Eduskunnan puhemiehelle
Koronarokottamisen eteneminen vaikuttaa Suomessa hitaalta, mutta verrattuna kehittyviin maihin tilanne on meillä suorastaan valoisa. 130 maata ei ole vielä saanut ensimmäistäkään rokoteannosta. Esimerkiksi Afrikan mantereella 1,3 miljardia ihmistä ei ole saamassa covid-19-rokotetta lähitulevaisuudessa, ja jopa terveydenhuollon henkilöstö on tällä hetkellä rokotteita vailla. Afrikka taistelee parhaillaan toista koronavirusaaltoa vastaan, joka on osoittautunut ensimmäistä vakavammaksi.
Rokotteita kehittävillä yrityksillä on rokotteisiin yksinoikeus, ja korkea hinnoittelu on vienyt rokotteet köyhien maiden ulottumattomiin. Vasta alkutekijöissään olevista COVAX-ohjelmasta ja Afrikan unionin solmimasta 670 miljoonan annoksen sopimuksesta ei ole pelastajiksi, sillä määrät ovat edelleen riittämättömiä valtavan maanosan tarpeisiin.
Tilanne on kestämätön paitsi globaalin solidaarisuuden kannalta myös pandemian hillitsemisen näkökulmasta. Suuren ihmismäärän rokottamisen viivästyminen kuormittaa paikallista terveydenhuoltoa, jarruttaa kehitystä sekä tarjoaa hedelmällisen alustan vaarallisille virusmutaatioille. Niin kauan kuin rokotteita ei riitä kaikille eikä edes terveydenhuollon ammattilaisia ja riskiryhmiä pystytä rokottamaan, globaali pandemia ei ole voitettavissa.
Tarve varmistaa maailmanlaajuinen avoin pääsy ja oikeus tuottaa ja toimittaa covid-19-terveysteknologiaa on tunnustettu laajalti pandemian alusta lähtien. Useat valtionpäämiehet ovat lausuneet, että covid-19-tartuntatautiin kehitettyjä lääketieteellisiä tuotteita tulee kohdella maailmanlaajuisina julkishyödykkeinä. Käytännön toimia tämän edistämiseksi ei kuitenkaan ole nähty. Lääkeyhtiöt tekevät edelleen salaisia kahdenvälisiä kaupallisia lisenssi- ja ostosopimuksia, jotka heikentävät haavoittuvien ja laiminlyötyjen väestöryhmien pääsyä lääkkeisiin ja rokotteisiin matalan tulotason maissa.
Patenttijärjestelmällä halutaan varmistaa, että lääkeyhtiöillä on yksinoikeus tiettyyn lääkkeeseen tai rokotteeseen, jotta ne voivat tehdä voittoa ja siten hyötyä omasta tutkimus- ja kehitystoiminnastaan. Kaikkia testi- ja myyntivaiheeseen edenneitä koronarokotteita on kuitenkin kehitetty myös julkisella rahalla, ja siksi on myös perusteltua, että niitä käsitellään julkishyödykkeinä.
Intia ja Etelä-Afrikka ovat esittäneet väliaikaista poikkeusta Maailman kauppajärjestön sopimukseen teollis- ja tekijänoikeuksien kaupasta (TRIPS) koronaviruksen ehkäisyyn, eristämiseen ja hoitoon liittyen. Poikkeus koskisi tekijänoikeutta ja lähioikeuksia, teollismalleja, patentteja ja julkistamattoman tiedon suojaa. Ehdotuksen tehneet maat katsovat, että poikkeus TRIPS-sopimuksen soveltamisesta parantaisi rokotteiden ja lääkkeiden saatavuutta. EU-maat ovat kuitenkin vastustaneet ehdotusta yhdessä USA:n, Ison-Britannian ja Kanadan kanssa.
Patenttien avaaminen ei ole uusi asia. Lääkepatentteja onnistuttiin kiertämään HIV-epidemiassa maailmanlaajuisen liikkeen voimin, ja näin pelastettiin miljoonia ihmishenkiä. Nyt koronarokotteiden immateriaalioikeuksista luopumista kannattaa yli sadan köyhän maan lisäksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö sekä Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä. Suomalaisista poliitikoista asiaan ovat ottaneet kantaa ainakin vasemmistoliiton meppi Silvia Modig sekä kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas) ja Kimmo Kiljunen (sd).
Monet maat, jotka vastustavat WTO:n TRIPS-sopimuksen erivapausehdotusta, ovat todenneet olemassa olevien joustomekanismien riittävän. TRIPSissä onkin erilaisia joustomekanismeja, mutta ne eivät ole riittäviä pandemiassa. Pakkolisensointia on myös ehdotettu mahdollisena keinona, mutta sekin on hyvin rajallinen. Koronapandemia on sikäli uudenlainen tilanne, että vakavan ongelman mittakaava on globaali, ja kaikki mahdollinen käytettävissä oleva rokotetuotanto tarvitaan ongelman selättämiseen.
Eri keinot eivät myöskään sulje toisiaan pois. Tärkeintä on nyt varmistaa, että kaikki kansainväliseen patenttisääntelyyn sisältyvät mahdolliset esteet poistetaan. Erivapausehdotuksen edistäminen vaatisi EU:n kannan muuttamista esimerkiksi kuukausittain kokoontuvassa Euroopan unionin neuvoston kauppapoliittisessa komiteassa. On erittäin tärkeää, että Suomi aktiivisesti vaikuttaa EU:ssa sen puolesta, että koronarokotteiden ja muiden terveydellisten tuotteiden tuotantoa edistetään globaalilla tasolla. Globaalin pandemian nujertamiseksi tarvitaan lisäksi laajasti panostuksia kehittyvien maiden terveydenhuollon järjestelmiin ja infrastruktuuriin.
Immateriaalioikeudet ylipäätään hankaloittavat lääkkeiden saatavuutta kehitysmaissa. Onkin tärkeää, että koronapandemian myötä patenttisääntelyn tarkoituksenmukaisuutta ja TRIPS-sopimusta arvioidaan laajemminkin kriisin jälkeen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Suomi aikoo edistää EU:ssa koronarokotteiden patenttien ja lisenssien vapauttamista ja
aikooko Suomi yleisesti edistää rokotteiden ja lääkkeiden käsittämistä julkishyödykkeinä niin, että mahdollisimman moni maailmassa voisi saada tarvitsemansa lääkkeet ja rokotteet?