Eduskunnan puhemiehelle
Koronaepidemia ei kuulu tavanomaiseen yrittäjäriskiin. Epidemian aiheuttama varovainen kuluttajien käyttäytyminen sekä valtion toteuttamat rajoittamistoimet ovat aiheuttaneet merkittäviä liiketoiminnan menetyksiä yrityksille. Jäljet näkyvät vähäisempinä tuotettuina palveluina, pienempinä verotuloina ja kohonneena työttömyytenä — hyvinvoinnin menetyksenä. Tämä on hinta, jota joudumme yhteiskuntana koronaepidemiasta maksamaan. On kuitenkin perusteltua tukea yrityksiä, jotta epidemia ei aiheuta pysyviä vahinkoja tuotannolliseen elämään. Kokoomus on kriisin alusta asti ehdottanut tukimekanismeja, tukenut hallitusta ja korjannut hallituksen esityksien puutteita eduskuntatyössä. Vaikka kriisiä on kestänyt pian vuosi, on hallituksen tukikokonaisuudessa sekä yksittäisissä tuissa edelleen merkittäviä puutteita.
Hallituksen laatima kustannustuki on tarkoitettu suoraksi tueksi yrityksille kattamaan kiinteitä kustannuksia koronaepidemiassa. Määräaikaisesta kustannustuesta yrityksille annetussa laissa (508/2020) määritellään edellytykset tuen saamiselle. Lain 2 §:n mukaan tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen toimiala kuuluu tuen piiriin. Toimialat luetellaan valtioneuvoston asetuksessa.
Toimiala ei välttämättä kuitenkaan kuvaa oikein yrityksen toimialaa. Historiallisista syistä yrityksen toimiala on voinut jäädä muuttamatta, täsmällisesti kuvaavaa toimialaa ei yksinkertaisesti ole tai liiketoiminta voi koostua useasta toiminnosta ja siten sen tiukka määrittely voi olla vaikeaa. Se ei tarkoita, etteikö koronakriisi voisi vaikuttaa liiketoimintaan. Tällaisia tapauksia varten lain 2 §:ssä mainitaan, että "Valtiokonttori voi yrityksen osoittamista erityisen painavista, COVID19-pandemiaan liittyvistä syistä poiketa 1 momentin 1 kohdasta." Lain ilmeisenä tarkoituksena on saada tuki yritykselle, joka on tosiasiallisesti kärsinyt epidemiasta, vaikka se ei kuulukaan asetuksessa määritellylle toimialalle.
Esimerkkejä on monia. Kaakkois-Suomessa toimiva kalatalousalan yritys on joutunut hallituksen sekavan tukipolitiikan sijaiskärsijäksi. Itärajan tuntumassa toimivien historiassaan ennen kalatuotteisiin keskittyneiden myymälöiden asiakasvirrat ovat romahtaneet erityisesti hallituksen rajaliikenteen rajoitusten seurauksena. Yritys on menettänyt myynnistään arvionsa mukaan yli 80 prosenttia. Yritys ei ole saanut kustannustukea, sillä historiansa vuoksi sen toimialaluokitus ei vastaa sen tosiasiallista toimintaa, joka on supermarkettien toiminta. Yritystä oli ohjattu hakemaan ELY-keskuksen kalatalousalan yrityksille tarkoitettua tukea, mutta päätös oli myös tästä tuesta kielteinen. Päätökset ovat lopullisia, ja yritystä uhkaa välitön konkurssi. Ennen vakavaraisen, kannattavan, korkean lisäarvon yrityksen liiketoiminta ja yli 150 suoraa ja lukuisa määrä välillisiä työpaikkoja uhkaavat kadota pysyvästi.
Hallitus lupasi edellisen valtiovarainministerin Katri Kulmunin suulla 20.3.2020, että "Yksikään yritys ei ajaudu tämän kriisin takia konkurssiin." Tämä oli alkujaan epärealistinen lupaus, mutta sillä hallitus asetti itselleen kovan vaatimustason. Nyt näyttää, että työtä on jäänyt tekemättä. Herää kysymys, onko hallituksella valmiutta ja kykyä lunastaa sanansa edes osittain. Monissa yrityksissä on luotettu hallituksen lupaukseen. Pelkällä lupauksella on reaalisia seurauksia, kun sen perusteella yrityksissä on tehty valintoja toiminnan suuntaamisesta kriisivuoden aikana. Odotetut koronatuet ovat olleet useassa yrityksessä jopa koko liiketoiminnan jatkon kannalta kriittisiä.
Luotan siihen, että hallituksella on tahtoa ratkaista käsillä olevia ongelmia. Vastuunalaisen ministeriön on ryhdyttävä ripeisiin toimiin ja korjattava ilmenneet ongelmat. Jatkossa olisi suotavaa, ettei korjaamiseen tarvittaisi enempää esimerkin kaltaisia epäonnistumisia eikä oppositio joutuisi patistelemaan hallitusta asiassa, jossa käsitykseni mukaan on löydetty eduskunnassa puolueiden välillä vahva yhteisymmärrys.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus arvioi eduskunnan tahtotilan toteutuneen yritysten koronatuissa,
mitä kerrottavaa hallituksella on koronaepidemiasta kärsineille, vailla tukea jääneille yrityksille, jotka ovat luottaneet hallituksen lupaukseen,
mitä toimia hallitus käynnistää kustannustuen ja muiden tukimallien yhteensovittamiseksi,
mitä toimia hallitus käynnistää kustannustuen jakoperusteiden muuttamiseksi niin, että eduskunnan tahtotila toteutuu ja
mitä toimia hallitus käynnistää yksinyrittäjien paremmaksi tukemiseksi?