Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kausityöntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa hänen Suomessa ollessaan helpotetaan. Työnantajan hallinnollista taakkaa kevennettäisiin työntekijätietojen ilmoittamisen osalta. Kausityöntekijöiden maahan paluuta helpotettaisiin siten, että aiemman työnantajan palvelukseen aiempaan työhön palaavan kausityöntekijän ei tarvitsisi esittää selvitystä työnteon edellytyksistä ja työehdoista. Esityksessä on otettu huomioon ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy. Lain noudattamisen laiminlyövään työnantajaan kohdistettuja seuraamuksia tarkennettaisiin kohdistamalla vastuu myös yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöihin.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin ennen maatalouden satokauden alkamista vuonna 2021.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä Työntekijöiden perehdyttäminen Muuta Työnantajan hallinnollisen taakan keventäminen Työnantajan vaihtaminen Maahanpaluun helpottaminen Hyväksikäyttöön puuttuminen

907/2017 Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia (, jäljempänä kausityölaki). Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kahteen kirjaukseen, joiden mukaan kausityöntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa työnantajaa parannetaan ja varmistetaan kausityöntekijöiden työperusteisten oleskelulupien nopea käsittely yritysten työvoimatarpeen turvaamiseksi.

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla helpotetaan kausityöntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa hänen Suomessa ollessaan ja joustavoitetaan siten kausityövoiman käyttöä. Työnantajan vaihtamisen helpottaminen vähentää osaltaan myös työntekijän riskiä tulla hyväksikäytetyksi, kun hän ei ole sidoksissa yhteen työnantajaan. Myös aiemmin Suomessa kausityöntekijänä olleen ulkomaalaisen maahan paluuta helpotetaan. Lisäksi tavoitteena on keventää kausityöntekijöitä palkkaavien työnantajien hallinnollista taakkaa. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tärkeinä ja tarpeellisina ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

HE 253/2020 vp

Valiokunta katsoo, että jatkokäsittelyssä työperusteisten oleskelulupahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi ja työntekijöiden suojan kehittämiseksi voitaisiin kehittää esimerkiksi erilaisia hyvän työnantajan sertifikointimenetelmiä. Sertifikaatin saanut työnantaja voitaisiin vapauttaa selvitysten ja vakuutusten toimittamisesta lupaviranomaiselle, mikä vähentäisi sekä työnantajan että viranomaisen hallinnollista työtä ja nopeuttaisi lupamenettelyä.

Kausityötä tehdään etenkin maatalouden ja matkailun alalla. Maataloudessa työskenteleviä ulkomaalaisia kausityöntekijöitä on vuosittain tullut maahan noin 14 000—20 000. Tästä määrästä noin 4 000 on ollut luonnonmarjanpoimijoita, joihin kausityölakia ei sovelleta. Valiokunta pitää tärkeänä kolmansien maiden kansalaisten tarvitsemien kausityölupien käsittelyn nopeuttamista riittävän työvoiman turvaamiseksi etenkin huoltovarmuuden ja työmarkkinoiden toiminnan kannalta välttämättömillä aloilla. Kausityön ehtoja ja olosuhteita tulisi kehittää siihen suuntaan, että myös Suomen työmarkkinoilla jo olevien henkilöiden työllistyminen kausityöhön yleistyisi.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että erityisesti kolmansista maista tulevat kausityöntekijät ovat heikossa asemassa suhteessa työnantajaansa, ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa työsuhteen ehtoihin ja työskentely- ja asumisolosuhteisiin on heikko. Ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden tilanteesta tekee erityisen turvattoman tiedon ja kielitaidon puute sekä se, ettei Suomessa ole selkeitä tahoja, joiden vastuulla olisi tilapäistyöntekijöiden informoiminen ja edunvalvonta.

55/2001

738/2002

Työnantajan perehdyttämisvastuusta on säädetty muun muassa työsopimuslain () 2 luvun 1 §:ssä ja työturvallisuuslain () 14 §:ssä. Nämä säännökset eivät kuitenkaan nimenomaisesti huomioi ulkomaalaisen työntekijän tarvitsemaa erityistä perehdyttämisen tarvetta. Erityinen tarve voi liittyä kielitaidon puutteeseen tai puuttuvaa tietoon Suomen työmarkkinoiden toiminnasta tai käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. Valiokunta pitää tärkeänä, että työperäisen maahanmuuton edistämistoimenpiteiden yhteydessä selvitetään millä keinoilla ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämisestä huolehditaan.

MmVL 2/2021 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan esittämään huoleen kausityöntekijöiden työturvallisuudesta ja -terveydestä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo lisäksi, että lain toimeenpanon pikainen aikataulu edellyttää tehokasta viestintää alan järjestöille, yrittäjille ja muille toimijoille. Työnantajien kautta tieto uudistuksista kulkee osin myös kausityöntekijöille. Lisäksi tarvitaan tehokasta ja aktiivista viranomaistiedottamista.

Esityksessä ehdotetaan työnantajan hallinnollista taakkaa kevennettäväksi työntekijätietojen ilmoittamisen osalta siten, että työnantaja, joka palkkaa useita samaan aikaan maahan tulevia kausityöntekijöitä samanlaiseen työhön, voi jatkossa antaa kausityölain edellyttämät vakuutukset ja työehtosopimusta koskevat tiedot yhdellä kerralla nimeltä mainittuja työntekijöitä koskien. Edellytyksenä tälle on ehdotetun kausityölain 8 §:n 4 momentin mukaan, että ilmoitus annetaan sähköisen asioinnin palvelun kautta. Jos tietoja ei ole mahdollista antaa edellä kerrotulla tavalla, ne tulisi antaa normaalisti kausityöntekijäkohtaisesti.

HaVL 4/2021 vp

Maatalouden satokaudelle 2021 tulee kausityöhakemuksia arviolta 12 000—13 000. Näistä maaliskuun alkuun mennessä on saadun selvityksen mukaan pantu vireille jo lähes puolet, ja hakemuksia tulee koko ajan lisää. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että ehdotettu laki ei juurikaan vaikuttaisi jo vireillä olevien kausityöhakemusten käsittelyyn Maahanmuuttovirastossa. Merkittävimmin muutokset vaikuttavat tulevalla satokaudella työnantajan vaihtamiseen silloin, kun kausityöntekijät ovat jo maassa.

Kausityölain 12 §:n mukaan kausityöhön oikeuttava lupa myönnetään koskemaan työtä yhden tai useamman nimetyn työnantajan palveluksessa kerrallaan. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että jos kausityöhön oikeuttavaan lupaan merkityiltä työnantajilta päättyy esimerkiksi mahdollisuus tarjota työtä tai jos työntekijä tulee työlupaan merkityssä työpaikassa kaltoin kohdelluksi, kausityöntekijä ei voi olemassa olevan kausityöhön oikeuttavan lupansa puitteissa siirtyä kausityöhön toisen työnantajan palvelukseen, vaan hänen on haettava Maahanmuuttovirastolta uusi kausityöhön oikeuttava lupa ja maksettava hakemuksen käsittelymaksu uudelleen. Työnteko-oikeus katkeaa hakemuksen käsittelyn ajaksi.

Esityksessä kausityölakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 17 a §, jonka mukaan Maahanmuuttovirasto voi hakemuksesta lisätä uuden työnantajan kausityöhön oikeuttavaan lupaan ilman uuden oleskelulupahakemuksen jättämistä. Oikeus työskennellä uuden työnantajan palveluksessa alkaa uuden työnantajan lisäämistä koskevan hakemuksen tultua vireille. Työnteko-oikeuden alkaminen edellyttää kuitenkin, että hakemus sisältää työnantajan vakuutuksen muun muassa kausityön ehdoista ja asianmukaisesta majoituksesta sekä työnantajan ilmoituksen työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Valiokunta pitää ehdotettua muutosta tärkeänä ja kannatettavana. Uudistuksen ansiosta kausityöntekijä voi hyväksikäyttötapauksissa tai työn loppuessa vaihtaa sujuvasti työnantajaa ilman odotusaikaa, mikä on työntekijän toimeentulon kannalta tärkeää. Työantajalle muutos turvaa nykyistä paremmin riittävän työvoiman saannin, kun työntekijät voivat nykyistä joustavammin siirtyä tilalta toiselle sen mukaan kuin satolajikkeita kypsyy poimittaviksi.

Esityksessä ehdotetaan, että kausityöntekijän ei jatkossa tarvitse esittää kausityölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä esimerkiksi työsuhteensa ehdoista, jos hän lupaa hakiessaan ilmoittaa palaavansa aiemman työnantajansa palvelukseen samaan työhön, jota varten hänelle on aiemmin myönnetty kausityöhön oikeuttava lupa. Työnantajalla on edelleen velvollisuus antaa luvan myöntävälle toimivaltaiselle viranomaiselle kausityölain 8 §:ssä säädetty vakuutus, ilmoitukset ja tiedot. Ehdotettu sääntely vähentää kausityöntekijäksi pyrkivän selvitystaakkaa ja päällekkäistä työtä.

Valiokunta pitää etukäteisvalvontaa työsuhteen ehtojen ja työskentely- ja asumisolosuhteiden valvomiseksi ja varmentamiseksi tärkeänä. Valiokunta kuitenkin katsoo, että uuteen hakemukseen liitettävän työntekijän selvityksen tarvetta vähentää olennaisesti ja hyväksyttävällä tavalla se, että Maahanmuuttovirasto on jo edeltävinä vuosina selvittänyt kyseisen työnantajan edellytykset ja kyseisen työnteon olosuhteet. Lisäksi työnantajan vakuutuksessaan antamien tietojen oikeellisuutta voidaan seurata aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksella, jolta Maahanmuuttovirasto saa tarkastuskertomuksen tai tarvittaessa muun tiedon.

Jälkikäteen työnantajan vakuutuksen sisältöön ja antamiin tietoihin on mahdollista tarvittaessa puuttua 20 §:n (työnantajaan kohdistettavat seuraamukset) tai ulkomaalaislain 186 §:n (työnantajan ulkomaalaisrikkomus) nojalla. Jos saman työnantajan palvelukseen hakeutuvien uusien kausityöntekijöiden työehdoissa ilmenisi epäkohtia, Maahanmuuttoviraston tulisi ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle vihjetieto myös saman työnantajan palvelukseen palaavista kausityöntekijöistä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu muutos tarkoittaa valvonnan painopisteen siirtymistä aiempaa enemmän työpaikoilla tapahtuvaan jälkivalvontaan. Valiokunta tähdentää, että valvonnan tehokas toteuttaminen edellyttää sujuvaa tiedonkulkua viranomaisten välillä ja riittäviä valvontaresursseja.

Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi työnantajaan kohdistettavia hallinnollisia seuraamuksia määrittelevää kausityölain 20 §:n 2 momenttia sääntelemällä aikaisempaa tarkemmin Maahanmuuttoviraston pidättäytymistoimivaltaa. Säännöksen tarkkarajaisuutta parannetaan lisäämällä lakiin pykäläkohtaiset viittaukset siitä, minkä aineellisten säännösten perusteella Maahanmuuttovirasto voi päättää, että kausityöhön oikeuttavia lupia ei myönnetä sellaisen työnantajan palveluksessa työskentelemiseksi, joka on vakavasti laiminlyönyt kausityölaissa tai ulkomaalaislaissa säädetyt velvoitteensa (pidättäytymispäätös). Uuden 3 momentin mukaan päätös voidaan tehdä enintään kuuden kuukauden ajaksi. Lisäksi Maahanmuuttoviraston on ennen seuraamuksesta päättämistä varattava työnantajalle tilaisuus riittävässä määräajassa korjata laiminlyöntinsä.

Pykälän uuden 4 momentin mukaan 2 momentissa määritelty hallinnollinen seuraamus voidaan kohdistaa myös ulkomaalaisrikkomuksesta tuomittuun työnantajaan tai tämän edustajaan. Edellytyksenä on, että ulkomaalaisrikkomuksesta tuomittu on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ulkomaalaisen työnteon ehdoista taikka työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista.

Pidättäytymispäätös on hallinnollinen seuraamus, jonka määräämisen edellytyksenä on ehdotuksen mukaan työnantajan vakava laiminlyönti. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 13) esitetyn esimerkkilistan mukaan seuraamuksen perusteena olevia vakavia laiminlyöntejä voisivat olla muun muassa kohtuuttoman pitkät työajat ja työtunnit, vapaiden ja lomien puuttuminen, palkan maksamatta jättäminen, huomattava alipalkkaus tai palkan takaisinmaksu. Valiokunta huomauttaa, että myös työaikakirjanpidon laiminlyöminen kokonaan tai osittain on vakava laiminlyönti, joka olennaisesti vaikeuttaa palkkauksen oikeellisuuden varmistamista.

Pidättäytymispäätöksen kesto.Voimassa olevan 20 §:n 2 momentin mukaan pidättäytymispäätös voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Saadun selvityksen mukaan Maahanmuuttovirasto ei ole soveltanut säännöstä korkean näyttökynnyksen vuoksi. Säännöksen on kuitenkin arvioitu estävän laiminlyöntejä ennalta.

Esityksessä täsmennetään pidättäytymispäätöksen kestoa koskevaa säännöstä. Ehdotetun uuden 3 momentin mukaan päätös voidaan tehdä enintään kuuden kuukauden ajaksi. Täsmennyksen tarkoituksena on lisätä seuraamuksen oikeasuhtaisuutta. Toistaiseksi määrätty kielto rekrytoida kausityölupien nojalla saapuvia ulkomaalaisia voi esityksen (s. 13—14) mukaan olla kohtuutonta varsinkin maa- ja puutarhatalouden kausityössä, jossa on jo vuosia tukeuduttu ulkomailta tulevaan kausityövoimaan. Kuuden kuukauden määräaika saattaa lisäksi kattaa koko maatalouden satokauden, minkä vuoksi seuraamusta on syytä käyttää vain vakavimmissa laiminlyöntitapauksissa.

HaVL 4/2021 vp

Valiokunnan lausumaehdotus Valiokunta pitää kuulemisissa esitettyä huolta ehdotetun hallinnollisen seuraamuksen tehokkuudesta perusteltuna ja katsoo, että pidättäytymispäätöksen vaikuttavuutta on säännöksen voimaantulon jälkeen arvioitava. Valiokunta edellyttää, että hallitus antaa valiokunnalle selvityksen asiasta vuoden 2022 loppuun mennessä ().

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta

20 §. Työnantajaan kohdistettavat seuraamukset.

Ehdotetussa 2 momentissa on parannettu säännöksen tarkkarajaisuutta lisäämällä lakiin pykäläkohtaiset viittaukset siitä, minkä aineellisten säännösten perusteella Maahanmuuttovirastolla on oikeus päättää, ettei kausityöhön oikeuttavia lupia myönnetä (pidättäytymispäätös). Valiokunta toteaa, että sääntelyn ennakoitavuuden ja oikeasuhtaisuuden varmistamiseksi 2 momenttiin on perusteltua lisätä vaatimus pidättäytymispäätöksen tekemisestä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto sai tiedon päätöksen perusteesta.

Sääntelyn selkeyden kannalta on lisäksi aiheellista täsmentää ehdotettua 4 momenttia siten, että siinä tarkoitetulla tuomiolla tarkoitetaan lainvoiman saanutta tuomiota.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 907/2017 kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain () 18 § ja 20 §:n 2 momentti sekä

lisätään

1 §:ään uusi 3 momentti, 8 §:äänuusi 4 momentti, lakiin uusi 17 a § ja 20 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:

1 §

Lain tarkoitus ja soveltamisala

447/2016 Tätä lakia ei sovelleta työntekijöiden lähettämisestä annetun lain () 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun työntekijöiden lähettämiseen.

8 §

Työnantajan yhteistyövelvollisuus

Jos työnantaja palkkaa useita samanaikaisesti maahan tulevia kausityöntekijöitä samanlaiseen työhön samoin työehdoin, 1 momentissa tarkoitettu vakuutus ja 2 momentissa tarkoitettu tieto saa koskea kaikkia työntekijöitä, jos heidät on mainittu nimeltä ja jos ilmoitus annetaan sähköisen asioinnin palvelun kautta.

17 a §

Työnantajan lisääminen kausityöhön oikeuttavaan lupaan

Maahanmuuttovirasto voi hakemuksesta lisätä voimassa olevaan kausityöhön oikeuttavaan lupaan uuden työnantajan, joka antaa 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun vakuutuksen ja 2 momentissa tarkoitetun tiedon. Oikeus työskennellä uuden työnantajan palveluksessa alkaa hakemuksen vireille tultua ja sisältäen edellä mainitun vakuutuksen ja tiedon. Hakemus jätetään Maahanmuuttovirastolle.

18 §

Maahanpaluun helpottaminen

Jos kolmannen maan kansalainen on työskennellyt Suomessa kausityössä ainakin kerran kausityöhön oikeuttavan luvan hakemista edeltäneiden viiden vuoden aikana ja hän on oleskelunsa ajan noudattanut tässä laissa säädettyjä kausityönteon edellytyksiä, hänen ei tarvitse esittää 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä, kun hän kausityöhön oikeuttavaa lupaa hakiessaan ilmoittaa palaavansa aiemman työnantajansa palvelukseen samaan työhön, jota varten hänelle on aiemmin myönnetty kausityöhön oikeuttava lupa.

20 §

Työnantajaan kohdistettavat seuraamukset

Päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto sai tiedon päätöksen perusteesta.

Maahanmuuttovirasto voi päättää, ettei kausityöhön oikeuttavia lupia myönnetä sellaisen työnantajan palveluksessa työskentelemiseksi, joka on vakavasti laiminlyönyt 8 tai 19 §:ssä tai ulkomaalaislain 86 a §:ssä säädetyt velvoitteensa tai jos kausityöhön oikeuttava lupa on evätty 7 §:n nojalla.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemisen edellytyksenä on, että asianomainen työnantaja ei ole Maahanmuuttoviraston kehotuksesta huolimatta asian laatuun nähden riittävässä määräajassa korjannut laiminlyöntiään. Päätös voidaan tehdä enintään kuuden kuukauden ajaksi. Jos kyseessä on yritys tai yhteisö, päätös voidaan kohdistaa myös vastuuhenkilöön.

lainvoiman saaneella tuomiolla

Edellä 2 momentissa tarkoitettu päätös voidaan ulottaa koskemaan myös työnantajaa tai tämän edustajaa, joka ontuomittu ulkomaalaislain 186 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta annettuaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta viranomaiselle virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ulkomaalaisen työnteon ehdoista taikka työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista.

Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa 20 §:n 3 momentissa säädetyn pidättäytymispäätöksen vaikuttavuutta ja antaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä.