoin ”ja omantuntoni kautta”. Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa eläkekassan päätöksiä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.

Laki

julkisten alojen eläkelain 109 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 109 § seuraavasti:

109 §

Kevan asiantuntijalääkäri

Johtopäätösten tulee perustua ajankohtaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon.

minkä kunniani

vakuutan

Kevassa on laillistetun lääkärin osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin.Kannanotot on vahvistettava sanoin ”ja omantuntoni kautta”. Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa Kevan päätöksiä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

6.

Laki

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 22 §, sellaisena kuin se on laissa 875/2014, seuraavasti:

22 §

Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

minkä kunniani

vakuutan

Arvion tulee perustua ajankohtaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon.

Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun ja vahvistettava se sanoin ”ja omantuntoni kautta”.Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa päätöstä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

7.

Laki

liikennevakuutuslain 63 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

Liikennevakuutuslain (460/2016) 63 § seuraavasti:

63 §

Päätöksen antaminen ja perusteleminen

Vakuutusyhtiön on annettava päätöksensä tiedoksi lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen. Vakuutusyhtiön päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Laillistetun lääkärin on osallistuttava henkilövahinkoa koskevan korvauksen sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa ja johtopäätöksensä potilasasiakirjoissa olevista keskeisistä löydöksistä ja havainnoista asiakirjoihin. Johtopäätösten tulee perustua ajankohtaiseen lääketieteelliseen tutkimustietoon. Kannanotot on vahvistettava sanoin "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan". Merkinnät on tehtävä selkeästi ja yleisesti tunnettuja käsitteitä käyttäen niin, että niitä voidaan hyödyntää perusteltaessa vakuutusyhtiön päätöksiä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen tilanteet, joissa erikoislääkärin käyttö on tarpeen hakijan työkyvyttömyyden arvioimiseksi ottaen huomioon hakijan sairauksien ja vammojen yhteisvaikutukset, ja lisätäkseen lakeihin asiaa koskevan sääntelyn vakuutuslääkärijärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Helsingissä 16.12.2020

Minna

Reijonen

ps

Kaisa

Juuso

ps

Petri

Huru

ps