Eduskunnan puhemiehelle
Luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 6—6 b §:ssä säädetään, että talletuspankkien tulee tarjota peruspankkipalveluita yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi kaikille ETA-valtioissa laillisesti asuville. Talletuspankin tarjoaman perusmaksutilin tulee sisältää perusmaksutilin avaaminen, käyttäminen ja sulkeminen, varojen tallettaminen, käteisen nostaminen ETA-valtion alueella sekä maksutapahtumien toteuttaminen suoraveloituksina, maksukortilla, tilisiirroilla, pankkipäätteillä, luottolaitoksen toimipisteissä ja luottolaitoksen verkkopalveluissa.
Pankkien toimipaikkojen määrä on Suomessa vähentynyt, ja samaan aikaan on yleistynyt se, että toimipaikat eivät tarjoa kaikkia asiakaspalveluita ainakaan koko aukioloaikansa puitteissa. Varsinkin kaupunkialueiden ulkopuolella ovat asiakkaiden välimatkat palveluja tarjoaviin pankkitoimitiloihin pitkiä eikä kaikilla ole mahdollisuutta ajaa pankkiin itse autolla, jolloin vaihtoehdoiksi jäävät lähinnä julkisen liikenteen aikataulujen mukainen pankissa käyminen tai ICT-laitteiden ja pankkien verkkopalveluiden käytön opetteleminen.
Pankkien toimipaikkojen ja henkilökunnan vähentäminen on Suomessa pitkään jatkunut ilmiö. Pelkästään vuoden 2012 tammikuun ja vuoden 2013 heinäkuun välillä eli puolentoista vuoden aikana Suomessa toimivien pankkien työntekijämäärä vähentyi yli 2 000 henkilöllä (yle.fi 15.7.2013).
Pankit ovat enenevässä määrin siirtäneet toimintojaan fyysisistä toimipaikoista Internetiin. Tämä on muuttanut toimintoja itsepalveluksi. Pankeille syntyy tästä säästöä, mutta asiakkaiden velvollisuudet ovat kasvaneet.
Kunnissa on asiointipisteitä, joissa digitaalisten palvelujen käyttämiseen voi saada tukea. Lisäksi digitukea tarjoavat eräät ikääntyneille ja vähemmistöille suunnatut palvelutorit, hyvinvointikeskukset, omaishoitokeskukset, kirjastot sekä eräät senioriapuyhdistykset. Kuntien tarjoama apu on arvokasta, mutta silloin, kun avuntarve johtuu pankkien palvelujen digitalisoimisesta ja konttoriverkon harventamisesta, olisi aiheellista, että pankit itse tuovat avun asiakkaidensa lähelle. Herää kysymys, ulkoistavatko pankit omia velvollisuuksiaan julkiselle sektorille ja vapaaehtoisvoimille.
Uuden koronaviruksen takia osa kunnallisista palvelupisteistä on ollut pitkään suljettuina, mikä on rajoittanut digipalveluavun saatavuutta.
Lisäksi osa ikäihmisistä kokee, että olisi mieluisampaa asioida pankin oman työntekijän kanssa kuten ennenkin. Hyviin pankkipalveluihin tottuneelle vanhukselle kynnys lähteä kauppaan omaa ICT-laitetta ostamaan tai kunnan asiointipisteeseen neuvoja pyytämään voi olla korkea. Henkilökohtainen palvelu hyödyttää pankkejakin asiakastyytyväisyyden muodossa. Esimerkiksi Ålandsbankenin mukaan on asiakastyytyväisyystutkimuksissa havaittu, että henkilökohtaiset suhteet ovat yksi tärkeimmistä tyytyväisyystekijöistä (is.fi/taloussanomat 3.4.2019).
Eräät pankkien Internetiin siirtämistä palveluista ovat vaikeakäyttöisiä muillekin kuin vanhuksille ja erityisryhmille. Esimerkiksi asuntolainahakemuksen tekeminen pankkien verkkopalveluissa on monille nuorillekin vaikeaa. Lainahakemuksen tekeminen vaatii sellaista erikoisosaamista, johon arkielämä ei välttämättä anna valmiuksia. Jos omaa osaamistaan epäilevä asiakas soittaa pankkiin ja pyytää kasvotusten toteutuvaa tapaamista, voi asiasta riippuen kestää yli kuukauden ennen kuin omassa kotikunnassa on vapaa aika. Pankkien palvelut eivät tosiasiallisesti ole yhdenvertaisesti saatavilla kohtuullisessa ajassa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavoin pankkipalveluiden saatavuus turvataan niille henkilöille, jotka eivät käytä pankkien Internet-sivustoja ja sovelluksia sujuvasti?