PERUSTELUT
Nykyisten kriminalisointien keskeinen ongelma on siinä, että kärsimyksen, tuskan ja kivun määritteleminen on vaikeaa ja niiden toteen näyttäminen vastaavasti usein vielä haastavampaa. Tämä on totta varsinkin tapauksissa, joissa eläimeen ei jää mitään jälkiä, joista viranomaiset voisivat tehdä päätelmiä. Rikosoikeudellista vastuuta ei siis synny, ellei pystytä osoittamaan, että eläin todella koki kärsimystä, kipua tai tuskaa. Se, että tapahtunutta vahinkoa ei pystytä osoittamaan, ei kuitenkaan tarkoita, että vahinkoa ei olisi tapahtunut.
Nykyiset kriminalisoinnit eivät ole myöskään linjassa rikoslain muiden säännösten sisällön kanssa. Lain 17 luvun 18 §:ssä kriminalisoitu sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen pitää sisällään tapaukset, joissa ensimmäisen momentin mukaisesti levitetään kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti todellisuuspohjaisesti tai todenmukaisesti esitetään eläimeen sekaantumista. Eläimeen sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on näin ollen kriminalisoitu, mutta varsinaista tekoa eli eläimeen sekaantumista ei. Kyseinen teko on rangaistava vain siinä tapauksessa, että ehto kärsimyksen, kivun ja tuskan aiheuttamisesta toteutuu. Kaikki muut pornografian lajit, joiden levittämisen 18 § kieltää, ovat kiellettyjä myös pelkkinä tekoina. Toisin sanoen nykyisellään eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on koettu vaaraksi yleiselle järjestykselle ja moraalille, mutta varsinaista eläimiin sekaantumista ei. Tällainen ristiriita tulisi ehdottomasti poistaa laista kriminalisoimalla eläimiin sekaantuminen myös pelkkänä tekona.
Eläimiin sekaantumisen täyskielto perustuu siihen, että nykyinen lainsäädäntö ei vastaa ihmisten moraali- ja oikeustajua, ei kohtele eläintä yksilönä ja voi olla eläimelle hyvin haitallista. Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain uudistus, jonka nimenomaisena lähtökohtana on eläimen itseisarvo, hyvinvointi ja kunnioitus. Myös esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on viime vuosina kriminalisoitu eläimiin sekaantuminen nimenomaan tekona. Näiden lainsäädäntöhankkeiden taustalla ovat olleet ajatukset eläinten hyvinvoinnista ja kunnioittamisesta. Nyt tehtävä kriminalisointi ei luonnollisesti kuitenkaan koskisi esimerkiksi eläimen astuttamisessa avustamista tai muita normaaleja hoitotoimenpiteitä.
Vaikka osa eläimiin sekaantumisista voisikin olla eläimen näkökulmasta kivutonta, ei minkään teon kriminalisoimatta jättämistä voida rakentaa pelkästään sen varaan, että kyseinen teko on kohteelleen mahdollisesti kivuton. Kärsimyksen, tuskan ja kivun asettaminen rangaistavuuden ehdoksi voi johtaa vaikeisiin näyttökysymyksiin. Eläintä ei voi haastatella.
Eläimiin sekaantumisen täyskieltoa ei siis pidä jättää tekemättä sen takia, että tällainen toiminta voi joissain yksittäisissä tapauksissa olla kohteena olevan eläimen kannalta haitatonta tai kivutonta. Kyse on teosta, joka on pääsääntöisesti eläimelle haitallista ja tuskaa aiheuttavaa. Lisäksi se loukkaa eläinten oikeuksia sekä hyvinvointia.
Eläinsuojelurikokset on kriminalisoitu rikoslain 17 luvussa. Eläimiin sekaantuminen voidaan tehdä rangaistavaksi pikaisesti erillisenä rikoslain muutoksena. Rangaistusasteikoksi eläimeen sekaantumiselle olisi perusteltua asettaa eläinsuojelurikosta (RL 17:14 §) vastaava asteikko eli sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Kriminalisoinnin tarkoituksena eläinten suojaamisen lisäksi on lainsäätäjän viesti, ettei eläimeen seksuaalisesti sekaantumista voida pitää hyväksyttävänä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
rikoslain 17 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 39/1889 rikoslain () 17 lukuun uusi 14 b § seuraavasti:
17 luku
Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
14 b §
Sukupuoliyhteys eläimen kanssa
Joka on sukupuoliyhteydessä tai siihen verrattavassa seksuaalisessa kanssakäymisessä eläimen kanssa, on tuomittava eläimeen sekaantumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan estä toimenpidettä, joka on tarpeen eläinlääkinnällisestä tai jalostuksellisesta syystä taikka muusta vastaavasta hyväksyttävästä syystä.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.