Eduskunnan puhemiehelle
Päättynyt metsästyskausi oli valkohäntäpeuran osalta tuloksekas ja kaatolupaprosentti korkea. Kuitenkin ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat vähälumisempia, kuten metsästysvuonna 2019—2020 oli. Tämä asettaa haasteita peurakannan koon sääntelyyn, varsinkin tihentymäalueilla. Mikäli metsästyksellä ei kyetä säätelemään peurakantaa, lisää se ylitiheän kannan alueella niin liikennevahinkoja kuin maa- ja metsätalouden tuhojakin sekä edelleen nostaa maksettavien korvausten määrää. Monilla alueilla esimerkiksi erikoiskasvien viljely on käynyt mahdottomaksi. Valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi on välttämätöntä helpottaa metsästystä tiheimmän kannan alueella.
Metsästyslain 33 §:n ja 41 §:n nojalla on mahdollista keinovalon, aseeseen kiinnitettävien valonvahvistimien sekä pimeänäkölaitteiden käyttö. Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla on sallittu kyseisten menetelmien käyttö Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella villisian ja supikoiran pyynnissä.
Valkohäntäpeuran metsästyksen yhteydessä edellä mainituin keinoin on mahdollista jatkaa turvallista metsästystä pimeän aikana. Tällä on erityistä merkitystä kannansäätelyn tehostamiseksi, varsinkin sulan maan aikaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus varmistaa, että valkohäntäpeuran kannansäätelyn tehostamiseksi voidaan poikkeusluvin hyödyntää keinotekoisia valonlähteitä ja yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäyslaitteita ja näin helpottaa turvallista metsästystä tiheimmän kannan alueella?