Eduskunnan puhemiehelle
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on raportoinut lukuisista korkeaa kuolleisuutta aiheuttavan lintuinfluenssaviruksen (H5N8) havainnoista ympäri Eurooppaa, ja erityisesti Pohjanmeren alueella. EFSA:n tuoreimman julkaisun mukaan kuluvana talvena (8.12.2020—23.2.2021) korkeapatogeenistä (H5N8) lintuinfluenssaa on luonnonvaraisisten lintujen kohdalla raportoitu yhteensä 415 tapausta, ja näissä yleisimpänä lajina on ollut valkoposkihanhi (75 tapausta). Saksassa peräti 45 % raportoiduista tapauksista on koskenut valkoposkihanhia, ja Alankomaissa vastaava luku on ollut 42 %.
Suomen Ruokaviraston välittämien lintuinfluenssan EU-vertailulaboratorion tietojen valossa lintuinfluenssatapausten kokonaismäärä on lähiviikkoina kasvanut rajusti: Raportoitujen tietojen mukaan kuluvan talven osalta Euroopassa on luonnonvaraisissa linnuissa havaittu jo yli 2 000 lintuinfluenssakuolemaa, ja näistä valkoposkihanhia on 336 tapausta. Taudin esiintyvyyden kokonaislaajuus voi olla valtava, sillä suuri osa tautitapauksista jää raportoimatta. Ruokaviraston mukaan tammikuun lopulta alkaen myös Etelä-Suomen luonnonvaraisissa linnuissa on havaittu H5N8-tyypin lintuinfluenssaa, toistaiseksi kuitenkin vain yksittäistapauksia.
Helmikuussa on raportoitu myös epäilyistä, joiden mukaan joulukuussa lintuinfluenssa olisi tarttunut Etelä-Venäjällä siipikarjatilalla seitsemään työntekijään. Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskus ECDC arvioi lintujen ihmisiin aiheuttamat tartunnat täysin mahdollisiksi, vaikka tartunnan riski onkin ihmisille keskimäärin hyvin matala.
Valkoposkihanhi on Suomessa elinvoimainen tulokaslaji, joka aiheuttaa monenlaista haittaa. Kaupunkien lähistössä pesivä kanta on BirdLifen mukaan viime syksyn laskennassa noin 32 900 yksilöä. Suomen yli lentää Venäjän tundralla pesivää kantaa keväisin ja syksyisin satojatuhansia lintuja. Molemmat lintukannat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. EU:n lintudirektiivin perusteettoman tiukkojen tulkintojen ja maa- ja metsätalousministerin ratkaisujen vuoksi valkoposkihanhi on Suomessa edelleen luonnonsuojelulain piirissä oleva, rauhoitettu laji. Näin ollen riippumatta siitä, millaista haittaa valkoposkihanhi omaisuudelle tai lähiympäristölle aiheuttaa, ei valkoposkihanhia saa tappaa tai vahingoittaa, ja jopa lajin tahallinen häiritseminen on laitonta.
Virossa ja Ruotsissa vastaava hanhiongelma on osin saatu ratkaistua siten, että valkoposkihanhi on lajina metsästyslain piirissä ja EU:n lintudirektiivin implementointi on toteutettu sitä kautta. Lintujen alueellinen metsästys voidaan sallia huomattavasti kattavammin, kun laji ei ole tiukkoja suojelutoimia vaativan luonnonsuojelulain piirissä. Suomessa hallitus on pyrkinyt ratkaisemaan hanhiongelmaa myöntämällä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta matalalla kynnyksellä lupia hanhien ampumiseen. Kuitenkin luonnonsuojelulain aiheuttaman byrokratian myötä lupien myöntäminen ei ole ratkaissut ongelmaa: vaikka lupia ampumiseen myönnettiin syysmuuttokaudelle 10 705, niin hyödynnettiin niistä ainoastaan 564 kappaletta.
Kevätmuuton myötä sadattuhannet valkoposkihanhet lentävät Suomen yli matkatessaan Keski-Euroopasta Venäjälle. Linnut tulevat pysähtymään matkallaan ruokailemaan Etelä- ja Itä-Suomen pelloille. Linnut saapuvat juuri niiltä alueilta, joilla korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa lintuinfluenssavirusta on erityisesti valkoposkihanhissa havaittu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt lintuinfluenssan torjumiseksi Suomessa,
miten hallitus aikoo estää lintuinfluenssan leviämisen lintujen kevätmuuton kautta ja
miksei hallitus ole vieläkään sallinut valkoposkihanhen alueellista suojametsästystä, kuten Virossa ja Ruotsissa direktiivin joustoja, kuten hygieniaperustetta, hyödyntäen on tehty?