Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan kiireellistä voimassa olevan kirkkolain muuttamista siten, että kirkon viranomaisten toimielimet voisivat pitää kokouksensa myös sähköisenä kokouksena. Sähköisen kokouksen pitämisen edellytyksenä olisi läsnä olevien yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys. Sähköinen kokous voitaisiin pitää soveltuvalla tietojärjestelmällä tai videoneuvotteluyhteydellä. Kirkon ja seurakuntien viranomaisten tulisi huolehtia siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisten saatavilla.

Päätöksentekomenettely sähköisessä kokouksessa olisi sama kuin varsinaisessa kokouksessa. Erona olisi vain se, että osallistujat eivät olisi fyysisesti läsnä kokouspaikalla. Esityksessä ehdotettu mahdollisuus kokoontua sähköisesti aiheuttaa kuitenkin muutostarpeen myös toimielinten päätösvaltaisuutta sekä toimielimessä toimitettavan vaalin toimittamista koskevaan sääntelyyn.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Sähköinen kokousmenettely

Sähköinen kokouskutsu

Kokousmenettelyn tasapuolisuus

Tietoturvallisuus ja salassapito

Vaalisalaisuuden turvaaminen ja kokouksen julkisuus

Kirkon toimielinten päätösvaltaisuus edellyttää voimassa olevien kirkkolain säännösten mukaan toimielimen jäsenten fyysistä läsnäoloa päätöstä tehtäessä. Kirkkohallitus voi valtioneuvoston asetuksella säädettyjen poikkeusolojen vallitessa kuitenkin antaa kirkkolain 25 luvun 14 §:n nojalla väliaikaisen määräyksen, joka koskee seurakuntien, seurakuntayhtymien ja kirkkohallituksen hallintoa ja toimintaa. Koska kokousmenettely on osa kirkon hallintoa, väliaikaisessa määräyksessä voidaan poikkeusolojen vallitessa sallia muun muassa sähköiset kokoukset.

Silloin kun valmiuslain mukaiset poikkeusolot eivät ole voimassa, kirkkohallitus ei tällaista sähköisen kokouksen sallivaa väliaikaista määräystä voi antaa. Kirkon toimielimissä sovelletaan normaalioloissa näin ollen toimielimen päätösvaltaisuutta koskevia kirkkolain säännöksiä, jotka edellyttävät jäsenten läsnäoloa kokouksessa päätösvaltaa käytettäessä, vaikka tartuntatautilain tai muun lain nojalla annetut liikkumista tai kokoontumista koskevat rajoitukset tosiasiallisesti estävät saapuvilla olon kirkon toimielimen kokouksessa.

Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan kirkkolain säännösten muuttamista niin, että kirkon viranomaiset voivat pitää kokouksia myös sähköisesti. Hallintovaliokunta toteaa, että kirkon sähköisiä kokouksia koskeva sääntely on ollut valiokunnan käsiteltävänä jo keväällä 2020 osana laajempaa kirkkolain kokonaisuudistusta. Tämän kokonaisuudistuksen käsittely on kuitenkin keskeytetty odottamaan asian jatkovalmistelua. Valiokunta pitää perusteltuna, että sähköiset kokoukset mahdollistava lainsäädäntö on tuotu erillisellä hallituksen esityksellä kiireellisenä eduskunnan käsiteltäväksi, ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Tässä mietinnössä esitetyt näkökohdat voidaan ottaa huomioon kirkkolain kokonaisuudistusta valmisteltaessa.

Ehdotetulla sääntelyllä pyritään turvaamaan seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon toimielinten toimintakyky ja jäsenten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon myös covid-19-epidemian aikana. Voimassa oleva kirkkolain sääntely on saadun selvityksen mukaan osoittautunut vallitsevissa oloissa ongelmalliseksi, koska kirkon viranomaisten toimielinten päätösvaltaisuus edellyttää edellä mainituin tavoin jäsenten läsnäoloa varsinaisella kokouspaikalla. Esityksellä parannetaan kirkon jäsenten yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua seurakunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi tavoitteena on estää viruksen leviämistä ja suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Sähköisen kokousmenettelyn mahdollistava perussääntely ehdotetaan otettavaksi kirkkolain 7 luvun 3 §:ään, jonka mukaan toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa tai sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa eli sähköisessä kokouksessa. Toimielin voi perustelujen mukaan käsitellä asioita kokouspaikalla pidettävässä kokouksessa tai vaihtoehtoisesti pitää sähköisen kokouksen. Ehdotettu säännös näyttäisi siten edellyttävän etukäteen tehtävää päätöstä siitä, pidetäänkö toimielimen kokous varsinaisena kokouksena vai sähköisenä kokouksena.

410/2015 Ehdotetun 7 luvun 4 §:n mukaan kuitenkin myös näiden kokousmenettelyjen yhdistelmä on mahdollinen, sillä kokouksessa läsnä oleviksi katsotaan ehdotuksen mukaan myös toimielimen jäsenet, jotka osallistuvat kokoukseen sähköisesti. Ehdotettu sääntely vastaa tältä osin kuntalain () sähköistä kokousmenettelyä koskevaa sääntelyä. Valiokunta pitää kokousmenettelyjen yhdistelmän mahdollisuutta tarkoituksenmukaisena. Sääntelyä on kuitenkin mahdollista edelleen selkeyttää lisäämällä 7 luvun 3 §:ään täsmennys, josta käy ilmi, että varsinaiseen kokoukseen voi osallistua myös sähköisesti.

Kirkkohallituksen on saadun selvityksen mukaan tarkoitus ohjeistaa seurakuntia säännösten soveltamisessa. Tarkempaa sääntelyä voidaan ottaa myös toimielimiä ohjaaviin sisäisiin hallinnollisiin määräyksiin.

Valiokunta toteaa, että ehdotettuun sääntelyyn ei sisälly nimenomaista säännöstä, joka mahdollistaa kokouskutsun lähettämisen sähköisesti. Tästä voitaisiin perustelujen mukaan määrätä toimielimiä koskevissa työjärjestyksissä sekä ohje- ja johtosäännöissä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että asiasta olisi perusteltua säätää laissa, koska kokouksessa noudatettavan menettelyn sähköisyys ei sellaisenaan sisällä mahdollisuutta sähköisen kokouskutsun lähettämiseen. Tällainen sähköisen kokouskutsun mahdollistava säännös sisältyy esimerkiksi kuntalain 94 §:n 4 momenttiin.

PeVL 4/2020 vp

HaVM 7/2020 vp

906/2019 Seurakunnan tai seurakuntayhtymän tulee ehdotetun 7 luvun 3 §:n mukaan sähköisessä kokouksessa huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, että salassa pidettävät tiedot eivät ole ulkopuolisten saatavilla. Valiokunta toteaa tältä osin, että tiedonhallinnan ja tietoturvallisuuden vaatimuksia sääntelevä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettu laki () ei tule sovellettavaksi, sillä mainitun lain 3 §:n 2 momentin mukaan tiedonhallinnasta ja tietojärjestelmien käytöstä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa säädetään kirkkolaissa.

Kirkkolakiin tällaista sääntelyä ei nykyisellään juurikaan sisälly. Saadun selvityksen mukaan kirkkolain kokonaisuudistuksen yhteydessä on tarkoitus säätää tiedonhallintalain tietoturvallisuutta koskeva 4 luku koskemaan myös kirkkoa. Kirkkohallitus on myös antanut kirkon viranomaisia sitovat asiakirjat kirkon tietoturvapolitiikasta ja yleisistä tietoturvamääräyksistä.

Valiokunta pitää tietoturvallisuuden kannalta välttämättömänä velvollisuutta käyttää salattua tai muuten suojattua tiedonsiirtoyhteyttä yleisessä tietoverkossa, jos siirrettävät tiedot on pidettävä salassa. Valiokunta korostaa muutoinkin tietojärjestelmien toimivuuden ja tietoturvallisuuden merkitystä sähköisessä kokousmenettelyssä.

HaVM 7/2020 vp

Sähköisen kokouksen julkisuutta määrittelevän 7 luvun 6 §:n mukaan yleisöllä tulee olla mahdollisuus seurata kirkkovaltuuston kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti. Säännöstä voidaan pitää välttämättömänä käsittelyn avoimuuden ja päätöksenteon julkisuuden takeena. Sääntely vastaa sisällöltään kuntalain 101 §:n 4 momenttia, jonka mukaan yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata toimielimen julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti.