Eduskunnan puhemiehelle
Tieteellisiä tutkimustuloksia Helsinki-Vantaan koronakoiratutkimuksesta odoteltaessa olisi syytä varmistaa, että kaikkia terveysturvallisuuden varmistamisessa ja toimenpiteiden kohdentamisessa käytettäviä keinoja olisi jatkossa käytössä ja hyödynnettävissä. Valmiudet on rakennettava ajoissa.
Tullissa varauduttiin COVID-19-pandemian toiseen aaltoon jo syksyllä valmistelemalla edellytyksiä tullikoirien kouluttamiseksi tunnistamaan COVID-19-tartunnan saaneita matkustajia maahan saapuvista matkustajavirroista. Tullissa aloitettiin saamieni tietojen perusteella koronakoirien pilottikoulutus 2.11.2020 tunnistus- ja hajuerottelukoulutuksella kahdella valikoidulla koirakolla. Koulutuksessa tehtiin yhteistyötä HUS:n kanssa työturvallisuuteen ja harjoitusmateriaalin hankintaan, kuljettamiseen ja käsittelyyn liittyen. Onnistumisprosentit ja koirien kyky tunnistaa positiiviset näytteet kasvoivat koko koulutuksen ajan.
Tartuntatautilain uudistamiseen liittyvän valmistelun yhteydessä tullikoirilla annettava virka-apu oli huomioituna alkuperäisessä lakipaketissa, mutta lopullisesta hallituksen esityksestä sitä ei löydy. Juridisten edellytysten puutteen vuoksiTullissa keskeytettiin tullikoirien kouluttaminen tunnistamaan COVID-19-tartunnan saaneita matkustajia maahan saapuvista matkustajavirroista 15.12.2020 alkaen.
Koronakoirapilotin perusteella tulisi virkakoirien käytölle luoda edellytykset, koska esimerkiksi tullikoiria hyödyntävällä toimintamallilla olisi mahdollista suunnata viranomaistoimia ja resursseja kustannustehokkaasti ohjaamalla mahdollisesti infektoituneita matkustajia terveysviranomaisten jatkotoimenpiteisiin ilman, että kaikkia nyt esim. perusterveydenhuollossa työskenteleviä valjastetaan massatestauksiin ja jäljitystyöhön, mikä kasvattaa hoitovelkaa edelleen. Tullikoiria hyödyntävä toimintamalli virkatyönä osana pandemian torjuntaa olisi kustannustehokasta massiivisten ja pitkittyvien rajoitustoimien rinnalla. Huomioitava on myös se, että rajojamme ei voida pitää loputtomasti kiinni, ja onko meillä tällöin riittävästi testaushenkilökuntaa, jos rajoja avataan ja onko testaus tällöin kustannustehokasta? Tällä hetkellä esimerkiksi satamien ja itärajan matkustajista suuri osa tulee autoilla, ja näissä paikoissa ns. testauspistesysteemi ei toimi, koska ihmiset eivät mene testeihin, mikä oli jo nyt nähtävissä mm. Tallinnan laivoilla.
Uusien koronamuunnoksien myötä sääntelyä ja korvaavia toimenpiteitä koskevat päätökset ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia. Yhteiskuntamme maksoi keväällä 2020 kalliin hinnan huonosta varautumisesta koronapandemiaan. Olemme lähellä ulospääsyä, mutta vielä ennen riittävää kansallista rokotesuojaa mahdolliset keväällä 2021 maahamme saapuvat kolmannen aallon koronavirusmuunnokset voivat olla myös tappavampia. Valitettavasti nykyinen COVID-19 ei myöskään tule jäämään viimeiseksi globaaliksi pandemiaksi, ja nyt olisi rakennettava järjestelmää myös tulevaisuutta ajatellen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi tullikoirat on jätetty pois tartuntatautilakia koskevasta hallituksen esityksestä,
mihin toimiin hallitus on ryhtynyt virkakoirien toimintaedellytysten varmistamiseksi ja niiden hyödyntämiseksi osana koronapandemian hybridistrategiaa ja
mihin toimiin hallitus on ryhtynyt, jotta seuraavaa pandemiaa ajatellen meillä on käytössämme myös järjestelmä koirien käyttämiseksi ja koiradiagnostiikan hyödyntämiseksi?