Eduskunnan puhemiehelle
Koulumaailmaan liittyvässä poliittisessa keskustelussa nousevat usein esille kouluissa esiintyvät ongelmat. Ongelmat lisäävät oppilaiden negatiivisia asenteita koulunkäyntiin, ja oppilaiden asenteet koulunkäyntiä kohtaan taas heijastuvat suoraan oppimistuloksiin.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto.
Kouluympäristö ja lasten ja nuorten maailma kohtaa muutoksia ja uusia vaatimuksia. Kouluhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden turvaamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota syrjäytymisen ehkäisyyn, turvallisuudentunteen lisäämiseen, ongelmien ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen, koulukiusaamisen vähentämiseen, koulunkäynnin keskeyttämisen ennaltaehkäisyyn, oppilashuollon kehittämiseen ja oppilaiden osallistumismahdollisuuksien parantamiseen.
Uuden ammattitehtävän, kasvatusohjaajan tai koulusosionomin, luominen kouluihin nykyisten ammattinimikkeiden rinnalle ja ammattitehtävän huomioiminen alan lainsäädännössä lisäisivät valmiutta kohdata muutoksia ja ennaltaehkäistä ja ratkaista ongelmia sekä edistää oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteiden toteutumista. Tällainen ammattilainen toimisi koulun arjessa matalalla kynnyksellä kuunnellen ja ohjaten oppilaita yhteistyössä opettajien ja muiden toimijoiden kanssa. Voimassa olevan oppilas- ja opiskelijahuoltolain, erityislakien ja näiden perusteella annettujen alemmanasteisten säädösten mukaan sellainen ammattihenkilö ei kuitenkaan kuuluisi oppilashuoltoryhmiin. Asetelma on johtanut siihen, että kouluilla on vain rajallinen mahdollisuus tarjota tällaista matalan kynnyksen palvelua osana ennalta ehkäisevää oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Kasvatusohjaajan tai koulusosionomin tekemä ennalta ehkäisevä työ koulun arjessa ei ole vielä vakiintunutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä koskevan lakiesityksen mukaan lain tarkoituksena on, että opiskeluhuollon palvelut toteutettaisiin jatkossakin matalan kynnyksen lähipalveluna koulujen ja oppilaitosten yhteydessä, mikä olisi tarkoituksenmukaista palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n lausunnossa eduskunnan sivistysvaliokunnalle 11.11.2020 koskien hallituksen esitystä eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi todetaan: "Voimakkaasti kasvavaan ohjaustarpeeseen on nyt ohjattava riittävästi resursseja. Koulunkäynninohjaajan mahdollisuus osallistua moniammatillisen opiskeluhuollon työryhmään ja oppilaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman muokkaamiseen tulisi varmistaa lain kirjauksessa."
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ja oppivelvollisuuden uudistamiseen liittyen olisi hyvä tilaisuus kehittää myös koulun arjessa lasten kokonaisvaltaisen kehityksen ja oppimisen tukena toimivien työntekijöiden, koulunkäynnin ohjaajien, kasvatusohjaajien ja koulusosionomien, mahdollisuutta osallistua moniammatillisen opiskeluhuollon työryhmään ja oppilaan matalan kynnyksen oppilashuoltotyöhön. Se yhtenäistäisi myös erityisen tuen eri vaiheita kokonaisuudeksi, joka kulkisi oppilaan rinnalla oppilaan koko opintopolun ajan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin ennalta ehkäisevää oppilashuoltotyötä tekevän ammattihenkilöstön lisäämiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa ja
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin parantaakseen tällaisen ammattihenkilöstön mahdollisuuksia osallistua oppilashuoltoryhmiin?