Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö ja tavoitteet.

Lainsäädännön ennakoitavuus.

Muuttunut toimintaympäristö.

Kilpailun tasapuoliset lähtökohdat.

Julkistalous.

Rajoitusten tarkkarajaisuus.

Lainsäädännön voimassaoloaika.

Tukitoimet.

Lainsäädäntöehdotus on jatkoa voimassa olevalle, kuluvan kuun lopussa lakkaavalle lainsäädännölle, jonka nojalla ravitsemisliikkeille voidaan asettaa tilapäisiä rajoituksia ja velvoitteita liittyen niiden aukioloon, anniskeluoikeuksiin, asiakaspaikkojen käyttöasteeseen ja toiminnan järjestämiseen ylipäänsä koronavirustartuntojen leviämisen hillitsemiseksi.

727/2020 Lainsäädäntöehdotus on sisällöllisesti valtaosin sama kuin hallituksen esityksessä, jonka perusteella säädettiin 1.11.2020 voimaan tullut laki.:n mukainen, talousvaliokunnankin käsittelyssä ollut ehdotus muuttui eduskunnassa. Talousvaliokunnan lausunnossa () esille nostetut huolet ja perustuslakivaliokunnan huomautukset () tulivat huomioiduiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä. Talousvaliokunta katsoo, että sen esiin nostamista kysymyksistä erityisesti ravitsemisliikkeiden jaottelu niiden toiminnan luonteeseen liittyvien viruksen tartuntatodennäköisyyksien mukaan ja kysymys liikenneasemien ja laivaliikenteen ravitsemistoiminnan jättämisestä rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle tulivat ratkaistuiksi varsin tyydyttävällä tavalla.

Nyt käsittelyssä olevan lain nojalla annettavalla määräaikaisella valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä edellä mainituista rajoituksista ja velvollisuuksista sekä siitä, millä maantieteellisillä alueilla rajoituksia sovelletaan. Yhdenmukaisesti aiemman rajoituslainsäädännön kanssa nämä säännökset eivät koskisi henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä ruoan ja juoman noutomyyntiä.

HE 139/2020 vp

Ensimmäiset rajoitukset säädettiin olosuhteissa, joissa pidettiin mahdollisena, että epidemiatilanne pahenee nopeasti kriisiyttäen terveydenhuollon toiminnan viruspotilaiden täyttäessä hoitokapasiteetin ja mahdollisesti myös hoitohenkilökunnan sairastuessa.

Vaikka päätöksiä on jouduttu tekemään epätäydellisen taustainformaation perusteella, ovat muiden tartuntatilanteessaan Suomea edellä olevien valtioiden esimerkit tilanteen kehittymisestä olleet sillä tavoin vakavaa huolta herättäviä, että on pidetty perusteltuna säätää rajoituksia osin myös etupainotteisesti, ennakollisina estämistoimenpiteinä.

Käsillä olevan lainsäädäntöehdotuksen ympäristö poikkeaa osin aikaisemmin vallinneesta. Vaikka virukseen ja sen leviämistapaan liittyy edelleen paljon epävarmuuksia, tietopohja on kuitenkin vahvistunut. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty maailmanlaajuisessakin katsannossa ainutlaatuisia viruksen leviämiseen liittyvien tutkimusten tuloksia, joita ei ole ollut käytössä tätä ennen. Sääntelykeinojen arviointiin vaikuttaa uutena tekijänä uusien tarttuvampien varianttien lisääntyminen.

Selvää on, että viruksen pääasiallinen leviäminen tapahtuu pisaratartuntana ja hengittämällä kontaminoituneita ilman aerosolihiukkasia. Mitä pidempään ja tiiviimmin samassa sisätilassa oleskellaan, sitä suuremmaksi tartuntariski kasvaa. Tuoreimpien tietojen valossa riskiä voidaan kuitenkin merkittävästi pienentää ilmanvaihtoon ja -suodatukseen liittyvin toimin. Huomionarvoista on myös, että ulkotiloissa tartuntariski on tutkimusten valossa vähäinen. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että valvontaviranomaiset ottavat uusimmat tutkimustulokset huomioon arvioidessaan valvottavia kohteita ja niissä tehtyjä järjestelyjä.

Talousvaliokunta on ravitsemisliikkeiden tukitoimia arvioidessaan (—) kiinnittänyt huomiota erityyppisten yritysten lainsäädännöllisen kohtelun kilpailuneutraliteettiin. Rajoitusten ja menetysten kompensoinnin muodostama kokonaisuus on varsin haastava lähtökohta, kun tavoitteena on poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta turvata toimijoille mahdollisimman tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja että julkisista varoista maksettavat tuet aiheuttaisivat mahdollisimman vähän ei-toivottuja markkinahäiriöitä. Rajoitusten koettua oikeutusta voi rapauttaa myös se, että erilaisten intressi- ja hyöty-haittapunnintojen tuloksena yhteiskunnassa on voimassa rajoituksia ja vapauksia, joista jotkin voidaan kokea pistemäisinä ja siten epäoikeudenmukaisina.

Elinkeinonharjoittamisen rajoituksilla on suora vaikutus verokertymään ja siten viime kädessä siihen, minkälaiset mahdollisuudet Suomessa on pitää yllä julkisia palveluita terveydenhoito mukaan lukien. Päätöksenteossa tulee varmistaa julkistalouden ja siten myös terveydenhoitojärjestelmämme toimintakyky myös pitkällä aikavälillä ja myös muiden terveydenhuollon asiakkaiden kuin koronaviruspotilaiden hoito. Tämä huomioiden nyt ehdotetuissa rajoituksissa ei ole kysymys yksinomaan arvovalinnasta terveyden ja talouden välillä, vaan kysymys on tätä huomattavasti laajempi, yhteiskunnallisten kustannusten punnintaa edellyttävä.

Epidemian arvioidaan jatkuvan vuoroin kiihtyen ja laantuen ainakin siihen saakka, kun väestön kattava rokotus saadaan toteutettua. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty myös varovaisen optimistisiakin arvioita siitä, että rokotuskattavuuden parantuminen, viruksen luontainen kausivaihtelu ja kevään etenemisen myötä yleistyvä sosiaalisten kontaktien siirtyminen ulkotiloihin voivat kumuloituvina elementteinä vaikuttaa siihen, että epidemiatilanne ei Suomessa ehkä kuitenkaan eskaloituisi eräiden muiden valtioiden kokemien kriisien kaltaiseksi. Tämän arvion varaan ei jatkotoimia voi kuitenkaan perustaa. Lainsäädännön ja viranomaisten resurssien tulee olla valmiina kohtaamaan mahdolliset nopeastikin kiihtyvät tartuntatilanteet.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että epätavanomaisten olosuhteiden pitkittyessä rajoitussääntely on riittävää ja tarkkarajaista ja kohdistuu juuri niihin toimintoihin, joiden rajoittamisen on todettu olevan kaikkein vaikuttavinta viruksen leviämisen estämiseksi. Epidemian pitkittyessä tasapainon tavoittelussa täytyy olla aikaisempaa suurempi painoarvo yhteiskunnan toiminnan mahdollistamisella. Talousvaliokunta korostaa, että kaikkein suurimmat taloudelliset vahingot aiheutuisivat viruksen laajamittaisesta leviämisestä, joten tehokkaat rajoitustoimet mahdollistava lainsäädäntö on tarpeen.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on punnittu myös sitä, kuinka pitkään nyt ehdotetun rajoitussääntelyn tulisi olla voimassa. Talousvaliokunta muistuttaa perustuslakivaliokunnankin esiin nostamaa reunaehtoa siitä, että rajoituksia voidaan pitää voimassa vain niin pitkään ja siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että rajoituksia puretaan heti tartuntatilanteen niin salliessa.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on keskusteltu myös poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi säädettyjen yritystoiminnan tukimekanismien havaituista hyvistä ja huonoista puolista. Valiokunta on saanut ristiriitaisiakin kannanottoja tuki-instrumenttien kriteeristöstä ja euromääräisistä rajoista (omavastuuosuudet, korvauskatot). Talousvaliokunta toteaa, että tässä vaiheessa on vaikea tehdä täsmällistä analyysiä näiden instrumenttien oikeaan osuneisuudesta, mutta pitää tärkeänä, että uusia tukimuotoja suunniteltaessa tässä työssä huomioidaan myös uusi tutkimustieto ja tilastot ja punnitaan myös mahdollisuutta liiketilojen terveysturvallisuutta edistävien rakenteiden ja laitteiden investointituista sekä tukien mahdollinen työllistävä vaikutus.

Ravitsemisliikkeiden toiminnan kannalta olennainen ero syksyyn on, että rajoituslainsäädäntö osui ajankohtaan, jolloin toimintojen osittainen siirtäminen erilaisiin ulkotilaratkaisuihin vaikeutui vuodenajan vuoksi. Kevään ja kesän 2020 kokemukset osoittivat, että ulkotiloihin sijoitetun toiminnan merkitys ravitsemisliiketoiminnan kannattavuudelle oli huomattava.

Talousvaliokunta muistuttaa, että ravintolaliiketoiminnan tällä hetkellä kokemat vaikeudet eivät ole seurausta yksinomaan lainsäädännön ja viranomaispäätösten rajoituksista vaan myös kuluttajien käyttäytymisen muutoksista tartuntariskin välttämiseksi. Ajantasainen ja tarkka viranomaisviestintä tartuntojen lähteistä ja ravitsemisliiketoiminnan järjestäminen tavalla, joka vahvistaa kuluttajien luottamusta palveluiden käyttämiseen terveysturvallisuus huomioiden, on keskeinen edellytys taloudellisen toimeliaisuuden mahdollistamiselle.