Eduskunnan puhemiehelle
Viime keväänä koronavirus ja sen leviäminen vaikutti suuresti koulutuksen järjestämistapoihin sekä opiskelijavalintoihin. Nyt myös koko lukuvuoden 2020—2021 aikana on jouduttu tarkastelemaan opetusjärjestelyitä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti covid-19-tautitilanteen vaihdellessa.
Maaliskuussa 2020 osa peruskoulusta, toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut siirtyivät etäopetukseen. Keväällä peruskoulut palasivat lähiopetukseen toukokuun puolivälissä, mutta suositus lukioiden, ammatillisten oppilaitoksien, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön etäopetuksesta oli voimassa kevätlukukauden 2020 loppuun (valtioneuvosto 4.5.2020). Erityisesti korkeakouluissa etäopetusta tai osittaista etäopetusta jatkettiin myös syyslukukaudella, ja joulukuussa 2020 myös toinen aste siirtyi uudelleen etäopetukseen.
Kevään 2021 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat abiturientit eivät ole tasa-arvoisessa eivätkä yhdenvertaisessa asemassa koronarajoitteiden takia. Osa abiturienteista on ollut jo useita kuukausia kuluneen vuoden aikana etäopetuksessa riippuen alueen koronatilanteesta: esim. pääkaupunkiseudulla, jossa tautilanne on ollut hankalin, lukiolaiset ovat olleet kuukausia etäopetuksessa. Tämä jo itsessään antaa eriarvoisen lähtökohdan ylioppilaskirjoituksiin valmistaumiselle ja osallistumiselle. Lukiolaisten ja abiturienttien yhdenvertaisuus ja tasa-arvon haasteet liittyvät oppimisen tukeen, sen vaihtelevuuteen, etäopiskelussa tarvittaviin tietoteknisiin välineisiin sekä itseohjautuvuuteen oppimisessa. Pitkittynyt etäopetus aiheuttaa nuorissa myös ahdistusta, yksinäisyyttä ja osalle mielenterveysongelmia.
Tämän vuoden kirjoitusten osalta ylioppilaslautakunta on päättänyt, että ylioppilaskirjoitusten aikaa laajennetaan ja kirjoituspäiviä lisätään. Tämä toteutuu muuttamalla kevään 2021 koepäiviä niin, että kaksi reaalikoepäivää jaetaan neljäksi koepäiväksi ja matematiikan koepäivä jaetaan kahdeksi koepäiväksi. Tämä helpottaa tautitilanteessa, kun henkilömäärät kirjoituksissa voidaan pitää pienempinä. Kuitenkaan etäopetuksen aiheuttamaan oppimisvajeeseen ja oppimisen epätasa-arvoisuuteen tällä joustolla ei vaikuteta. Vaikka ylioppilastutkinnon suorittaminen on Suomessa joustavaa ja kokeita voi uusia myöhemmin, niin väistämättä huonosti menneet ylioppilaskirjoitukset usein johtavat ylimääräiseen välivuoteen ja viivästyttävät opiskeluja ja ammattiin valmistumista. Poikkeusjärjestelyjen aiheuttama oppimisvaje vaikeuttaa myös pääsykokeiden kautta pääsemistä opiskelemaan.
Hallitus kohdensi syyslukukaudella 2020 lukiokoulutuksen järjestäjille 17 miljoonaa euroa koronavirustilanteen aiheuttamien opetukseen, ohjaukseen ja tukitoimiin liittyvien lisäresurssitarpeiden rahoittamiseen. Oppimisvajetta on kuitenkin vaikea nopeasti erityisesti abiturienttien osalta korjata, kun ylioppilaskirjoitukset ovat jo edessä.
Viime keväänä myös perinteiset pääsykokeet peruttiin ja yliopistot kasvattivat todistuksella valittavien osuutta joillakin aloilla tuntuvasti sekä muuttivat pääsykokeiden aikatauluja. Muutokset rikkoivat hakijoiden luottamuksensuojaa, kun yliopistot pyörsivät aiempia päätöksiään. Eduskunnan oikeusasiamiehelle jätettiin viime keväänä yli sata kantelua yliopistojen opiskelijavalinnoissa noudatettavista menettelyistä koronaviruspandemian aiheuttamien poikkeusolojen takia. Kantelut koskivat muun muassa 29.4.2020 julkistettuja yliopistojen valintakriteerejä, joilla aiemmin ilmoitettuja kriteereitä muutettiin siitä, mitä niiden oli ilmoitettu olevan 1.4.2020 päättyneen yhteishaun aikana. Ongelmallista oli, että hakijat tekivät päätöksensä hakukohteistaan yhteishaussa olleiden tietojen varassa. Pääosin kanteluissa myös arvosteltiin todistusvalinnan osuuden kasvattamista. Kanteluissa tuotiin myös esiin se, että jos valintakriteerien muutos olisi ollut hakijoiden tiedossa, olisi moni hakenut eri paikkoja. Samoissa kanteluissa nousi esiin valintakokeisiin pitkään jatkunut panostaminen ja sen käyminen turhaksi, kun todistusvalinnan osuus lisääntyi huomattavasti. Tähän liittyen tuotiin myös esiin, että jos todistusvalinnan osuuden kasvu olisi ollut tiedossa, hakijat olisivat voineet panostaa ylioppilastutkinnon arvosanojen korottamiseen valintakoekursseihin panostamisen sijaan.
Poikkeuksellinen tilanne aiheutti hakijoissa epätietoisuutta, kovia paineita sekä epävarmuutta. Korkeakoulut päättävät itse autonomian piiriin kuuluvista opiskelijavalinnoista. Vastaavissa olosuhteissa on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimivat yhdenvertaisesti hakijoita kohtaan. Hakeneiden määrä ei ole pieni. Viime kevään korkeakoulujen yhteishakuun osallistui yli 150 000 henkilöä. Ammattikorkeakoulujen 4.6.2020 järjestämään yhteiseen sähköiseen etäkokeeseen osallistui yli 62 000 hakijaa.
Hakijoiden oikeusturva ja yhdenvertaisuus täytyy varmistaa. Korkeakoulujen autonomiasta huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön on näytettävä poikkeusoloissa tietyt oikeudelliset reunaehdot, koordinointia sekä johtajuutta, jotta hakijoiden yhdenvertainen kohtelu voi toteutua. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee valintakokeita järjestäessään huolehtia myös julkiseksi hallintotehtäväksi luettavan toiminnan ennustettavuudesta ja johdonmukaisuudesta. Hakijoille tulee riittävän ajoissa viestiä valintojen toteutuksesta ja järjestelyistä sekä vaatimuksista. Ennustettavuutta, johdonmukaisuutta ja riittävän selkeää ja ajantasaista viestintää ei voi korostaa liikaa sekä yhteishaun että valintojen toteutuksessa, järjestelyissä ja vaatimuksissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus huomioinut etäopiskelun aiheuttamat opiskelijoiden epätasa-arvoiset lähtökohdat ylioppilaskirjoituksissa,
onko hallitus suunnitellut ylioppilaskokeiden arvioinnissa vastaantuloa niiden oppilaiden kohdalla, jotka ovat joutuneet hankalan paikallisen tautitilanteen aiheuttamien rajoitusten ja pitkään jatkuneen etäopetuksen takia epätasa-arvoiseen asemaan,
miten varmistetaan, että hakijoilla on mahdollisuus päästä korkeakouluun niin pääsykokeiden kuin todistusvalinnankin perusteella,
miten varmistetaan pääsykokeisiin osallistuvien yhdenvertainen kohtelu valtakunnallisesti,
miten varmistetaan, ettei pääsykoekiintiöitä lähdetä muuttamaan kesken hakuprosessin,
miten varmistetaan opiskelijoiden oikeusturva yliopistoon ja korkeakouluihin haussa ja
miten varmistetaan, ettei viime kevään virheitä toisteta opiskelijavalinnassa?