Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annettua lakia.
Ehdotetuilla muutoksilla täsmennettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltuuksia ja rekistereiden tietosisältöä koskevia säännöksiä vastaamaan Rikosseuraamuslaitokselle laissa asetettuja tehtäviä. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että poliisi tai muu esitutkintaviranomainen voisi nykyistä paremmin saada Rikosseuraamuslaitokselta tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Lisäksi ehdotetaan, että Rikosseuraamuslaitos voisi osallistua poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteisen rikostiedusteluyksikön toimintaan. Esityksen tavoitteena on selkeyttää Rikosseuraamuslaitoksen ja esitutkintaviranomaisten välistä tehtävänjakoa ja parantaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Yleistä
Rikoksen selvittäminen
Tekninen valvonta vankilassa
Vankien rahankäytön valvonta
Vankeuslain, tutkintavankeuslain ja henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain laajemmat selvitystarpeet
767/2005
768/2005
1069/2015
687/2009
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vankeuslakia (), tutkintavankeuslakia (), henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia () sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annettua lakia (). Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus täsmentää Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltuuksia ja rekistereiden tietosisältöä koskevia säännöksiä vastaamaan Rikosseuraamuslaitoksen laissa asetettuja tehtäviä, minkä lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen tiedon luovuttamista koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että poliisi tai muu esitutkintaviranomainen voi nykyistä paremmin saada Rikosseuraamuslaitokselta tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Edelleen esityksessä ehdotetaan, että Rikosseuraamuslaitos voi osallistua poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteisen rikostiedusteluyksikön toimintaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan vankien rahankäytön valvontaan liittyvää sääntelyä sekä teknistä valvontaa vankilassa koskevaa sääntelyä.
Lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin sekä muiden esitutkintaviranomaisten yhteistyön parantamisesta ja selkeyttämisestä tärkeänä. Niin ikään ehdotetut muutokset ovat merkityksellisiä vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen tehostamisen kannalta. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksessä ehdotettuja lakiehdotuksia seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin. Osa muutosehdotuksista liittyy perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyyn.
Rikoksen selvittäminen ei kuulu Rikosseuraamuslaitoksen tehtäviin. Näin ollen esityksessä Rikosseuraamuslaitoksen ja esitutkintaviranomaisten välisen tehtävänjaon selventämiseksi rikoksen selvittäminen poistetaan Rikosseuraamuslaitosta koskevista vankeuslain toimivaltasäännöksistä. Lakivaliokunta yhtyy siihen hallituksen esityksessä esitettyyn käsitykseen (ks. HE, s. 23), jonka mukaan on perusteltua täsmentää vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa säädetyt valvonta- ja tarkastustoimivaltuudet vastaamaan viranomaisten tehtävänjakoa ja Rikosseuraamuslaitokselle säädettyjä tehtäviä.
Vankeuslain 16 luvun 6 §:n ja tutkintavankeuslain 11 luvun 6 §:n mukaan henkilönkatsastus voidaan tehdä rikoksen selvittämiseksi. Esitys ei kuitenkaan muusta sääntelystä poiketen sisällä ehdotusta näiden säännösten muuttamiseksi. Ratkaisua perustellaan sillä (HE, s. 23—24), että vankeuslain ja tutkintavankeuslain esitöissä on vuonna 2004 viitattu henkilönkatsastusta koskevan sääntelyn olevan vastaavaa sen kanssa, mitä pakkokeinolaissa on säädetty (ks., s. 196). Sisällöllistä perustelua rajaukselle ei esitetä. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (, s. 6) katsonut, ettei Rikosseuraamuslaitoksen lakisääteiset tehtävät huomioiden ole aivan ongelmatonta, että perusoikeuksiin merkittävästi puuttuvan henkilönkatsastuksen toteuttaminen on vankeuslain 16 luvun 6 §:ssä ja tutkintavankeuslain 11 luvun 6 §:ssä sidottu myös rikoksen selvittämiseen. Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyä on syytä muuttaa vastaamaan muuta vankeuslain sääntelyä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin lakivaliokunta ehdottaa 1. ja 2. lakiehdotuksen tarkistamista siten, että myös henkilönkatsastuksen osalta perusteena ei ole enää rikoksen selvittäminen.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että esityksessä ei ehdoteta muutosta kirjeenvaihdon lukemisesta ilmoittamista koskevaan vankeuslain 12 luvun 2 a §:n eikä tutkintavankeuslain 8 luvun 2 a §:n säännöksiin, joissa mainitaan rikoksen selvittäminen. Johdonmukaisuussyistä lakivaliokunta ehdottaa 1. ja 2. lakiehdotuksen tarkistamista myös tältä osin yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin.
Esityksessä ehdotetaan vankeuslakiin uutta säännöstä vankilan tilojen teknisestä valvonnasta (1. lakiehdotus, 16 luku 1 a §). Ehdotetun säännöksen mukaan vankilan alueen ja tilojen valvontaan voidaan käyttää teknistä valvontaa vankilan järjestyksen, vankilassa pitämisen varmuuden ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä karkaamisen tai avolaitoksesta luvatta poistumisen ja rikoksen estämiseksi. Valvontaa ei kuitenkaan saa käyttää vankien asuinselleissä, WC-tiloissa, pukeutumistiloissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Esityksen mukaan (HE, s. 24) sääntely on tarpeellista, koska suurta osaa vankilan tiloista valvotaan teknisesti. Tällä hetkellä laista kuitenkin puuttuvat täsmälliset säännökset teknisestä valvonnasta. Esityksen mukaan vankilaturvallisuuden ylläpitämiseksi kameroilla tapahtuva valvonta on välttämätöntä.
Ehdotetun sääntelyn ja EU:n tietosuojalainsäädännön suhteen osalta lakivaliokunta toteaa oikeusministeriöltä saamansa selvityksen perusteella seuraavaa.
1054/2018 Lakivaliokunnan jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin ehdottamat teknisen valvonnan tallenteiden rekisteröintiä ja säilytysaikoja koskevat säännökset kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (rikosasioiden tietosuojadirektiivi) soveltamisalaan. Ehdotetut säännökset ovat yleisesti sovellettavia henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain (, rikosasioiden tietosuojalaki) säännöksiä täydentäviä säännöksiä, jotka ovat lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan tarpeen perusoikeusherkän sääntelykontekstin vuoksi (ks., s. 3;, s. 5). Teknisen valvonnan tallenteet eivät kuulu rikosasioiden tietosuojalain 11 §:ssä tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin. Niitä voidaan pitää kuitenkin muutoin arkaluonteisina tietoina, joiden käsittelyyn voi liittyä erityisiä riskejä rekisteröidyn oikeuksien kannalta. Tällaisten tietojen käsittelyn olisi perustuttava erityisiä henkilötietoryhmiä vastaavasti nimenomaisiin lain säännöksiin, joilta voidaan valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan perustuslain tulkintakäytännön mukaisesti edellyttää yksityiskohtaisuutta ja tarkkarajaisuutta. Henkilötietojen käsittelyn on myös rajoituttava siihen, mikä on välttämätöntä.
Rikosasioiden tietosuojadirektiivin 8 artiklan 2 kohta edellyttää, että direktiivin täytäntöönpanoa tarkoittavassa lainsäädännössä täsmennetään ainakin käsittelyn tavoitteet, käsiteltävät henkilötiedot ja käsittelyn tarkoitukset. Saamansa selvityksen perustella valiokunta katsoo, että nämä vaatimukset täyttyvät ehdotettujen rekisterisäännösten osalta sellaisena kuin valiokunta niitä ehdottaa täydennettäväksi, ottaen myös huomioon voimassa olevan rikosasioiden tietosuojalain 1 §:n 1 momentin soveltamisalasäännöksen. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin 3. lakiehdotuksen 8 §:n 3 momentin 4 kohdan täsmentämistä siten, että turvallisuustietorekisteriin saa tallentaa vankeuslain 16 luvun 1 ja 1 a §:ssä tarkoitetussa valvonnassa saatuja tietoja, jotka siten kattavat myös teknisen valvonnan tallenteet. Ehdotetun 8 §:n 1 momentin mukainen turvallisuustietorekisterin käyttötarkoitus täsmentää samalla myös teknisen valvonnan tallenteiden käyttötarkoituksen, joka on vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estäminen tai laitosturvallisuuden ylläpitäminen. Ehdotetun 8 §:n 1 momentin mukaisesti tallenteiden on myös liityttävä turvallisuustietorekisterissä sellaisiin henkilöihin, joiden voidaan valiokunnan yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetun mukaisesti ehdottaman tarkistetun muotoilun mukaisesti perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Ehdotetun 3 momentin 4 kohdan täsmennyksen myötä säännökset täyttävät valiokunnan käsityksen mukaan myös perustuslakivaliokunnan vaatimuksen käyttötarkoituksen täsmentämisestä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan teknisen valvonnan tallenteita on tarpeen käsitellä myös 3. lakiehdotuksen 7 §:ssä tarkoitetussa valvonta- ja toimintarekisterissä, jos tallenteet liittyvät muihin sellaisiin tapahtumiin tai henkilöihin, joilla on laitosturvallisuuden kannalta merkitystä. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin myös 7 §:n 5 momentin täsmentämistä siten, että tietoihin voi sisältyä myös vankeuslain 16 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuun valvontaan liittyviä tallenteita, jos ne ovat välttämättömiä laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämiseksi. Näin tallenteiden rekisteröimismahdollisuus ilmenee myös 7 §:stä selkeämmin. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että ehdotettu täsmennys ja 7 §:n 1 momentin mukainen rekisterin käyttötarkoitus täyttävät myös perustuslakivaliokunnan vaatimuksen käyttötarkoituksen täsmentämisestä.
Rikosasioiden tietosuojadirektiivin 5 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, että henkilötietojen poistamista tai niiden säilyttämisen tarpeellisuuden säännöllistä tarkistamista varten vahvistetaan asianmukaiset määräajat. Määräaikojen noudattaminen on varmistettava menettelysäännöillä. Lakivaliokunnan yksityiskohtaisissa perusteluissa 3. lakiehdotuksen osalta ehdottama uusi tallenteiden säilytysaikaa koskeva 34 §:n 7 momentti tarkoittaa 5 artiklan täytäntöönpanoa. Säilytysajasta säätäminen on samalla poikkeus rikosasioiden tietosuojalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun pääsääntöön, jonka mukaan tarpeettomat henkilötiedot on poistettava viipymättä. Rikosasioiden tietosuojalain 2 §:n 1 momentin mukaisesti ehdotettuja siitä poikkeavia säännöksiä sovelletaan ensisijaisesti. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että valiokunnan 3. lakiehdotuksen 34 §:n 7 momentissa ehdottama säilytysaika on välttämätön ja oikeasuhteinen tallenteiden käsittelyn tavoitteen kannalta, ottaen huomioon tietojen arkaluonteisuuden.
Säännökset, sellaisina kuin valiokunta niitä ehdottaa täydennettäviksi, ovat valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan yhteensopivia rikosasioiden tietosuojadirektiivin kanssa, ottaen erityisesti huomioon direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet.
Vankeuslain (1. lakiehdotus) 9 luvun 3 a §:ään ehdotetaan otettavaksi uudet säännökset maksukortin käytön valvonnasta. Sen mukaan vangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi siten, että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään. Jos tällaisessa valvonnassa havaitaan tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavia maksutapahtumia tai jos se on muusta syystä tarpeen, maksukortin käyttöä voidaan tapauskohtaisen päätöksen perusteella valvoa siten, että valvonta kohdistetaan kaikkiin maksukortin käyttöä koskeviin tietoihin. Edellytyksenä on, että valvonta on tarpeen rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan. Vastaavat säännökset sisältyvät ehdotettuun tutkintavankeuslain (2. lakiehdotus) 5 luvun 3 a §:ään.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (, s. 4) pitänyt ehdotettua sääntelyä kuitenkin ongelmallisena välttämättömyysvaatimuksen näkökulmasta. Vaikka hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa (HE, s. 45) viitataan siihen, että perustuslain 10 §:n johdosta voidaan säätää vain välttämättömistä rajoituksista yksityiselämän suojaan vapaudenmenetyksen aikana mainiten valiokunnan käytännössään korostaneen perustuslain säännöksessä olevan välttämättömyysvaatimuksen merkitystä () ja edelleen todetaan Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin tilitapahtumien valvonnan olevan välttämätöntä sen varmentamiseksi, ettei maksukorttia voida käyttää rikolliseen toimintaan, todetaan valvonnan kynnyksen olevan kuitenkin välttämättömyyden asemesta vain tarpeellisuuden, mikä olisi perusteluiden mukaan vastaava kuin vangin yhteydenpitoa ulkopuolelle koskevissa säännöksissä. Perustuslakivaliokunnan mukaan se on kuitenkin jo aiemmin kiinnittänyt huomiota luottamuksellisen viestin salaisuutta koskevan perusoikeussääntelyn johdosta siihen, että toimivaltuuksien sitominen yksin tarpeellisuuteen on perustuslain 10 §:ssä säädettyjen kvalifioitujen lakivarausten välttämättömyysvaatimusten johdosta valtiosääntöisesti ongelmallista (, s. 5/II—6/I). Sääntely erityisen valvonnan edellytyksistä 1. lakiehdotuksen 9 luvun 3 a §:n 2 momentissa ja 2. lakiehdotuksen 5 luvun 3 a §:n 2 momentissa on perustuslakivaliokunnan mukaan sidottava välttämättömyysedellytykseen. Tällaiset muutokset ovat edellytyksenä 1. ja 2. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuin tavoin 1. lakiehdotuksen 9 luvun 3 a §:n 2 momentin ja 2. lakiehdotuksen 5 luvun 3 a §:n 2 momentin tarkistamista edellä todetun mukaisesti.
Hallituksen esityksen 3. lakiehdotuksen 29 a §:ssä säädetään oikeudesta saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta. Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksukortin myöntäneeltä tai maksun välittäjänä toimivalta maksulaitokselta välttämättömät tiedot Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön hallinnointia varten sekä maksukortin 9 luvun 3 a §:n ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:n mukaista maksutapahtumien valvontaa varten.
Hallituksen esityksen mukaan maksukortin käytön erityistä valvontaa koskeviin päätöksiin kohdistuu muutoksenhakukielto (1. lakiehdotuksen 20 luvun 2 § ja 2. lakiehdotuksen 15 luvun 2 §). Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (, s. 5) katsonut, että ehdotettu muutoksenhakukielto on sen sääntelykonteksti sekä poikkeuksellisten valtuuksien laillisuusvalvonta huomioon ottaen hyväksyttävä perustuslain 21 §:n kannalta. Samassa yhteydessä perustuslakivaliokunta toteaa pitävänsä tärkeänä (, s. 6), että oikeusministeriössä selvitetään kokonaisuutena vankeuslain mukaisten turvallisuus- ja valvontatoimien laillisuusvalvonta sekä muutoksenhakusäännösten yhteensopivuus perustuslain 21 §:n oikeusturvasääntelyyn ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että nyt käsiteltävän hallituksen esityksen yhteydessä ei ole oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan kokonaisvaltaisesti arvioitu vankeuslain ja tutkintavankeuslain toimivaltuuksien käytön edellytysten sanamuotoja, eikä esityksessä ehdoteta muutoksia toimivaltasäännösten sääntelytekniikkaan. Tässä esityksessä on ainoastaan poistettu rikosten selvittäminen toimivaltuuksien perusteista esityksessä tarkemmin kuvatuista syistä. Lisäksi on ehdotettu säädettäväksi maksukortin valvonnasta ja teknisestä valvonnasta. Näiden säännösten edellytykset on saadun selvityksen mukaan pyritty esityksessä muotoilemaan samalla sääntelytekniikalla kuin muidenkin vankeuslain toimivaltasäännösten.
Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan oikeusministeriössä on vuoden 2020 aikana laadittu arviomuistiota vankeuslain muutostarpeista. Arviomuistio on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2021 ja käynnistää sen jälkeen työryhmävalmistelu lainmuutosten toteuttamiseksi. Hallituksen esitys on tavoitteena antaa vuonna 2022.
Yksityiskohtaiset perustelut
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.
Laki vankeuslain muuttamisesta
2 luku. Täytäntöönpanon aloittaminen 9 luku. Vangin omaisuus ja tulot 12 luku. Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä 16 luku. Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen 19 luku. Ilmoitukset ja tiedon antaminen
2 a §. Etsintäkuuluttaminen.
3 §. Rahan ja muiden maksuvälineiden hallussapito.
3 a §. Maksukortin käytön valvonta.
2 a §. Lukemisesta ilmoittaminen. Uusi.
1 a §. Tekninen valvonta vankilassa.
6 §. Henkilönkatsastus. Uusi.
1 §. Ilmoitus poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle.
2 momentin Esityksessä ehdotetaan pykälään uutta 2 momenttia, jonka mukaan Rikosseuraamuslaitos voi etsintäkuuluttaa vangin, jos hän: 1) karkaa tai poistuu luvatta vankilasta, 8 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sijoituspaikasta tai 10 luvun 2—4 §:ssä tarkoitetusta hoitopaikasta; 2) on ollut 8 luvun 6 §:n tai 9 §:n 1 tai 3 momentin taikka 14 luvun nojalla myönnetyllä luvalla vankilan ulkopuolella eikä palaa lupaehdoissa määrättynä ajankohtana taikka rikkoo muuten luvan ehtoja. Ehdotetussa säännöksessä tarkoitetuissa tilanteissa on kyse etsintäkuuluttamisesta täytäntöönpanon jatkamiseksi. Säännöksen selkeyttämiseksi lakivaliokunta ehdottaamuuttamista siten, että tämä todetaan momentin ensimmäisessä virkkeessä.
Pykälä sisältää säännökset rahan ja muiden maksuvälineiden hallussapidosta. Pykälän 1 momentin mukaan suljetussa vankilassa vangilla ei ole oikeutta pitää hallussaan rahaa tai rikoslain 37 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja muita maksuvälineitä. Vangin käyttöön voidaan kuitenkin antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti. Vangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan vankilassa säilytettäviksi, talletetaan Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymälle maksukortille tai talletetaan vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin. Pykälän 2 momentin mukaan avolaitoksessa olevalla vangilla on oikeus pitää hallussaan rahaa ja muita maksuvälineitä. Vangin käyttöön voidaan antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti. Vangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet voidaan hänen pyynnöstään ottaa vankilassa säilytettäväksi, tallettaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymälle maksukortille tai tallettaa vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin. Pykälän 3 momentin mukaan vangille annetaan kuukausittain ote hänen rahavarojensa tilinpidosta.
1 momentin
2 momentin
Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan käytännössä maksukortit annetaan suljetuissa vankiloissa kaikille vangeille käyttöön. Avolaitoksissa vangit saavat haltuunsa omat maksuvälineensä. Avolaitoksissa Rikosseuraamuslaitoksen maksukortit on annettu vain sellaisille vangeille, jotka tarvitsevat niitä. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että 1 ja 2 momentin säännöksissä oleva muotoilu "voidaan antaa" jättää kuitenkin epäselväksi sen, voidaanko korttien antaminen vangin käyttöön evätä jollain perusteella. Saadun selvityksen mukaan kysymys on säännönmukaisesta korttien antamisesta vankien käyttöön. Saamansa selvityksen valossa valiokunta katsoo, että säännökset on näin ollen perusteltua muotoilla siten, ettei käyttöön antamiseen sisälly harkintavaltaa. Avolaitoksissa kaikille vangeille ei välttämättä tarvitse antaa maksukorttia, koska vangit saavat haltuunsa omatkin maksuvälineensä. Tämän osalta lakivaliokunta katsoo, että 2 momentissa on perusteltua käyttää muotoilua, jonka mukaan avolaitoksissa maksukortti annetaan vangin käyttöön, jos hän sitä pyytää. Näin kortin käyttöön saaminen on riippuvainen vangin omasta pyynnöstä, eikä näin ollen ole tarpeen säätää perusteista, joilla kortin käyttöön antaminen voidaan evätä. Edellä selostetun perusteella lakivaliokunta ehdottaatarkistamista siten, että muotoilun "voidaan kuitenkin antaa" sijasta käytetään muotoilua "annetaan kuitenkin". Samoin valiokunta ehdottaa, että avolaitoksia koskevamuotoilu "voidaan antaa" korvataan muotoilulla "annetaan" ja lisäksi momenttiin lisätään edellytys "jos vanki sitä pyytää".
Pykälä sisältää säännökset maksukortin käytön valvonnasta. Sen mukaan vangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi siten, että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään (1 mom). Jos tällaisessa valvonnassa havaitaan tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavia maksutapahtumia tai jos se on muusta syystä tarpeen, maksukortin käyttöä voidaan tapauskohtaisen päätöksen perusteella valvoa siten, että valvonta kohdistetaan kaikkiin maksukortin käyttöä koskeviin tietoihin (2 mom). Edellytyksenä on, että valvonta on tarpeen rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan.
PeVL 36/2020 vpPeVL 36/2020 vp
Pykälän 2 momentin sanamuodon mukaan momentissa tarkoitettu erityinen valvonta on mahdollista myös, jos se on muusta syystä tarpeen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ilmaisun "muu syy" sisältöä on pidetty epäselvänä. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan muulla syyllä tarkoitetaan esityksen perusteluissa (HE, s. 35) tarkoitettua muulta viranomaiselta tullutta tietoa tai valvonnan taikka Rikosseuraamuslaitoksen muun toiminnan yhteydessä ilmennyttä perustetta. Lakivaliokunta katsoo, että 2 momentin säännöstä on syytä selkeyttää ja tarkentaa siten, että ilmaisu "muu syy" korvataan nimenomaisesti edellä selostetuilla perusteluissa mainituilla syillä. Myös tältä osin momenttia on lisäksi syytä tarkistaa siten, että valvonta on välttämätöntä. Valiokunta ehdottaa 2 momentin tarkistamista myös tältä osin.
Pykälän 1 momentissa tarkoitetussa valvonnassa on kyse yleisestä valvonnasta, joka voi kohdistua vain maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään. Perustelujen mukaan (HE, s. 35) vankien maksukorttijärjestelmässä on sisäänrakennettuja hälytystoiminnallisuuksia, jotka voivat antaa automatisoidun hälytyksen erikseen määriteltyjen parametrien mukaisesti. Maksukorttijärjestelmään voidaan siten määritellä tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavista maksutapahtumista hälyttäviä parametrejä. Pykälän 2 momentin mukaisesti poikkeaman havainnoinnin jälkeen ja niiden perusteella vangin maksukorttitilitapahtumien valvonnasta on mahdollista tehdä tarvittaessa yksittäistapauksellinen päätös. Ehdotetun 2 momentin mukaisen päätöksen perusteella valvonta voidaan kohdistaa kaikkiin maksukortin käyttöä koskeviin tietoihin. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan säännöksen tarkoituksena on erityisesti se, että tapauskohtaisessa valvonnassa on kyse valvonnan kohdistamisesta nimenomaan sellaisiin vangin maksukortin tilitietoihin, joiden osalta valvonta on havainnoinut tilitapahtumien poikkeavan tavanomaisesta maksuliikenteestä. Valvonta voi kattaa myös vangin tilisiirrot toisen henkilön tilille ja toisen henkilön tekemät tilisiirrot vangin tilille. Tällöin valvonnassa on mahdollista havaita vastaanottajan ja lähettäjän tilisiirrot. Valvonta ei kuitenkaan mahdollista toisen henkilön muiden tilitapahtumien valvontaa. Edellä selostetun valossa lakivaliokunta ehdottaa 2 momentin sanamuodon täsmentämistä myös siten, että valvonta kohdistuu kaikkien maksukortin käyttöä koskevien tietojen sijasta nimenomaan vangin maksukorttitilin tilitietoihin.
Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että 2 momentissa tarkoitettu valvonta kohdistuu päätöksen jälkeiselle ajalle.
1 momentista
johtolauseeseen
Pykälä sisältää säännökset kirjeenvaihdon lukemisesta ilmoittamisesta. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan lukemisesta ilmoittamisesta lykkäämisen perusteena voi olla rikoksen selvittäminen. Esityksessä ehdotettua muuta sääntelyä vastaavasti lakivaliokunta ehdottaa, ettäpoistetaan rikoksen selvittäminen lykkäämisperusteena. Valiokunnan ehdotus edellyttää muutosta myös lakiehdotuksen.
Pykälä sisältää säännökset vankilan tilojen teknisestä valvonnasta. Ehdotetun säännöksen mukaan vankilan alueen ja tilojen valvontaan voidaan käyttää teknistä valvontaa vankilan järjestyksen, vankilassa pitämisen varmuuden ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä karkaamisen tai avolaitoksesta luvatta poistumisen ja rikoksen estämiseksi. Valvontaa ei kuitenkaan saa käyttää vankien asuinselleissä, WC-tiloissa, pukeutumistiloissa tai muissa vastaavissa paikoissa.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että teknistä valvontaa käytettäessä tulee ottaa huomioon myös vankeuslain 1 luvun 5 §, jonka mukaan vankeja on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja heidän ihmisarvoaan kunnioittaen. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan kansainvälisessä ja kansallisessa laillisuusvalvontakäytännössä on vakiintuneesti pidetty tärkeänä, ettei teknistä valvontaa käytetä tiloissa, joissa vanki joutuu olemaan alasti. Tekninen valvonta on toteutettava vangin ihmisarvoa kunnioittaen.
Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on rajoittaa teknistä valvontaa tiloissa, joissa henkilö esimerkiksi on alasti tai vaihtaa vaatteitaan. Säännöksen luettelossa on esimerkkeinä mainittu WC-tilat ja pukeutumistilat. Muita vastaavia paikkoja ovat esimerkiksi peseytymistilat, saunatilat ja henkilön tarkastamiseen käytetyt tilat. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan eri vankiloissa voi olla vaihtelevia järjestelyjä sen suhteen, missä tiloissa voi syntyä tilanteita, joissa vanki riisuutuu. Tämän vuoksi laissa ei ole perusteltua säätää esitettyä yksityiskohtaisemmin niistä tiloista, joissa kameravalvontaa ei saa käyttää, vaan asiaa on arvioitava käytännössä vankiloiden turvallisuustekniikkaa suunniteltaessa. Kamerat tulee asentaa siten, ettei teknistä valvontaa käytetä tiloissa, joissa kuvaaminen vaarantaa edellä mainitulla tavalla henkilöi-den yksityiselämän suojaa.
Riisuutumista edellyttäviä tarkastuksia tehtäessä tulee ottaa huomioon vankeuslain 1 luvun 5 § sekä laillisuusvalvontakäytännössä esitetyt kannanotot vangin riisuutumisesta. Lakivaliokunta painottaa, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella tulee huolehtia siitä, että tällaiset tarkastukset tehdään tiloissa, joissa ei ole teknistä valvontaa.
Valiokunta toteaa lisäksi selvyyden vuoksi, että tapaamisten valvontaa koskevat säännökset ovat erityissäännöksiä suhteessa ehdotettuun yleissäännökseen vankilan tilojen teknisestä valvonnasta. On siis selvää, ettei vankeuslain 16 luvun 1 a §:ää sovelleta asiamiehen tapaamisten valvontaan. Lisäksi ehdotetussa säännöksessä on selkeyttävä viittaus siihen, että tapaamisten valvonnassa sovelletaan vankeuslain 13 luvun säännöksiä. Näin ollen ei ole tulkinnanvaraista, että asianajajatapaamisia valvotaan vankeuslain 13 luvun 6 §:n nojalla.
Vankeuslain 16 luvun 6 § sisältää säännökset henkilönkatsastuksesta. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Pykälän 1 momentin mukaan vangille voidaan tehdä rikoksen selvittämiseksi henkilönkatsastus, jos vankia todennäköisin syin epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, tai huumausaineen käyttörikoksesta.
1 momentin Asiassa saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta katsoo, että voimassa olevassa säännöksessä oleva peruste tiettyjen rikosten selvittämiseksi on perusteltua muuttaa siten, että henkilönkatsastuksen peruste kytketään muun muassa henkilöntarkastusta (16 luvun 4 §) koskevassa säännöksessä käytettyyn käsitteeseen vankilan järjestystä tai turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumisesta. Katettavien tilanteiden osalta ovat merkityksellisiä vankeuslain 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetut kielletyt aineet tai esineet. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta ehdottaa pykälänmuuttamista siten, että sen mukaan vangille voidaan tehdä henkilönkatsastus, jos on todennäköistä syytä epäillä, että vangilla on vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan vankeuslain 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka vangin hengelle tai terveydelle.
Valiokunnan ehdottaman säännöksen myötä henkilönkatsastuksen kynnys ja edellytys laskee siltä osin, että rikosepäilyn sijasta toimenpiteen edellytykseksi riittää epäily kiellettyjen aineiden tai esineiden kuljettamisesta vankilaan. Kynnys on kuitenkin korkeampi kuin 18 luvun 4 §:ssä tarkoitetussa eristämistarkkailussa, koska esineiden tai aineiden tulisi olla sellaisia, että ne ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle ja turvallisuudelle taikka vangin hengelle tai terveydelle. Lisäksi eristämistarkkailun kynnyksenä on perusteltua syytä epäillä, kun ehdotettu henkilönkatsastusta koskeva säännös edellyttää puolestaan todennäköistä syytä epäillä. Mainitut erot ovat perusteltuja, koska henkilönkatsastuksella puututaan voimakkaammin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kuin eristämistarkkailulla. Valiokunnan ehdottama muutos ei kuitenkaan ole käytännössä olennainen nykytilaan verrattuna ja toteuttaa perustuslakivaliokunnan huomautuksen siitä, ettei perusteena tule olla rikoksen selvittäminen.
Käytännössä henkilönkatsastus ja eristämistarkkailu liittyvät valiokunnan saaman selvityksen mukaan lähes aina huumausaineisiin, huumausaineiksi luokiteltaviin lääkeaineisiin tai niiden käyttöön tarkoitettuihin välineisiin taikka dopingaineisiin. Tämän vuoksi toimenpiteen kytkeminen siihen, että on todennäköistä syytä epäillä, että vangilla on kehossaan vankeuslain 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa vankilaturvallisuudelle tai hengelle tai terveydelle, on keskeinen elementti henkilönkatsastuksen osalta.
Henkilönkatsastuksen perusteena on valiokunnan ehdottamassa säännöksessä myös se, että kielletyt aineet tai esineet ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa henkilön hengelle tai terveydelle. Kehonsisäisesti, monesti vastoin omaa tahtoa, kuljetettavat kielletyt esineet ja aineet ovat käytännössä usein huumausaineita, joiden kehonsisäinen kuljettaminen on erittäin vaarallista henkilön hengen ja terveyden kannalta.
johtolauseeseen Valiokunnan ehdotus edellyttää muutosta myös lakiehdotuksen.
Pykälä sisältää säännökset ilmoituksista poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle. Pykälään ehdotetun uuden 3 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitos saa ilmoittaa poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle vankien valvonnan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneitä tietoja sellaisista tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan. Tietoja ei saa kuitenkaan luovuttaa, jos sellaisen tiedon tai asiakirjan antaminen poliisille tai tietojen käyttö todisteena on laissa kielletty tai sitä on rajoitettu.
3 momentin Perustuslakivaliokunta ei ole nyt käsiteltävän hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä esittänyt huomioita 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun tiedon ilmoittamisen osalta. Saamansa selvityksen perusteella sekä edellä selostetun valossa lakivaliokunta kuitenkin katsoo, että momentissa tarkoitetun arkaluonteisen tiedon luovuttamisen kynnystä on tarpeen korottaa. Valiokunta ehdottaatarkistamista siten, että momentissa säädetään sellaisten tietojen ilmoittamisesta, joiden voidaan perustellusti epäillä liittyvän rikolliseen toimintaan. Valiokunnan ehdottama kynnyksen sanamuoto vastaa johdonmukaisesti lakivaliokunnan jäljempänä 3. lakiehdotuksen 8 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin osalta mainitun pykälän 1 momenttiin ehdottaman sekä hallituksen esityksessä mainitun pykälän 4 momentissa ehdotetun tallentamiskynnyksen sanamuotoa.
2.
Laki tutkintavankeuslain muuttamisesta
2 luku. Saapuminen vankilaan 5 luku. Tutkintavangin omaisuus ja tulot 8 luku. Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä 11 luku. Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen
5 a §. Etsintäkuuluttaminen.
3 §. Rahan ja muiden maksuvälineiden hallussapito.
3 a §. Maksukortin käytön valvonta.
2 a §. Lukemisesta ilmoittaminen. Uusi.
6 §. Henkilönkatsastus. Uusi.
5 a §:n Pykälän mukaan Rikosseuraamuslaitos voi etsintäkuuluttaa tutkintavangin, jos hän: 1) karkaa tai poistuu luvatta vankilasta tai 6 luvun 2 tai 3 §:ssä tarkoitetusta hoitopaikasta; 2) on ollut 9 luvun 14 §:n nojalla myönnetyllä luvalla vankilan ulkopuolella eikä palaa lupaehdoissa määrättynä ajankohtana taikka rikkoo muuten luvan ehtoja. Ehdotetussa säännöksessä tarkoitetuissa tilanteissa on kyse etsintäkuuluttamisesta tutkintavankeuden toimeenpanon jatkamiseksi. Säännöksen selkeyttämiseksi lakivaliokunta ehdottaa pykälän muuttamista siten, että tämä todetaanensimmäisessä virkkeessä.
Pykälä sisältää säännökset rahan ja muiden maksuvälineiden hallussapidosta. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan tutkintavangilla ei ole oikeutta pitää hallussaan rahaa eikä rikoslain 37 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja muita maksuvälineitä. Tutkintavangin käyttöön voidaan kuitenkin antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti. Tutkintavangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan vankilassa säilytettäviksi, talletetaan Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymälle maksukortille tai talletetaan vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.
1 momentissa Edellä 1. lakiehdotuksen 9 luvun 3 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaa, että pykälänkäytetty muotoilu "voidaan kuitenkin antaa" korvataan muotoilulla "annetaan kuitenkin".
Pykälä sisältää 1. lakiehdotuksen 9 luvun 3 a §:ää vastaavat säännökset maksukortin käytön valvonnasta tutkintavankien osalta. Lakivaliokunta ehdottaa pykälän 2 momentin osalta tehtäväksi vastaavat muutokset kuin edellä 1. lakiehdotuksen 9 luvun 3 a §:n osalta on ehdotettu.
PeVL 36/2020 vpPeVL 36/2020 vp
1 momentista
johtolauseeseen
Pykälä sisältää säännökset kirjeenvaihdon lukemisesta ilmoittamisesta. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan lukemisesta ilmoittamisesta lykkäämisen perusteena voi olla rikoksen selvittäminen. Esityksessä ehdotettua muuta sääntelyä vastaavasti lakivaliokunta ehdottaa, ettäpoistetaan rikoksen selvittäminen lykkäämisperusteena. Valiokunnan ehdotus edellyttää muutosta myös lakiehdotuksen.
Pykälä sisältää säännökset henkilönkatsastuksesta. Pykälää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi. Pykälän 1 momentin mukaan tutkintavangille voidaan tehdä rikoksen selvittämiseksi henkilönkatsastus, jos tutkintavankia todennäköisin syin epäillään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, tai huumausaineen käyttörikoksesta.
PeVL 36/2020 vpPeVL 36/2020 vp
johtolauseeseen Valiokunnan ehdotus edellyttää muutosta myös lakiehdotuksen.
3.
Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta
7 §. Valvonta- ja toimintarekisteri.
8 §. Turvallisuustietorekisteri.
14 §. Tietojen luovuttaminen poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskukselle.
20 §. Tietojen luovuttaminen Tullille.
21 §. Tietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle.
26 §. Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä.
29 a §. Oikeus saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksukortin välittäjänä toimivalta.
34 §. Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekisteristä. (Uusi).
Pykälä sisältää säännökset valvonta- ja toimintarekisteristä. Pykälään lisätään esityksessä uusi 5 ja 6 momentti. Pykälän 5 momentin mukaan valvonta- ja toimintarekisteri sisältää myös sellaisia tietoja tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida olevan laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen kannalta merkityksellisiä.
Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi ehdotetun 5 momentin osalta, että vaikka ehdotettu säännös osittain, eli laitosturvallisuuden ylläpitämisen tarkoituksessa, kattaa myös 8 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin käyttötarkoituksen, niin säännösten käsittelykynnykset poikkeavat. Valvonta- ja toimintarekisteri voi esityksen mukaan sisältää tietoja, joiden perustellusti voidaan arvioida olevan laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen kannalta merkityksellisiä. Turvallisuustietorekisteri voi sen sijaan esityksen mukaan sisältää vankeusrangaistuksen aikaiseen rikosten estämiseen tai laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja henkilöistä, joiden voidaan perustellusti olettaa tai valiokunnan jäljempänä 8 §:n osalta ehdottamin tavoin epäillä syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.
Hallituksen esityksessä ehdotettua uutta 5 momenttia on perusteltu varsin suppeasti. Perustelujen mukaan (HE, s. 39) ehdotetussa 5 momentissa on kyse tiedoista, joita Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet saavat havainnoidessaan toimintaympäristöään toimivaltuuksiensa mukaisia tehtäviä suorittaessaan.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa 5 momentin osalta, että vankilaturvallisuuden vuoksi on perusteltua voida kirjata tietoja tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan 7 §:n 5 momentin mukaisesti perustellusti arvioida liittyvän laitosjärjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseen, silloinkin, jos tieto ei täytä edellytyksiä turvallisuustietorekisteriin (8 §) kirjaamiseksi. Esitetyn valvonta- ja toimintarekisterin 5 momentti voi näin ollen kattaa sellaisia turvallisuustietorekisteriä koskevassa säännösehdotuksessa yksityiskohtaisesti lueteltujen toimivaltuuksien käytössä saatuja tietoja, joissa on kyse laitosjärjestyksen ja -turvallisuuden ylläpitämisestä ja jotka eivät täytä turvallisuustietorekisteriin kirjaamisen kynnystä. Esimerkiksi tapaamisia voidaan valvoa vankeuslain 13 luvun 2 ja 3 §:n mukaisesti. Tällaisessa valvonnassa vankilan järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviksi arvioidut havainnot voidaan 7 §:n 5 momentin edellytysten mukaisesti kirjata valvonta- ja toimintarekisteriin. Myös, jos esimerkiksi vankeuslain 16 luvun 1 ja 1 a §:n mukaisessa laitoksen valvonnassa havaitaan vankien välillä järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja, joista myös seuraavan vuoron on syytä olla tietoinen, tulee havainto voida kirjata tietojärjestelmään. Kirjattavissa tiedoissa on ensisijaisesti kyse laitosjärjestyksen ja -turvallisuuden ylläpitoon liittyvistä tiedoista. Tarpeettomien tietojen poistoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Silloin kun tieto liittyy asiallisesti mahdolliseen rikosepäilyyn, jossa ei ole kyse vankeusuhkaisesta teosta, on tieto mahdollista kirjata valvonta- ja toimintarekisteriin 7 §:n 5 momentin edellytysten täyttyessä tietona tapahtumasta tai henkilöstä, jonka voidaan olosuhteiden taikka henkilön käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida olevan laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen kannalta merkityksellinen. Edelleen esitetyn vankeuslain 19 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin valiokunta ehdottaa sitä muutettavaksi, tietoja voidaan ilmoittaa poliisille ja muille säännöksessä mainituille viranomaisille, mikäli asiassa on kyse tiedosta, jonka voidaan perustellusti epäillä liittyvän rikolliseen toimintaan. Rikosten estämisen tehtävä kuuluu sekä Rikosseuraamuslaitoksen että poliisin tehtäviin. Esityksen 7 §:n 5 momentin mukaiset tietosisällöt ovat tavanomaista valvontatietoa tarkoituksessa turvata laitosjärjestystä ja -turvallisuutta. Tietoa tarvitaan nimenomaan laitosjärjestyksen ylläpitämiseksi. Rikosseuraamuslaitoksella on perusteltua kuitenkin olla mahdollisuus ilmoittaa rikoksen estämiseksi poliisille, muille esitutkintaviranomaisille tai syyttäjälle Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneitä mahdollisesti rikolliseen toimintaan liittyviä tietoja.
5 momenttiin Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan teknisen valvonnan tallenteita on tarpeen käsitellä 8 §:ssä tarkoitetun turvallisuustietorekisterin lisäksi myös valvonta- ja toimintarekisterissä, jos tallenteet liittyvät muihin sellaisiin tapahtumiin tai henkilöihin, joilla on laitosturvallisuuden kannalta merkitystä. Voimassa olevaa 7 §:ää ei esityksessä ehdoteta muutettavaksi kokonaisuudessaan, ja sen sääntelytekniikka on nykyisellään ehdotetusta turvallisuustietorekisteriä koskevasta 8 §:stä poikkeava. Muun muassa perustuslakivaliokunnan huomion johdosta lakivaliokunta katsoo, että tallenteiden rekisteröintimahdollisuuden on syytä kuitenkin ilmetä myös 7 §:stä selkeämmin. Edellä todetun johdosta valiokunta ehdottaa 7 §:nlisättäväksi toisen virkkeen, jonka mukaan tietoihin voi sisältyä myös vankeuslain 16 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuun valvontaan liittyviä tallenteita, jos ne ovat välttämättömiä laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämiseksi.
Ottaen huomioon valvonta- ja toimintarekisterin erilaisen käyttötarkoituksen ja sen, että 7 §:ää ei esityksessä ehdoteta täsmennettäväksi muutoin vastaavasti kuin 8 §:ää, tallenteiden rekisteröinnin edellytyksenä on valiokunnan käsityksen mukaan perusteltua olla se, että tiedot ovat välttämättömiä. Valiokunnan arvion mukaan valiokunnan edellä ehdottama täsmennys ja 7 §:n 1 momentin mukainen rekisterin käyttötarkoitus täyttävät osaltaan perustuslakivaliokunnan käyttötarkoituksen täsmentämiseen liittyvän huomion teknisen valvonnan tallenteiden osalta.
Pykälä sisältää säännökset turvallisuustietorekisteristä ja sen sisällöstä. Pykälän 1 momentin mukaan turvallisuustietorekisteri sisältää vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estämiseen tai laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietoja Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetuista henkilöistä, joiden voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.
Esityksen perustelujen (HE, s. 40—41) mukaan turvallisuustietorekisterin voimassa olevan 8 §:n käsittelykynnys (syytä epäillä) vastaa kumotun henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 4 §:n epäiltyjen tietojärjestelmän käsittelykynnystä. Perustelujen mukaan käsittelykynnyksen on perusteltua olla edelleen yhtenevä tiedon käsittelemiseksi erityisesti silloin, kun tavoitteena on tehostaa oikean ja oikea-aikaisen tiedon käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin välillä vankeusaikaisen rikollisuuden estämiseksi. Näin ollen käsittelykynnystä ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että käsittelykynnys vastaa voimassa olevan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7 §:n sääntelyä.
PeVL 51/2018 vpPeVL 51/2018 vp
Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, ettei poliisin henkilötietolaki ole enää rekisteriperusteinen vaan sääntely on käsittelytarkoituksiin perustuvaa. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, kun arvioidaan henkilötietojen luovuttamista poliisin henkilötietolaissa säädettyihin tarkoituksiin. Poliisin henkilötietolaissa ei säädetä, mihin poliisille turvallisuustietorekisteristä luovutettavat tiedot henkilöistä, joiden voidaan perustellusti arvioida syyllistyvän rikokseen, tallennettaisiin, ja tallennettaisiinko muut poliisin henkilötietolain 7 §:ssä tarkoitetut henkilöt samaan rekisteriin (erityisesti näihin toistuvasti yhteydessä olevat henkilöt, asianomistajat ja uhrit sekä todistajat). Joka tapauksessa tietojen luovuttaminen poliisille asiassa soveltuvien säännösten nojalla tarkoittaisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan sitä, että ne voitaisiin tallentaa johonkin poliisin rikosperusteiseen rekisteriin. Toisaalta poliisin henkilötietolaki mahdollistaa oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan tällaisten tietojen yhdistämisen ja käsittelyn aiemmasta laista poikkeavilla edellytyksillä, minkä lisäksi laki nimenomaisesti sallii tietojen käsittelyn ja luovuttamisen laajalti muihin kuin alkuperäisiin käsittelytarkoituksiin (erityisesti poliisin henkilötietolain 13, 21 ja 22 §). Näin ollen muun muassa tietojen käsittelytarkoitus voi tietojen luovuttamisen jälkeen oleellisesti muuttua. Edellä selostetun valossa sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että turvallisuustietorekisterin käsittelykynnyksen on syytä olla korkeammalla kuin poliisin henkilötietolain 7 §:ssä säädetty käsittelykynnys.
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota ehdotetun 8 §:n 4 momentin säännökseen, joka koskee muuta kuin Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettua henkilöä. Sekä ehdotetussa uudessa 4 momentin säännöksessä että voimassa olevassa laissa käytetään tältä osin tallennuskynnyksenä perusteltua epäilyä syyllistymisestä rikokseen tällaisten muiden henkilöiden osalta. Koska kyse olisi myös 1 momentissa tarkoitetun Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetun henkilön osalta mahdollisesta uudesta epäilystä, joka ei luonnollisesti ole vankeusrangaistuksen perusteena, kaikkien turvallisuusrekisteriin rikosepäilyn perusteella tallennettavien henkilöiden osalta tallennuskynnyksen muotoilun on perusteltua olla johdonmukaisuussyistä sama. Voimassa olevassa laissa käytetään Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettujen henkilöiden osalta tallennuskynnyksenä "syytä epäillä" muun muassa henkilön syyllistyneen säännöksessä tarkoitettuun rikokseen. Koska rekisterin käyttötarkoituksiin ei enää kuulu rikollisuuden selvittäminen, vaan pelkästään rikoksen estäminen, valiokunta katsoo, että 4 momentissa tarkoitetun kynnyksen muotoilu on tässä yhteydessä perustellumpi. Asiallisesti edellä mainittujen muotoilujen sisällöllä ei ole suurta eroa.
1 momentin Edellä selostetun valossa lakivaliokunta katsoo, että tarkoituksenmukainen muotoilu tietojen tallennuskynnyksen osalta on perusteltu syy epäillä. Vastaava koskee vankeuslain 19 luvun 1 §:n 3 momentin mukaista tiedon ilmoittamista edellä 1. lakiehdotuksessa todetuin tavoin. Edellä todetun johdosta valiokunta ehdottaa, että 8 §:nsisältämä muotoilu "perustellusti olettaa" muutetaan muotoon "perustellusti epäillä".
Esityksessä ehdotetun 1 momentin mukaan turvallisuustietorekisteri sisältää tietoa Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetuista henkilöistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rekisteri voi sisältää tietoja sekä vangeista että tutkintavangeista. Lakivaliokunta ehdottaa 1 momentin säännöksen täsmentämistä voimassa olevan lain 2 §:n määritelmäsäännöstä vastaavasti myös siten, että rekisteri voi sisältää tietoa vangeista tai Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetuista henkilöistä.
3 momentin 4 kohtaa Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan teknisen valvonnan tallenteet tulee voida rekisteröidä myös turvallisuustietorekisteriin. Tämä on mahdollista, jos edellytykset tallentaa tiedot turvallisuustietorekisteriin täyttyvät. Tältä osin teknisen valvonnan tallenteiden rekisteröinnin edellytykset vastaavat siten muiden vankeuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä saatujen tietojen rekisteröintiä. Edellä todetun johdosta sekä tallenteiden käyttötarkoitusta koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi lakivaliokunta ehdottaa turvallisuustietorekisteriä ja sen sisältöä koskevan 8 §:ntäydennettäväksi siten, että siinä viitataan vankeuslain 16 luvun 1 §:n lisäksi myös 1 a §:n mukaisessa valvonnassa saatuihin tietoihin.
1 momenttia Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskukselle. Esityksessä pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietoja voidaan luovuttaa myös oma-aloitteisesti. Ehdotettu sanamuoto "salassapitosäännösten estämättä ja myös oma-aloitteisesti" kattaa sinänsä pyynnöstä tapahtuvan tietojen luovuttamisen, mutta säännöksen voi ehdotetussa muodossa mieltää koskevan pelkästään oma-aloitteista tietojen luovuttamista. Henkilötietoja luovutetaan kuitenkin tyypillisesti toisen viranomaisen pyynnöstä. Edellä todetun vuoksi lakivaliokunta ehdottaa lakiteknisenä täsmennyksenä, ettätarkistetaan siten, että tiedot voidaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä ja myös oma-aloitteisesti. Valiokunta ehdottaa vastaavaa tarkistusta myös 20, 21 ja 26 §:ään.
1 momentin Pykälä sisältää säännökset tietojen luovuttamisesta Tullille. Edellä 14 §:n osalta selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaalakiteknistä täsmentämistä siten, että sanamuodosta käy ilmi, että tiedot voidaan luovuttaa myös pyynnöstä.
1 momentin Pykälässä säädetään tietojen luovuttamisesta Rajavartiolaitokselle. Edellä 14 §:n osalta selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaalakiteknistä täsmentämistä siten, että sanamuodosta käy ilmi, että tiedot voidaan luovuttaa myös pyynnöstä.
1 momentin Pykälässä säädetään tietojen luovuttamisesta turvallisuustietorekisteristä. Edellä 14 §:n osalta selostetuista syistä lakivaliokunta ehdottaalakiteknistä täsmentämistä siten, että sanamuodosta käy ilmi, että tiedot voidaan luovuttaa myös pyynnöstä.
Pykälässä säädetään oikeudesta saada tietoja maksukortin myöntäjältä tai maksun välittäjänä toimivalta. Sen mukaan Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksukortin myöntäneeltä tai maksun välittäjänä toimivalta maksulaitokselta välttämättömät tiedot Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön hallinnointia varten sekä maksukortin 9 luvun 3 a §:n ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:n mukaista maksutapahtumien valvontaa varten.
Maksukorttiin ja sen hallinnointiin liittyen lakivaliokunta toteaa oikeusministeriöltä saamansa selvityksen perusteella seuraavaa: Vankeuslain 9 luvun 3 §:ssä (ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 §:ssä) säädetään siitä, että vangin käyttöön voidaan antaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan maksukortit ovat Rikosseuraamuslaitoksen hankkimia ja ne annetaan vangille tämän tullessa vankilaan. Rikosseuraamuslaitos on tehnyt sopimuksen maksukortin toimittamisesta kortin liikkeellelaskijan (englantilainen Prepaid Financial Services Limited, jäljempänä PFS) kanssa, joka myöntää maksukortin. Kortti nimetään vangille, mutta sopimusosapuolia ovat Rikosseuraamuslaitos ja maksukortin liikkeellelaskija.
Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan vangin tulee sitoutua kortin käyttöehtojen noudattamiseen. Jos vanki ei sitoudu ehtojen noudattamiseen, hänelle annetaan maksukortti, jota voi käyttää ainoastaan vankilassa. Maksukortti on Mastercard-pohjainen, saldon tarkistava kortti. Vangin mukana olevat käteisvarat ja vangille vankeusaikana tuleva raha ja etuudet voidaan tallettaa maksukortille, jota vanki voi käyttää laitosmyymälässä ostoksiin, maksaa vankilassa maksullisia palveluja sekä maksaa laskuja. Vanki voi käyttää maksukorttia myös vankilan ulkopuolella esimerkiksi poistumisluvilla. Myös vangille tulevat rahasiirrot on mahdollista tehdä verkkopankin kautta suoraan maksukortille, jolloin esimerkiksi omaisten ei tarvitse toimittaa vangille käteistä rahaa kirjeissä tai tapaamisten yhteydessä.
Vangin tullessa suljettuun vankilaan hänelle perustetaan maksukorttitili ja mukana tuotu käteinen raha ladataan tälle tilille. Vankeuslain 9 luvun 3 §:n nojalla (tutkintavankeuslain 5 luvun 3 §) vangille annetaan kuukausittain ote hänen rahavarojensa tilinpidosta. Vankilat myös vastaavat vankien tilin saldokyselyihin sekä maksavat tarvittaessa vangin pyytäessä laskuja tai suorittavat muutoin tilisiirron. Rikosseuraamuslaitoksessa selvitetään tilin mahdolliset ostosten tuplaveloitukset, uusitaan maksukortti vanhentumisen, katoamisen, rikkoutumisen tai tunnuksen unohtumisen vuoksi, päivitetään laitossiirrot vankilasta toiseen siirryttäessä maksukorttijärjestelmään, tehdään kortin lakkauttamiseen liittyvät toimenpiteet vangin vapautumisen yhteydessä ja tarkistetaan vankilan ulkopuolelta väärälle tilille menneet tilisiirrot.
Rikosseuraamuslaitos myös vastaa poliisilta tai muilta viranomaisilta tulleisiin tietopyyntöihin, koska tiedot ovat Rikosseuraamuslaitoksen hallussa. Rikosseuraamuslaitos selvittää myös PFS:n pyynnöstä tilin väärinkäytösepäilyjä. PFS profiloi asiakkaat, mutta vankien tilin tavanomaisen käytön osalta tarvitaan Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntemusta. Maksukortissa on myös hälytysominaisuuksia, jotka vaikuttavat kortin käyttömahdollisuuksiin (esimerkiksi käytetty väärää tunnusta). Rikosseuraamuslaitoksella on mahdollisuus tarvittaessa tehdä muutoksia näihin toiminnallisuuksiin.
Vankeuslain 9 luvun 4 §:n mukaan perustellusta syystä vanki saa vankilan välityksellä toimittaa rahaa ja muita maksuvälineitä vankilan ulkopuolelle tai toiselle vangille. Vankeuslain 9 luvun 9 §:n mukaan rahan tai maksuvälineiden toimittamisesta vankilan ulkopuolelle tai toiselle vangille päättää vankilan johtaja tai hänen määräämänsä turvallisuudesta vastaava virkamies. Säännökset ovat tulleet voimaan aikana, jolloin vankilassa on ollut käytössä käteinen raha. Säännöksiä ei ole muutettu maksukortin käyttöönoton myötä. Vankilan tulee näin ollen antaa vangille kuukausittain tiliote maksukorttitilin tilitiedoista, ja vanki saa toimittaa rahaa toiselle vangille tai vankilan ulkopuolelle saatuaan tähän luvan.
Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan maksukorttien hallinnoinnilla tarkoitetaan esityksessä edellä kuvattuja kortin käyttöön liittyviä toimenpiteitä, jotka perustuvat joko vankeuslakiin, tutkintavankeuslakiin taikka Rikosseuraamuslaitoksen ja maksukortin liikkeellelaskijan väliseen sopimukseen.
29 a §Edellä selostetun valossa lakivaliokunta katsoo, että:n säännöstä on syytä täsmentää siten, että siitä poistetaan viittaus tiedon saamisesta maksukortin käytön hallinnointia varten ja se korvataan viittauksella tiedon saamiseen maksukortin käyttöön liittyviä vankeuslain 9 luvun 3 ja 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 ja 4 §:ssä säädettyjä tehtäviä varten. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan mainituissa pykälissä säädetyt tehtävät ovat ne, joita varten Rikosseuraamuslaitos tarvitsee tietoja vankeuslain 9 luvun 3 a §:ssä ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:ssä tarkoitetun maksutapahtumien valvonnan lisäksi.
uusi 2 momentti Ehdotetun pykälän mukaan tiedot on oikeus saada maksulaitokselta. Lakivaliokunta ehdottaa lisäksi asiassa saamansa selvityksen perusteella, että maksulaitos korvataan pykälässä yleisemmällä termillä "maksupalvelun tarjoaja", joka on käsitteenä kattavampi. Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo lisäksi, että Rikosseuraamuslaitoksen tiedonsaantioikeus on syytä ulottaa myös Suomeen maksupalveluja tarjoaviin ulkomaisiin maksupalvelujen tarjoajiin. Lakivaliokunta ehdottaa, että tämän huomioimiseksi 29 a §:ään lisätään, jonka mukaan mitä edellä 1 momentissa on tiedonsaantioikeuden osalta säädetty, sovelletaan myös Suomeen maksupalveluja tarjoaviin ulkomaisiin maksupalvelun tarjoajiin.
pykälän otsikko Valiokunta ehdottaa lisäksi pykälän otsikon selkeyttämiseksi, ettämuutetaan muotoon "Oikeus saada tietoja maksupalvelun tarjoajalta".
Lakivaliokunta katsoo, että 1. lakiehdotuksen 16 luvun 1 a §:ssä tarkoitetussa teknisessä valvonnassa saaduille tallenteille on perusteltua säätää lyhyt säilytysaika, jonka jälkeen tiedot poistetaan, ellei nimenomaisesti arvioida niiden säilyttämisen olevan välttämätöntä rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Näin varmistetaan, että rekistereihin jää vain niiden käyttötarkoituksen kannalta välttämättömiä tallenteita. Yleisperusteluissa selostetuin tavoin teknisen valvonnan tallenteita on tarpeen käsitellä 7 §:ssä tarkoitetussa valvonta- ja toimintarekisterissä ja 8 §:ssä tarkoitetussa turvallisuustietorekisterissä.
uutta 7 momenttia Edellä todetun sekä saamansa selvityksen valossa lakivaliokunta ehdottaa, jonka mukaan teknisen valvonnan tallenteet on hävitettävä viimeistään kuukauden kuluttua tallentamisen päättymisestä, jollei niiden säilyttäminen ole välttämätöntä 7 tai 8 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen.
Tekniseen valvontaan liittyvään henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan lisäksi rikosasioiden tietosuojalakia, jolla on pantu täytäntöön rikosasioiden tietosuojadirektiivi. Rikosasioiden tietosuojalain 6 §:ssä säädetään henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuusvaatimuksesta, johon sisältyy myös vaatimus siitä, että tarpeettomat henkilötiedot on poistettava ilman aiheetonta viivytystä. Lisäksi kyseisen pykälän 3 momentin mukaan henkilötietojen säilyttämisen tarpeellisuutta on myös arvioitava vähintään viiden vuoden välein, jollei henkilötietojen säilytysajoista muualla toisin säädetä. Lakivaliokunnan ehdottaman teknisen valvonnan tallenteiden säilyttämistä koskeva säännös tarkoittaa näistä pääsäännöistä poikkeamista sen lisäksi, että kyseessä on poikkeus henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetuin lain 34 §:n mukaiseen pääsääntöiseen säilytysaikaan. Rikosasioiden tietosuojalain 11 §:n 2 momentissa on lisäksi säädetty erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta korkeammasta käsittelykynnyksestä, eli käsittelyn tulee olla välttämätöntä. Vaikka teknisen valvonnan tallenteet eivät kaikissa tilanteissa paljastaisi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja, ne voisivat kuitenkin ilmaista muutoin arkaluonteista tietoa. Lakivaliokunta katsoo oikeusministeriöltä saamansa selvityksen perusteella, että ottaen huomioon perustuslain vakiintuneen tulkintakäytännön, joka koskee arkaluonteisina pidettäviä tietoja, on perusteltua asettaa kuukautta pidemmän säilytyksen edellytykseksi se, että tallenteen säilyttäminen on välttämätöntä. Lisäksi säilyttäminen on syytä sitoa 7 ja 8 §:ssä säädettyihin tarkoituksiin.
3 luku. Tietojen käsittelyn periaatteet 5 luku. Tietoturvallisuus ja tietojen säilyttäminen
Lainsäädäntömuutos
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Laki
vankeuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
2 a §:n 1 momentti,
16 luvun 6 §:n 1 momentti,
vankeuslain (767/2005) 1 luvun 9 §:n 2 momentti, 2 luvun 10 §:n 3 momentti, 4 luvun 4 §:n 3 momentti, 9 luvun 3 § ja 10 §:n 2 momentti, 12 luvun 2 §:n 1 momentti,5 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti ja 8 §:n 1 momentti, 13 luvun 2 §:n 3 momentti,19 luvun 1 ja 2 § sekä 20 luvun 2 §:n 7 kohta,
2 a §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 9 §:n 2 momentti, 12 luvun 2 §:n 1 momentti,7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti,13 luvun 2 §:n 3 momentti, 19 luvun 2 § ja 20 luvun 2 §:n 7 kohta laissa 393/2015, 2 luvun 10 §:n 3 momentti laissa 33/2015, 9 luvun 3 § ja 10 §:n 2 momentti laissa 383/2017 sekä 19 luvun 1 § osaksi laissa 735/2011, sekä
lisätään 2 luvun 2 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 383/2017, uusi 2 momentti, 9 lukuun uusi 3 a §, luvun 9 §:ään uusi 4 momentti sekä 16 lukuun uusi 1 a § seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset vankeuden täytäntöönpanosta
9 §
Toimivalta virka-ajan ulkopuolella
Rikosseuraamusalueen päivystävä virkamies saa käyttää täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle kuuluvaa päätösvaltaa rangaistusaikaa koskevan päätöksen tekemisessä ja etsintäkuuluttamisessa, jollei asia siedä viivytystä.
2 luku
Täytäntöönpanon aloittaminen
2 a §
Etsintäkuuluttaminen
täytäntöönpanon jatkamiseksi
Rikosseuraamuslaitos voi etsintäkuuluttaa vangin, jos hän:
1) karkaa tai poistuu luvatta vankilasta, 8 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sijoituspaikasta tai 10 luvun 2—4 §:ssä tarkoitetusta hoitopaikasta;
2) on ollut 8 luvun 6 §:n tai 9 §:n 1 tai 3 momentin taikka 14 luvun nojalla myönnetyllä luvalla vankilan ulkopuolella eikä palaa lupaehdoissa määrättynä ajankohtana taikka rikkoo muuten luvan ehtoja.
10 §
Päätösvalta
Täytäntöönpanosta vastaava virkamies tai täytäntöönpanojohtajan määräämä muu täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää tuomitun tai vangin etsintäkuuluttamisesta ja sen peruuttamisesta.
4 luku
Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan
4 §
Säännöksistä ja vankilan oloista tiedottaminen
Vankien saatavilla on oltava kokoelma vankeja koskevista laeista, asetuksista ja muista säädöksistä. Vankien saatavilla on oltava myös luettelo, josta käyvät ilmi vankilaa ja sen henkilökunnan toimintaa valvovat viranomaiset sekä ihmisoikeuksien toteutumista valvovat toimielimet, joille vangilla on kansainvälisten sopimusten mukaan valitus- tai kanteluoikeus.
9 luku
Vangin omaisuus ja tulot
3 §
Rahan ja muiden maksuvälineiden hallussapito
annetaan
antaa
Suljetussa vankilassa vangilla ei ole oikeutta pitää hallussaan rahaa tai rikoslain 37 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja muita maksuvälineitä. Vangin käyttöönkuitenkinRikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti. Vangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan vankilassa säilytettäviksi, talletetaan Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymälle maksukortille tai talletetaan vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.
voidaan
annetaan
maksukortti, jos vanki sitä pyytää
Avolaitoksessa olevalla vangilla on oikeus pitää hallussaan rahaa ja muita maksuvälineitä. Vangin käyttöönRikosseuraamuslaitoksen hyväksymä. Vangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet voidaan hänen pyynnöstään ottaa vankilassa säilytettäväksi, tallettaa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymälle maksukortille tai tallettaa vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.
Vangille annetaan kuukausittain ote hänen rahavarojensa tilinpidosta.
3 a §
Maksukortin käytön valvonta
Vangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi, siten että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään.
Rikosseuraamuslaitoksen muun toiminnan yhteydessä ilmenneestä syystä taikka muulta viranomaiselta tulleen tiedon johdosta välttämätöntä
vangin
tilitietoihin
välttämätöntä
käyttöä koskeviin
Jos 1 momentin mukaisessa valvonnassa havaitaan tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavia maksutapahtumia tai jos se on, maksukortin käyttöä voidaan tapauskohtaisen päätöksen perusteella valvoa, siten että valvonta kohdistetaanmaksukortin. Edellytyksenä on lisäksi, että valvonta onrikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään kuukauden määräajaksi kerrallaan.
9 §
Päätösvalta
Edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön valvonnasta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka hänen tällaisiin tehtäviin erikseen nimeämänsä ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.
10 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö antaa tarkemmat määräykset:
1) vangin käyttöön annettavan maksukortin ominaisuuksista, käyttöön antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä;
2) omaisuuden säilyttämisestä, lähettämisestä ja hävittämisestä;
3) omaisuusluettelosta ja siitä, mitä omaisuutta luetteloon merkitään;
4) 6 §:ssä tarkoitetun provision maksamisesta ja määrästä sekä mainitussa pykälässä tarkoitetun toimintarahan suorittamatta jättämisestä.
12 luku
Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä
2 §
Viestin lukeminen ja jäljennöksen ottaminen
Vangille saapunut tai vangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys ja viesti saadaan lukea, jos se on tarpeen kyseisen vangin rikostaustaan, hänen vankeusaikaiseen käyttäytymiseensä, lähetykseen tai sen lähettäjään taikka vastaanottajaan liittyvästä perustellusta syystä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Lukemiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään kahden viikon määräajaksi kerrallaan.
2 a § (Uusi)
Lukemisesta ilmoittaminen
tai selvittämiseksi
Jos vangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti luetaan, lukemisesta ja lukemisen perusteesta on viipymättä annettava vangille tieto. Ilmoittamista voidaan lykätä, jos se on tarpeen rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Ilmoitus lukemisesta ja sen perusteesta on kuitenkin annettava kahden viikon kuluessa lukemisesta tai, jos vanki vapautetaan ennen mainittua määräaikaa, viimeistään vangin vapautuessa, jollei muusta lainsäädännöstä muuta johdu.
5 §
Kirjeen tai postilähetyksen pidättäminen
Vangin lähettämä tai hänelle saapunut kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan pidättää, jos pidättäminen on tarpeen rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
7 §
Puhelun kuunteleminen ja tallentaminen
Vangin puhelua saadaan kuunnella ja puhelu tallentaa, jos se on tarpeen kyseisen vangin rikostaustaan, hänen vankeusaikaiseen käyttäytymiseensä tai puhelun vastaanottajaan liittyvästä perustellusta syystä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
8 §
Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä varmuusosastolla
Varmuusosastolla olevalta vangilta peräisin oleva ja vangille saapunut muu kuin 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu kirje, muu postilähetys ja viesti saadaan lukea, jos se on tarpeen kyseisen vangin rikostaustaan, hänen vankeusaikaiseen käyttäytymiseensä, lähetykseen tai sen lähettäjään taikka vastaanottajaan liittyvästä syystä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Muutoin vangin kirjeenvaihtoon sovelletaan, mitä 1 §:ssä, 2 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 2 a, 3—5, 10 ja 11 §:ssä säädetään.
13 luku
Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle
2 §
Tapaamistilat ja valvonta
Jäljempänä 3 §:ssä tarkoitetussa valvotussa tapaamisessa vangin ja tapaajan välinen keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa teknisellä laitteella, jos se on tarpeen kyseisen vangin rikostaustaan, hänen vankeusaikaiseen käyttäytymiseensä tai tapaajaan liittyvästä perustellusta syystä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Keskustelun kuuntelusta ja tallentamisesta on ennen toimenpiteen aloittamista ilmoitettava vangille ja tapaajalle. Varmuusosastolle sijoitetun vangin valvotun tapaamisen keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa.
16 luku
Vankilan tilojen ja vangin tarkastaminen
1 a §
Tekninen valvonta vankilassa
Vankilan alueen ja tilojen valvontaan voidaan käyttää teknistä valvontaa vankilan järjestyksen, vankilassa pitämisen varmuuden ja vankien ja muiden henkilöiden turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä karkaamisen tai avolaitoksesta luvatta poistumisen ja rikoksen estämiseksi. Tekninen valvonta käsittää teknisellä laitteella tapahtuvan kuvan katselun ja tallentamisen. Teknistä valvontaa ei saa käyttää vankien asuinselleissä, WC-tiloissa, pukeutumistiloissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Teknisestä valvonnasta on ilmoitettava asianmukaisella tavalla.
Teknisestä valvonnasta tapaamistiloissa säädetään 13 luvussa. Teknisestä valvonnasta tarkkailussa ja eristämistarkkailussa säädetään 18 luvussa. Työntekijän kameravalvonnasta säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 16 ja 17 §:ssä.
6 § (Uusi)
Henkilönkatsastus
rikoksen selvittämiseksi
on todennäköistä syytä epäillä, että vangilla on vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan vankeuslain 9 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka vangin hengelle tai terveydelle
Vangille voidaan tehdähenkilönkatsastus, jos.
19 luku
Ilmoitukset ja tiedon antaminen
1 §
Ilmoitus poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle
Jos vankien valvonnan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmi tulleiden seikkojen nojalla on syytä epäillä rahan ja muiden maksuvälineiden tai muun omaisuuden laillista alkuperää, asiasta on ilmoitettava poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle.
Vangilta peräisin olevan tai hänelle saapuneen kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin taikka vangin puhelun tai muun sähköisen viestin sisällöstä saadaan antaa tieto poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle, jos se on tarpeen rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Samoin edellytyksin voidaan antaa viestistä jäljennös tai tallenne. Tiedon antamisen edellytyksenä on, että tiedon vastaanottavalla viranomaisella on oikeus tiedon saamiseen.
epäillä
Rikosseuraamuslaitos saa ilmoittaa poliisille, muulle esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle vankien valvonnan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneitä tietoja sellaisista tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan perustellustiliittyvän rikolliseen toimintaan. Tietoja ei saa kuitenkaan luovuttaa, jos sellaisen tiedon tai asiakirjan antaminen poliisille tai tietojen käyttö todisteena on laissa kielletty tai sitä on rajoitettu.
2 §
Ilmoitus etuuden myöntäneelle viranomaiselle
Jos vankien valvonnan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen tehtävien hoidon yhteydessä ilmi tulleiden seikkojen nojalla on syytä epäillä, että vangille on perusteettomasti maksettu työttömyyskorvausta, kansaneläkettä tai muuta vastaavaa sosiaalietuutta, siitä on asian selvittämiseksi ilmoitettava etuuden myöntäneelle viranomaiselle.
20 luku
Muutoksenhaku
2 §
Muutoksenhakukielto
Vanki tai tuomittu ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
7) 9 luvun 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettua maksukortin käytön valvontaa tai 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahan käyttöä;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2.
Laki
tutkintavankeuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
2 a §:n 1 momentti
momentti,
sekä 11 luvun 6 §:n 1 momentti
sekä
tutkintavankeuslain (768/2005) 2 luvun 3 §:n 3 momentti, 5 luvun 3 §:n 1 momentti ja 9 §:n 2 momentti, 8 luvun 2 §:n 1 momentti,, 5 §:n 1 momentti ja 7 §:n 19 luvun 1 §:n 3 momentti,
momentti
, 2 a §:n 1 momentti
sellaisina kuin niistä ovat 5 luvun 3 §:n 1 momentti ja 9 §:n 2 momentti laissa 384/2017, 8 luvun 2 §:n 1ja 7 §:n 1 momentti ja 9 luvun 1 §:n 3 momentti laissa 394/2015, sekä
lisätään 2 lukuun uusi 5 a ja 5 b §, 5 lukuun uusi 3 a § ja luvun 8 §:ään uusi 3 momentti, 11 luvun 1 §:ään uusi 3 momentti sekä 15 luvun 2 §:ään uusi 3 a kohta seuraavasti:
2 luku
Saapuminen vankilaan
3 §
Säännöksistä ja vankilan oloista tiedottaminen
Tutkintavankien saatavilla on oltava kokoelma tutkintavankeja koskevista laeista, asetuksista ja muista säädöksistä. Tutkintavankien saatavilla on oltava myös luettelo, josta käyvät ilmi vankilaa ja sen henkilökunnan toimintaa valvovat viranomaiset sekä ihmisoikeuksien toteutumista valvovat toimielimet, joille tutkintavangilla on kansainvälisten sopimusten mukaan valitus- tai kanteluoikeus.
5 a §
Etsintäkuuluttaminen
tutkintavankeuden toimeenpanon jatkamiseksi
Rikosseuraamuslaitos voi etsintäkuuluttaa tutkintavangin, jos hän:
1) karkaa tai poistuu luvatta vankilasta tai 6 luvun 2 tai 3 §:ssä tarkoitetusta hoitopaikasta;
2) on ollut 9 luvun 14 §:n nojalla myönnetyllä luvalla vankilan ulkopuolella eikä palaa lupaehdoissa määrättynä ajankohtana taikka rikkoo muuten luvan ehtoja.
5 b §
Päätösvalta
Täytäntöönpanosta vastaava virkamies tai täytäntöönpanojohtajan määräämä muu täytäntöönpanoyksikön virkamies päättää tutkintavangin etsintäkuuluttamisesta ja sen peruuttamisesta.
5 luku
Tutkintavangin omaisuus ja tulot
3 §
Rahan ja muiden maksuvälineiden hallussapito
voidaan
antaa
annetaan
Tutkintavangilla ei ole oikeutta pitää hallussaan rahaa eikä rikoslain 37 luvun 12 §:ssä tarkoitettuja muita maksuvälineitä. Tutkintavangin käyttöönkuitenkinRikosseuraamuslaitoksen hyväksymä maksukortti. Tutkintavangin hallussa olevat rahat ja muut maksuvälineet otetaan vankilassa säilytettäviksi, talletetaan Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymälle maksukortille tai talletetaan vangin kustannuksella hänen tililleen pankkiin.
3 a §
Maksukortin käytön valvonta
Tutkintavangille annetun Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käyttöä voidaan valvoa tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavien maksutapahtumien havainnoimiseksi, siten että valvonta kohdistetaan yksinomaan maksutapahtumien lukumäärään ja rahamäärään.
Rikosseuraamuslaitoksen muun toiminnan yhteydessä ilmenneestä syystä taikka muulta viranomaiselta tulleen tiedon johdosta välttämätöntä
tutkintavangin
tilitietoihin
välttämätöntä
tutkintavangin
käyttöä koskeviin
Jos 1 momentin mukaisessa valvonnassa havaitaan tavanomaisesta maksuliikenteestä poikkeavia maksutapahtumia tai jos se on, maksukortin käyttöä voidaan tapauskohtaisen päätöksen perusteella valvoa, siten että valvonta kohdistetaanmaksukortin. Edellytyksenä on lisäksi, että valvonta onrikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikkatai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Päätös voidaan tehdä enintään kuukauden määräajaksi kerrallaan.
8 §
Päätösvalta
Edellä 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortin käytön valvonnasta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka hänen tällaisiin tehtäviin erikseen nimeämänsä ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.
9 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö antaa tarkemmat määräykset:
1) tutkintavangin käyttöön annettavan maksukortin ominaisuuksista, käyttöön antamisesta, säilyttämisestä ja käytöstä;
2) omaisuuden säilyttämisestä, lähettämisestä ja hävittämisestä;
3) omaisuusluettelosta ja siitä, mitä omaisuutta luetteloon merkitään;
4) vankeuslain 9 luvun 6 §:ssä tarkoitetun provision maksamisesta ja provision määrästä sekä mainitussa pykälässä tarkoitetun toimintarahan suorittamatta jättämisestä.
8 luku
Kirjeenvaihto, puhelut ja sähköinen viestintä
2 §
Viestin lukeminen ja jäljennöksen ottaminen
Tutkintavangille saapunut tai tutkintavangilta peräisin oleva kirje, muu postilähetys ja viesti saadaan lukea, jos se on tarpeen kyseisen tutkintavangin rikostaustaan, hänen tutkintavankeusaikaiseen käyttäytymiseensä, lähetykseen tai sen lähettäjään taikka vastaanottajaan liittyvästä perustellusta syystä tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi, rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Lukemiseen oikeuttava päätös voidaan tehdä enintään kahden viikon määräajaksi kerrallaan.
2 a § (Uusi)
Lukemisesta ilmoittaminen
tai selvittämiseksi
Jos tutkintavangille saapunut tai häneltä peräisin oleva kirje, muu postilähetys tai viesti luetaan, lukemisesta ja lukemisen perusteesta on viipymättä annettava tieto tutkintavangille. Ilmoittamista voidaan lykätä, jos se on tarpeen rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Ilmoitus lukemisesta ja sen perusteesta on kuitenkin annettava kahden viikon kuluessa lukemisesta tai, jos tutkintavanki vapautetaan ennen mainittua määräaikaa, viimeistään tutkintavangin vapautuessa, jollei muusta lainsäädännöstä muuta johdu.
5 §
Kirjeen tai postilähetyksen pidättäminen
Tutkintavangin lähettämä tai hänelle saapunut kirje, muu postilähetys tai viesti saadaan pidättää, jos sen perille toimittaminen vaarantaa tutkintavankeuden tarkoituksen tai jos pidättäminen on tarpeen rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
7 §
Puhelun kuunteleminen ja tallentaminen
Tutkintavangin puhelua saadaan kuunnella ja puhelu tallentaa, jos se on tarpeen kyseisen tutkintavangin rikostaustaan, hänen tutkintavankeusaikaiseen käyttäytymiseensä tai puhelun vastaanottajaan liittyvästä perustellusta syystä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi, tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi taikka tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
9 luku
Tapaamiset ja muut yhteydet vankilan ulkopuolelle
1 §
Tapaaminen
Tutkintavangin ja tapaajan välinen keskustelu voidaan kuunnella ja tallentaa teknisellä laitteella, jos se on tarpeen kyseisen tutkintavangin rikostaustaan, hänen tutkintavankeusaikaiseen käyttäytymiseensä tai tapaajaan liittyvästä perustellusta syystä rikoksen estämiseksi, vankilan järjestystä uhkaavan vaaran torjumiseksi, tutkintavankeuden tarkoituksen turvaamiseksi taikka tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Keskustelun kuuntelusta ja tallentamisesta on ennen toimenpiteen aloittamista ilmoitettava tutkintavangille ja tapaajalle.
11 luku
Vankilan tilojen ja tutkintavangin tarkastaminen
1 §
Valvonta vankilassa
Tutkintavankeuden toimeenpanossa sovelletaan vankeuslain 16 luvun 1 a §:n säännöksiä teknisestä valvonnasta vankilassa.
6 § (Uusi)
Henkilönkatsastus
rikoksen selvittämiseksi
on todennäköistä syytä epäillä, että tutkintavangilla on vankilassa tai sinne tullessaan kehossaan tutkintavankeuslain 5 luvun 1 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä aineita tai esineitä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle taikka tutkintavangin hengelle tai terveydelle
Tutkintavangille voidaan tehdähenkilönkatsastus, jos.
15 luku
Muutoksenhaku
2 §
Muutoksenhakukielto
Tutkintavanki ei saa vaatia oikaisua eikä valittaa Rikosseuraamuslaitoksen päätöksestä, joka koskee:
3 a) 5 luvun 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettua maksukortin käytön valvontaa;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
3.
Laki
henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain (1069/2015) 24 §:n 1 momentti,
muutetaan
ja 2
§,
8 §, 14 §:n 1momentti sekä 20, 21 ja 26sekä
lisätään
momentti,
sekä 34 §:ään uusi 7 momentti
sekä
7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 17/2016, uusi 5 ja 6lakiin uusi 29 a §seuraavasti:
7 §
Valvonta- ja toimintarekisteri
Tietoihin voi sisältyä myös vankeuslain 16 luvun 1 a §:ssä tarkoitettuun valvontaan liittyviä tallenteita, jos ne ovat välttämättömiä laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämiseksi.
Valvonta- ja toimintarekisteri sisältää myös sellaisia tietoja tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida olevan laitosjärjestyksen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen kannalta merkityksellisiä.
Tietoja talletettaessa niihin on liitettävä arvio tietojen luotettavuudesta ja oikeellisuudesta, jos se on mahdollista.
8 §
Turvallisuustietorekisteri
vangeista ja
epäillä
Turvallisuustietorekisteri sisältää vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estämiseen tai laitosturvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä tietojaRikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetuista henkilöistä, joiden voidaan perustellustisyyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.
Rekisteri voi sisältää tietoja myös poikkeuksellisista turvallisuutta vaarantavista tapahtumista vankilassa.
Rikosseuraamuslaitos saa käsitellä muuta henkilöä kuin Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettua koskevaa rekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämätöntä 1, 2 ja 5 –kohdassa tarkoitettua tietoa, jos henkilön voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän rikokseen, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vankeutta tai vaarantavan vankilan turvallisuutta.
Peruste henkilön rekisteröimiselle turvallisuustietorekisteriin tulee kirjata.
Tietoja talletettaessa niihin on liitettävä arvio tietojen antajan luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta, jos se on mahdollista.
Turvallisuustietorekisteri voi sisältää 4 §:ssä tarkoitettujen henkilön yksilöintitietojen lisäksi 1 momentissa tarkoitettuun epäilyyn sekä 2 momentissa tarkoitettuun tapahtumaan liittyviä:
1) vankeuslain 9 luvun 3 a §:ssä sekä tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:ssä säädettyyn maksukortin käytön valvontaan liittyviä tietoja;
2) vankeuslain 12 ja 13 luvussa sekä tutkintavankeuslain 8 ja 9 luvussa säädettyihin kirjeenvaihtoon sekä tapaamisiin, puheluihin, internetin käyttöön ja muihin teleyhteyksiin liittyviä tietoja;
3) vankeuslain 16 ja 17 luvussa sekä tutkintavankeuslain 11 ja 12 luvussa tarkoitettuihin tarkastuksiin liittyviä tietoja;
ja 1 a
4) vankeuslain 16 luvun 1§:ssä tarkoitetussa valvonnassa saatuja tietoja;
5) Rikosseuraamuslaitoksen muiden viranomaisten rekistereistä saamia rekisteröityyn liitettävissä olevia tietoja;
6) muulta viranomaiselta tai yksityiseltä henkilöltä saatuja vihjetietoja.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
3 luku
Tietojen käsittelyn periaatteet
14 §
Tietojen luovuttaminen poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottokeskukselle
pyynnöstä
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättäja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettua ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat seuraavat yksilöidyt tiedot, jos tiedot ovat tarpeen rikosten estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi tai syyteharkintaan saattamiseksi, etsintäkuulutetun henkilön kiinniottamiseksi taikka henkilön luotettavuutta edellyttävää poliisin lupaa tai hyväksyntää varten:
1) 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut yksilöintitiedot;
2) täytäntöönpanorekisterissä olevat tiedot rikoksista ja tuomioista, tutkintavangin erillään pitämisen ja yhteydenpitomahdollisuuksien rajoittamisen tarpeesta sekä muista häntä koskevista erityisistä määräyksistä sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;
3) yhdyskuntaseuraamusrekisterissä olevat tiedot yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoa varten laaditun suunnitelman sisällöstä ja ehdoista sekä yhdyskuntaseuraamusta suorittavan täytäntöönpanoon liittyvien ehtojen rikkomisesta;
4) valvonta- ja toimintarekisterissä olevat tiedot vangin ja Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetun sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa, yhteyksistä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuolelle sekä karkaamisesta ja avolaitoksesta luvatta poistumisesta, poistumislupa-, opintolupa- ja siviilityölupaehtojen rikkomisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuoliseen laitokseen sijoittamiseen liittyvien ehtojen rikkomisesta.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa poliisille ja Maahanmuuttovirastolle rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettua ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen maassa oleskelua, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, kansalaisuutta, maahantulokieltoon määräämistä tai maahantulokiellon peruuttamista koskevan asian käsittelemiseksi:
1) täytäntöönpanorekisterissä olevat tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta tai päättymisestä;
2) yhdyskuntaseuraamusrekisterissä olevat tiedot yhdyskuntaseuraamusta suorittavan täytäntöönpanoon liittyvien ehtojen rikkomisesta;
sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa
3) valvonta- ja toimintarekisterissä olevat tiedot vangin ja Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetun, karkaamisesta ja avolaitoksesta luvatta poistumisesta, poistumislupa-, opintolupa- ja siviilityölupaehtojen rikkomisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuoliseen laitokseen sijoittamiseen liittyvien ehtojen rikkomisesta. (Uusi)
20 §
Tietojen luovuttaminen Tullille
pyynnöstä
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättäja myös oma-aloitteisesti luovuttaa Tullille rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettua ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi tai syyteharkintaan saattamiseksi:
1) 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut yksilöintitiedot;
2) täytäntöönpanorekisterissä olevat tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;
3) yhdyskuntaseuraamusrekisterissä olevat tiedot yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoa varten laaditun suunnitelman sisällöstä ja ehdoista sekä yhdyskuntaseuraamusta suorittavan täytäntöönpanoon liittyvien ehtojen rikkomisesta;
4) valvonta- ja toimintarekisterissä olevat tiedot vangin ja Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetun sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa, yhteyksistä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuolelle sekä karkaamisesta ja avolaitoksesta luvatta poistumisesta, poistumislupa-, opintolupa- ja siviilityölupaehtojen rikkomisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuoliseen laitokseen sijoittamiseen liittyvien ehtojen rikkomisesta.
21 §
Tietojen luovuttaminen Rajavartiolaitokselle
pyynnöstä
henkilön maasta poistamiseksi,
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättäja myös oma-aloitteisesti luovuttaa Rajavartiolaitokselle rikoksesta epäiltyä, tuomittua, vankia, Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otettua ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa koskevat seuraavat tiedot, jos tiedot ovat tarpeen rajavalvontaa varten,henkilöiden tavoittamiseksi taikka rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi tai syyteharkintaan saattamiseksi taikka henkilön luotettavuutta edellyttävää rajavartiolaitoksen lupaa tai hyväksyntää varten:
1) 4 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut yksilöintitiedot;
2) täytäntöönpanorekisterissä olevat tiedot rikoksista ja tuomioista sekä rangaistuksen täytäntöönpanon tai tutkintavankeuden toimeenpanon alkamisesta ja päättymisestä;
3) yhdyskuntaseuraamusrekisterissä olevat tiedot yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoa varten laaditun suunnitelman sisällöstä ja ehdoista sekä yhdyskuntaseuraamusta suorittavan täytäntöönpanoon liittyvien ehtojen rikkomisesta;
4) valvonta- ja toimintarekisterissä olevat tiedot vangin ja Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön otetun sijoittamisesta Rikosseuraamuslaitoksessa, yhteyksistä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuolelle sekä karkaamisesta ja avolaitoksesta luvatta poistumisesta, poistumislupa-, opintolupa- ja siviilityölupaehtojen rikkomisesta sekä Rikosseuraamuslaitoksen yksikön ulkopuoliseen laitokseen sijoittamiseen liittyvien ehtojen rikkomisesta.
26 §
Tietojen luovuttaminen turvallisuustietorekisteristä
pyynnöstä
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muualla laissa säädetään, Rikosseuraamuslaitos voi salassapitosäännösten estämättäja myös oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille, pääesikunnalle, Tullille ja Rajavartiolaitokselle turvallisuustietorekisterin tietoja, jotka ovat välttämättömiä turvallisuustietorekisterin mukaisiin käyttötarkoituksiin. Tietoa luovutettaessa on ilmoitettava, kuinka luotettava tieto on.
Tietojen luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjä tai sen määräämä Rikosseuraamuslaitoksen virkamies.
29 a §
maksupalvelun tarjoajalta
Oikeus saada tietoja
maksupalvelun tarjoajalta
käyttöön liittyviä vankeuslain 9 luvun 3 ja 4 §:ssä ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 ja 4 §:ssä säädettyjä tehtäviä
Rikosseuraamuslaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksukortin myöntäneeltä tai maksun välittäjänä toimivaltavälttämättömät tiedot Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymän maksukortinvarten sekä maksukortin vankeuslain 9 luvun 3 a §:n ja tutkintavankeuslain 5 luvun 3 a §:n mukaista maksutapahtumien valvontaa varten.
Mitä edellä 1 momentissa on tiedonsaantioikeuden osalta säädetty, sovelletaan myös Suomeen maksupalveluja tarjoaviin ulkomaisiin maksupalvelun tarjoajiin.
(Uusi 2 mom.)
34 § (Uusi)
Tietojen tarkistaminen ja poistaminen rekisteristä
Teknisen valvonnan tallenteet on hävitettävä viimeistään kuukauden kuluttua tallentamisen päättymisestä, jollei niiden säilyttäminen ole välttämätöntä 7 tai 8 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen.
(Uusi 7 mom.)
4.
Laki
poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annettuun lakiin (687/2009) uusi 6 a § seuraavasti:
6 a §
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen osallistuminen PTR-rikostiedusteluyksikön toimintaan
Rikosseuraamuslaitoksen virkamies voi osallistua PTR-rikostiedusteluyksikön toimintaan, jos se on tarpeen vankeusrangaistuksen aikaisten rikosten estämiseksi tai laitosturvallisuuden ylläpitämiseksi.
Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen toimivallasta säädetään vankeuslaissa (767/2005) ja tutkintavankeuslaissa (768/2005). Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen oikeudesta käsitellä henkilötietoja PTR-rikostiedusteluyksikössä säädetään henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetussa laissa (1069/2015).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Lakivaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 6/2020 vp sisältyvän 4. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 6/2020 vp sisältyvät 1—3. lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)