Eduskunnan puhemiehelle
Maahanmuuttoviraston ja Poliisiammattikorkeakoulun 5/2018—12/2020 välisenä aikana toteuttaman MISEC-hankkeen loppuraportti on valmistunut viime vuoden lopulla. Hankkeeseen on osallistunut koko maahanmuutto- ja turvallisuusviranomaisten kirjo mukaan lukien keskusrikospoliisi, Rajavartiolaitos, Poliisihallitus, Rikosseuraamuslaitos, suojelupoliisi, sisäministeriö, Tulli, ulkoministeriö ja Verohallinto. Hankkeeseen on 2,5 vuoden aikana osallistunut kaikkiaan yli 100 virkamiestä.
Hankkeen tavoitteet ovat olleet viranomaisyhteistyön ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantaminen maahanmuutto- ja turvallisuusasioissa, henkilöllisyyden selvittämisen menettelyiden tehostaminen ja väärinkäytösten havaitsemisen sekä valvonnan kehittäminen sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevan riskiarvion kehittäminen käsiteltäessä ulkomaalaisasioita.
Maahanmuuton ja yhteiskunnan tulevaisuuden kysymyksiin liittyen on olemassa paljon erilaista tietoa eri tahoilla. Hankkeessa nousi korostuneesti esiin, kuinka erilaisiin prosesseihin, ratkaisuihin ja päätöksiin liittyen ei eri organisaatioiden virkamiehillä ole käytettävissä kaikkea olennaista tietoa tai heiltä puuttuvat mahdollisuudet tai keinot hankkia käsittelemänsä asian kannalta merkityksellisiä tietoja.
Olennaisen tiedon saaminen edistää sitä, että ulkomaalais- tai kansalaisuusasioissa tehtävissä ratkaisuissa saadaan asianmukaisesti arvioiduiksi kriteerit, jotka käsiteltävälle asialle on laissa säädetty. Tätä voidaan kehittää parantamalla viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä käytössä olevia selvittämiskeinoja. Parhaan käytettävissä olevan tiedon ja tätä koskevan osaamisen tehokas hyödyntäminen on sekä yhteiskunnan että yksittäisen asiakkaan etu.
MISEC-hankkeen kattavan selvityksen mukaan on tarve luoda koordinoivampi sekä ohjaavampi ministeriötason alaiseen hallintoon vaikuttava tulosohjausprosessi, jossa MISEC-hankkeen esiin nostamat kehittämistarpeet ja -toimet kyetään asianmukaisesti kohdistamaan sekä niiden edistymistä ja vaikuttavuutta seuraamaan.
Hankkeen tulosten mukaan on tarpeellista tehdä myös pidemmän ja lyhyemmän aikavälin kehittämis- ja toimenpidesuunnitelma, joka sisältää priorisoituja ja jäsenneltyjä toimenpidekokonaisuuksia sekä niille osoitetut vastuutahot.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavoin hallitus aikoo edistää viranomaisyhteistyötä, sen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta maahanmuutto- ja turvallisuusviranomaisten kesken,
miten varmistetaan toimintatapa, jossa määritellään kunkin viranomaistahon tietotarpeet ja muodostetaan viranomaisten välille yhteinen käsitys siitä, miten lainsäädäntö velvoittaa, mahdollistaa tai estää tietojen jakamisen, sekä ennen kaikkea varmistetaan, etteivät hallinnolliset ja lainsäädännölliset kysymykset muodostu tehokkaan viranomaistoiminnan ja siten yhteiskunnan turvallisuutta edistävän toiminnan esteiksi,
millä tavoin edistetään parempaa tilannekuvaa tuottavaa yhteistyötä, jonka tuottamisessa olisivat mukana keskeiset viranomaiset (ml. Rajavartiolaitos ja ulkoministeriö),
miten varmistetaan keskusrikospoliisiin sijoitetun ns. TUPA-toiminnan resurssit ja toimivaltuudet kohdentaa toimintaansa nykytilan edellyttämiin tarpeisiin,
miten viranomaisille mahdollistetaan ja heiltä edellytetään systemaattinen ja aktiivinen olemassa olevien henkilöllisyyden selvittämiskeinojen hyödyntäminen, sillä nykyinen sääntely mahdollistaa esimerkiksi julkisen internetissä olevan tiedon hyödyntämisen, biometristen tunnisteiden vertailemisen sekä asiakirjojen tarkemman tutkimisen ulkomaalaisen henkilöllisyyden ja hakemusperusteiden selvittämiseksi ja
millaisiin lainsäädännöllisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että viranomaisilla olisi riittävät keinot selvittää muun muassa, keitä henkilöitä maahan saapuu ja ovatko heidän perusteensa maahantulolle ja luvan saamiselle todenperäiset ja lainmukaiset?