Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa toimii kuusi ammatillista erityisoppilaitosta. Ne tarjoavat koulutusta erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, jotka eivät voi opiskella muissa oppilaitoksissa. Opiskelijoiden tuen tarve voi johtua monenlaisista syistä, kuten vammasta, sairaudesta, oppimisvaikeuksista tai sosiaalisista syistä.
Ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on merkittävä rooli oppilaitoskentässä. Tällä hetkellä saatavilla on 22 ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammatilliseen koulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavat koulutukset. Ammatillisten erityisoppilaitosten koulutustarjonnan pysyessä laajana on kaikilla perusopetuksensa päättäneillä mahdollisuus hakeutua kykyjensä ja kiinnostuksenkohteidensa mukaiseen koulutukseen.
Sain viestin kansalaiselta, joka kirjoitti, että erityisammattikoulujen opintotarjontaa tulisi laajentaa. Katsaus ammatillisten erityisoppilaitosten nettisivuille paljastaa, että vaikka opintolinjoja on runsaasti, ne on hajautettu ympäri Suomen. Suurimmissa kaupungeissa on valinnanvaraa, mutta pienemmillä paikkakunnilla saattaa olla vain yksi tai kaksi erityisoppilaitoksen opintolinjaa valmentavan koulutuksen lisäksi.
Olin yhteydessä ammatillisiin erityisoppilaitoksiin asian tiimoilta. Ammattioppilaitosten vas-tauksissa nousi esiin erityisesti huoli aloituspaikkojen riittävyydestä. Vaativan erityisen tuen hakijamäärät ylittävät vuosittain ammatillisten erityisoppilaitosten aloituspaikat, ja opiskelijoiden sisäänottomääriä tulisi lisätä kasvavaa tarvetta vastaavasti etenkin pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudulla on myös paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden mahdollisesti vaatimaton aiempi koulutustausta tuo lisätuen tarpeita. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa kohdataan myös opiskelijoita, joiden tuen tarve vastaa neuropsykiatrisia tai kehitykseen liittyviä haasteita mutta joita ei ole diagnosoitu.
Tuetun opiskelun lisäksi opiskelijat tarvitsevat tukea työllistymiseen. Erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen edistäminen parantaa yhteiskunnallista tasavertaisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja tarjoaa kaivattua työvoimaa. Tästä on maininta myös Marinin hallitusohjelmassa.
Ammatillisten erityisoppilaitosten muodostama yhteistyöverkosto on mielellään mukana kehittämässä toimintaa sekä keskustelemassa mahdollisista uusista koulutusaloista, joita tulisi suunnata hakijaryhmille. Oppilaitoksilla on pitkä tietovaranto hakijoista sekä kokemusta myös eri osaamisalojen työllisyydestä.
Lapsistrategian koronatyöryhmän tammikuussa 2021 julkaistun raportin mukaan koronan vaikutukset vammaisten lasten arkeen ovat olleet suuria ja pääosin kielteisiä. Tämä näkyy koulutuksen puolella oppimisen ja koulunkäynnin tuen selvänä heikentymisenä. Tämä akuutti tilanne vaatii myös huomiota, kun ammatillisia erityisoppilaitoksia kehitetään. Riittävästä ja yksilöllisestä oppimisen tuesta ja toimivista välineratkaisuista on tärkeä huolehtia kaikissa opetuksen järjestämistavoissa. Poikkeustilanteesta johtuva oppimisvaje on ammatillisille erityisoppilaitoksille haaste vielä pitkään, ja tähän on varmistettava riittävät tukitoimet. Lisäresursointia ja panostuksia tehostettuun ja erityiseen tukeen ovat toivoneet myös opettajat ja koulutuksen järjestäjät. Lisäksi kehitystyössä on varmistettava erityislasten kuuleminen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa monipuolisen koulutustarjonnan ja riittävän aloituspaikkamäärän ammatillisissa erityisoppilaitoksissa kaikkialla Suomessa,
miten hallitus tukee erityistä tukea tarvitsevia nuoria työllistymään valmistumisensa jälkeen ja
miten hallitus pyrkii paikkaamaan koronatyöryhmän raportissa esiin tuotuja vammaisten lasten oppimisvajeita sekä vastaamaan toiveeseen lisäresursoinnista ja panostuksista?