HALLITUKSEN ESITYKSET

HE 27/2021 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia

Esityksen mukaan yritysten määräaikaisen kustannustuen myöntämistä voitaisiin laissa mainituin edellytyksin jatkaa Suomessa toimiville yrityksille covid-19-pandemiasta aiheutuvien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi. Valtiokonttori jatkaisi kustannustuen myöntävänä viranomaisena. Lain tavoitteena on yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen covid-19 -pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen covid -19 -pandemian aiheuttaman kriisin pitkityttyä ja tartunta-aaltojen palattua.

Laissa tarkennettaisiin kustannustuen myöntämisen ja kohdentamisen kriteerejä, tuettaviksi hyväksyttäviä kuluja sekä tukikautta ja liikevaihdon vertailukautta koskevia säännöksiä. Erityisesti parannettaisiin tuen kohdentuvuutta pieniin yrityksiin ja yksinyrittäjiin. Lain mukainen kustannustuen hakukausi alkaisi huhtikuussa lain voimaantulon jälkeen ja päättyisi 23.6.2021.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.4.2021. Samalla lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin 31.12.2021 saakka.

HE 37/2021 vp

Hallituksen esitystä yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 27/2021 vp) täydennetään lisäämällä siihen säännökset covid-19 -pandemiaan liittyvien, toimitilojen sulkemista koskevien rajoitusten aiheuttamien menetysten kohtuullisesta korvaamisesta yrityksille. Eduskunta on linjannut, että sulkemistilanteissa elinkeinonharjoittajille on maksettava kohtuullinen korvaus.

Esitetyt säännökset koskevat pieniä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Ehdotuksen tausta ja lähtökohdat

Toimintaympäristön kehitys

Ehdotettujen tukijärjestelmien arviointia

Tuen kohdistuminen eri toimialoille ja yrityksille

Jatkotoimet

Ehdotettu sääntely muodostaa jatkon aiemmille covid-19-pandemiaan liittyville tukitoimille, joilla on pyritty helpottamaan yritysten tilannetta vuoden 2020 keväästä alkaen. Yksi keskeisistä tuki-instrumenteista on yritysten kustannustuki, jonka kolmas hakukierros nyt ehdotetulla sääntelyllä on tarkoitus mahdollistaa. Viruspandemian ja sen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien pitkittyessä on edelleen arvioitu olevan tarve kustannustuen kaltaiselle yleiselle ja määräaikaiselle tuelle, joka kohdistuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen.

Ehdotukseen liittyy hallituksen esitys HE 37/2021 vp, joka on aikataulullisista syistä annettu erillisenä, hallituksen esitystä HE 27/2021 vp täydentävänä hallituksen esityksenä. Tässä täydennetään alkuperäistä hallituksen esitystä säännöksillä, jotka koskevat covid-19-pandemiaan liittyvien toimitilojen sulkemisesta aiheuttavien menetysten kohtuullista korvaamista yrityksille.

Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä lähtökohdiltaan perusteltuna ja puoltaa hallituksen esityksiin sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä yhdistettyinä seuraavin perusteluin ja yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin muutoksin.

Yritysten toimintaedellytykset ovat vallitsevan pandemian vuoksi heikentyneet voimakkaasti ja pitkäkestoisesti. Tähän ovat vaikuttaneet sekä rajoitus- ja suositustoimenpiteet että kulutuskäyttäytymisen muutokset. Useilla toimialoilla yritysten liikevaihto on romahtanut. Samalla yritysten on myynnin laskusta huolimatta huolehdittava jatkuvaluonteisista velvoitteistaan, kuten tilavuokristaan ja henkilöstökuluistaan. Erityisesti tätä ongelmaa pyritään helpottaamaan kustannustukijärjestelmällä.

Vallitseva pandemia ja siihen liittyvien rajoitustoimien kokonaisuus on ollut myös yritystoiminnan suunnittelun näkökulmasta uudenlainen ja vaikeasti ennakoitava kriisi. Tällaisessa tilanteessa uhkana on aineellisen ja aineettoman pääoman tuhoutuminen esimerkiksi konkurssien, työttömyyden ja alihankintaketjujen katkeamisen myötä. Tämä tuotantokapasiteetin vaurioituminen voi pahimmillaan merkitä pitkäkestoista markkinoiden toimivuuden ja kuluttajien hyvinvoinnin heikkenemistä.

Vaikka epidemiatilanne on edelleen vaikea, toimintaympäristö on sekä yritysten että niitä koskevien tukijärjestelmien arvioinnin kannalta osin muuttunut viimekeväisestä. Yrityksillä on ainakin jossain määrin ollut mahdollisuus suunnata ja sopeuttaa toimintaansa muuttunutta markkinatilannetta ja kulutuskysyntää vastaavaksi. Myös näkymä kriisin oletettuun kestoon ja vaikutuksiin on aiempaa tarkempi. Samalla tukijärjestelmistä saadut kokemukset mahdollistavat niiden kohdentamisen ja toimivuuden varmistamisen viimekeväistä paremmin. Monien yritysten tilanne on kuitenkin epidemian pitkittymisen vuoksi vielä aiempaa vaikeampi. Tilannekuvan hahmottaminen on yritysten näkökulmasta edelleen vaikeaa sekä epidemian että tarvittavien rajoitus- ja sulkutoimien vaikean ennakoitavuuden vuoksi.

Hallituksen esityksessä HE 27/2021 vp ja sitä täydentävässä hallituksen esityksessä HE 37/2021 vp on kyse kahdesta erityyppisestä korvauksesta. Soveltamisalaltaan yleiseen, yritysten määräaikaseen kustannustukijärjestelmään kohdistuvat muutosehdotukset sisältyvät hallituksen esitykseen HE 27/2021 vp, ja toimitilojen sulkemisesta maksettavaan erityiseen korvaukseen liittyvät muuotokset täydentävään hallituksen esitykseen HE 37/2021 vp. Talousvaliokunta on arvioinut sekä kustannustukijärjestelmää ja ravitsemisliikkeiden sulkemiseen liittyvien tukijärjestelmien oikeutusta, kohdentumista ja vaikutuksia aiemmissa asiaa koskevissa mietinnöissään (TaVM 11/2020 vp — HE 67/2020 vp, TaVM 14/2020 vp —HE 91/2020 vp, TaVM 33/2020 vp — HE 205/2020 vp, TaVM 36/2020 vp — HE 238/2020 vp), TaVM 4/2021 vp — HE 22/2021 vp). Valiokunta on arvioinut tukijärjestelmiin liittyviä kysymyksiä myös erityisesti rajoitustoimiin liittyvissä tartuntatautilakia koskevissa lausunnoissaan (TaVL 30/2020 vp — HE 245/2020 vp, TaVL 2/2021 — HE 6/2021 vp). Nämä arviot muodostavat taustan myös nyt käsiteltävien ehdotusten tarkastelulle.

Yritysten määräaikainen kustannustuki on luonteeltaan takautuva tukijärjestelmä. Nyt esitetty sääntely kohdistuisi ajanjaksolle 1.11.2020 — 28.2.2021. Tuen hakukausi alkaisi huhtikuussa lain voimaantulon jälkeen ja päättyisi 23.6.2021. Tuki olisi perusajatukseltaan samankaltainen kuin kahdella aiemmalla hakukierroksella, mutta sääntelyn toimivuutta ja osuvuutta on pyritty parantamaan saatujen kokemusten perusteella. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joilla on vaikeasti sopeutettavia tukikauteen kohdistuvia palkka- tai muita kuluja. Esityksessä on ehdotettu tarkennettaviksi kustannustuen myöntämisen kriteerejä, tuettavaksi hyväksyttyjä kuluja sekä tukikautta ja liikevaihdon vertailukautta koskevia säännöksiä.

Talousvaliokunta on aiemmin tukijärjestelmiä arvioidessaan toisaalta korostanut tukijärjestelmien tarvetta poikkeuksellisessa tilanteessa mutta toisaalta tuonut esille myös tarpeen suhtautua pidättyvästi ennalta asetettuihin tukijärjestelmiin, koska ne voivat myös epätoivottavalla tavalla ohjata yritysten valintoja ja toimintaa. Kustannustuki takautuvana tukijärjestelmänä on tältä kannalta ennakkollisia tukijärjestelmiä ongelmattomampi tapa tukea yritysten toimintaa. Kuitenkin myös se — etenkin kun nyt käsiteltävä ehdotus koskee jo kolmannen tukikierroksen mahdollistamista — voi synnyttää odotuksia järjestelmän jatkumisesta yhä uusilla tukikausilla ja aiheuttaa kielteisiä kannustinvaikutuksia. Näkymän siirtyessä kohti kriisin jälkeistä aikaa painopisteen siirtyminen vastikkeettomasta tuesta kohti vastikkeellisia tukia olisi perustelua.

Myös ehdotuksen perusteluissa on tunnistettu yritystukien yleiset kilpailua ja markkinoiden toimivuutta vääristävät vaikutukset. Erityisesti kustannustukijärjestelmän kaltaisilla tuilla on säilyttävä luonne: ne voivat yleisesti ylläpitää olemassa olevaa elinkeinorakennetta ja kohdistua sellaisiin yrityksiin, joiden liikevaihto on pienentynyt joko koronaepidemian vuoksi tai siitä riippumatta. Tuet voivat siten myös hidastaa elinkeinorakenteen uusiutumista ja ylläpitää sellaista elinkeinotoimintaa, joka ei ole elinkelpoista pandemian jälkeisessä ajassa. Sitä vastoin talouden uudistumisen kannalta keskeiset uudet ja nuoret yritykset voivat helposti jäädä kokonaan ilman tukea. Tämä liittyy sekä startup-sektoriin että osaltaan myös jäljempänä tarkasteltuun tiettyjen toimialojen, kuten tapahtumateollisuuden, vaikeaan tilanteeseen. Nyt esitetyillä muutoksilla pyritään kuitenkin helpottamaan uusien yrityksien asemaa siten, että asetuksella säädetyillä toimialoilla toimiville, 1.1.2020 tai sen jälkeen perustetuille yrityksille voitaisiin myöntää tukea toimialan keskimääräisen liikevaihdon muutoksen perusteella. Tällä pyritään vastaamaan tilanteisiin, joissa yritykset eivät ole voineet osoittaa liikevaihdossaan tapahtunutta muutosta pandemia-ajan ja normaaliajan välillä ja ovat siten jääneet aiempien tukikierrosten ulkopuolelle.

Kilpailun toimivuuden näkökulmasta myönteistä kustannustukijärjestelmässä on sen vaikutuksen kohdistuminen erityisesti pk-sektoriin ja työllisyyden tukemiseen. Samoin tukijärjestelmän teknisestä toimivuudesta, tehokkuudesta ja nopeudesta saadut kokemukset ovat myönteisiä. Esitetyn tuen ylärajan — 1 000 000 euroa yritystä ja tukikautta kohti — on tarkoitus pienentää tuen kustannuksia ja ohjata tukea yrityksille, joilla ei ole mahdollisuutta rahoittaa toimintaansa rahoitus- tai sijoitusmarkkinoiden kautta. Vaikka kriisi on kohdistunut kaikenlaisiin yrityksiin, pienten yritysten ja yksinyrittäjien tilanne on erityisen vaikea; on arvioitu että kriisi voi osaltaan edistää myös markkinoiden keskittymistä ja siten heikentää kilpailumekanisin toimivuutta. Myös EU:n valtiontukisäännöt määrittävät tuen edellytysten määrää ja kohdentumista.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty kriittisiä arvioita tuen ehtona olevasta liikevaihdon laskun 30 prosentin rajasta. Rajaa on pidetty liian korkeana, ja sitä on esitetty laskettavaksi esimerkiksi 20 prosenttiin. Kustannustuen perusajatuksena on kuitenkin ollut kohdistaa tukea niihin yrityksiin, joiden liikevaihto on eniten pudonnut pandemian vuoksi. Laskuprosentin muuttamisella olisi merkittävä kustannusvaikutus, ja lisäksi kustannustuen aiemmilla kausilla ja yksinyrittäjätuessa on käytetty samaa laskuprosenttia. Sääntely on tältä osin linjassa myös EU:n valtiontukipuitteessa, vaikkakin toisessa tukiohjelmassa, käytetyn laskuprosentin kanssa. Talousvaliokunta pitää ehdotusta liikevaihdon laskuprosentin säilyttämisestä ennallaan tässä vaiheessa perusteltuna.

Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota erityisesti sellaisten yhdistysten ja säätiöiden toimintaan, jotka kustannustukilaissa katsotaan yrityksiksi EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti siltä osin kuin ne harjoittavat taloudellista toimintaa. Tällaisten yritysten, jotka harjoittavat sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa, tulee voida ilmoittaa palkoistaan vain se osuus, joka kohdistuu vain taloudelliseen toimintaan, koska tukea voidaan myöntää vain näiltä osin. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan näin on menetelty jo aiemmin, ja tätä voidaan täsmentää tukea koskevissa hakuohjeissa.

Talousvaliokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksen lähtökohtaa kohdistaa tukea yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen siten, että tuki kohdistuisi pandemiasta eniten kärsineille toimialoille ja yrityksille. Nyt ehdotetussa sääntelyssä on lisäksi pyritty vastaamaan tarpeeseen muuttaa sääntelyä sen soveltamisesta ensimmäisellä ja toisella hakukierroksella kertyneiden kokemusten perusteella vastaamaan entistä paremmin erityisesti pienten yritysten ja yk- sinyrittäjien tarpeita. Tuen toimeenpanon kannalta keskeistä on tuen helppokäyttöisyys ja päätöksenteon nopeus.

Talousvaliokunta pitää toimivana tukijärjestelmän perusajatusta, jossa tukea kohdistetaan ensinnäkin toimialalistan mukaisesti niille toimialoille, joiden liikevaihto on pandemian vuoksi vähintään 10 prosenttia vertailukautta pienempi. Valiokunta korostaa lisäksi, että tuen tulee olla käytännössä helposti haettavissa myös niille yrityksille, jotka eivät kuulu näihin toimialoihin mutta joiden liikevaihto on laskenut erityisen painavista pandemiaan liittyvistä syistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hakuprosessi on ollut näiden yritysten osalta kuormittava ja voinut asettaa yrityksiä eriarvoiseen asemaan riippuen hakijan kyvystä perustella liikevaihtonsa laskun syitä. Valiokunta pitää tärkeänä selkeyttää ja yksinkertaistaa hakumenettelyä ja pitää kannatettavana kolmannelle tukikaudelle suunniteltua helppokäyttöisempää järjestelmää, jossa yrittäjät voisivat lähtökohtaisesti suoraan valita hakemuksen luettelosta tilannettaan vastaavan syyn ilman erillistä laajempaa kirjallista perustelua. Talousvaliokunta korostaa lisäksi hakemusprosessia koskevan ohjauksen ja neuvonnan tarvetta.

Talousvaliokunta korostaa yritysten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta myös erilaisten yritysmuotojen ja eri kokoisten yritysten sisällyttämistä tukijärjestelmien piiriin. Nyt ehdotettu kustannustuki ottaa aiempaa paremmin huomioon myös yksinyrittäjien tilanteen, koska minimimääräistä 2 000 euron tukea maksettaisiin jatkossa myös tilanteissa, joissa tuen 5 §:n 2 momentin mukaisesti laskettu määrä olisi 2 000:ta euroa pienempi. Aiemmilla kustannustuen hakukierroksilla on havaittu, että pääsyy tuen hylkäämiseen on ollut tuen jääminen alle 2000 euron alarajan eikä pääosa yksinyrittäjistä ole saanut tukea toimintaansa kevään 2020 yksinyrittäjätuen jälkeen. Yksinyrittäjätuen sisällyttäminen osaksi kustannustukijärjestelmää mahdollistaa toisaalta myös yli 2 000 euron suuruiset tuet toisin kuin aiempi, kiinteämääräinen yksinyrittäjätuki. Tuen aiempaa parempaa kohdistumista pieniin ja yksinyrittäjiin varmistaa osaltaan toiminimiyrittäjän lisäksi myös henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen palkkakulujen huomioon ottaminen.

Täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotettu toimitilojen sulkemisesta maksettava korvaus olisi perusteiltaan ja ajalliselta ulottuvuudeltaan erilainen tukijärjestelmä: se kohdistuisi ajanjaksoon, jona toimitilat olisi lain tai lain nojalla annetun viranomaismääräyksen johdosta pidettävä suljettuina. Käytännössä tarve erilliselle sulkemiskorvaukselle liittyy tällä hetkellä erityisesti voimassa olevaan ravitsemisliikkeiden väliaikaista sulkemista koskevaan lainsäädäntöön ja tartuntatautilain 58 g §:n perusteella suljettaviin tiloihin.

Taustana ehdotetulle sääntelylle ovat myös perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan kannannotot rajoitustoimia koskevan lainsäädäännön yhteydessä (ks. esim. PeVL 44/2020 vp - HE 245/2020 vp). Eduskunta edellytti tartuntatautilain väliaikaista muuttamista koskevaan vastaukseen EV 3/2021 vp sisältyvässä lausumassaan, että asiakastilojen sulkemisen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä korvataan elinkeinonharjoittajille yleisen kustannustuen kautta tai erillisenä korvauksena, jos 14 vuorokautta kestänyttä sulkemista on jouduttu jatkamaan. Nyt ehdotettu sääntely koskisi lisäksi vain pieniä mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Tämän rajauksen taustalla on EU:n valtiontukisääntely; suurempia yrityksiä koskevan tuen valmistelu onvireillä mutta odottaa komission hyväksyntää.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin eriäviä käsityksiä ehdotetun tuen riittävyydestä, kattavuudesta ja säännösten sovellettavuudesta. Sulkemiskorvaus olisi laskennallinen korvaus, jota maksettaisiin sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osalta. Laskennan perusteena käytettäisiin vertailukauden, vuoden 2021 helmikuun, palkka- ja muita kuluja, jotka on määritelty ehdotetun 5 a §:n 2 momentissa.

Sulkemiskorvauksen osalta ongelmallisena on pidetty tuen rajaamista kestoltaan vain vähintään 15 vuorokautta kestäviin sulkemisjaksoihin. Tältä osin talousvaliokunta toteaa, että ehdotettu sääntely on sinänsä linjassa tartuntatautilain sääntelyn kanssa ja vastaa eduskunnan vastauksessaan EV 3/2021 vp edellyttämää. Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna poistaa korvauksen maksamisen edellytyksenä oleva 15 vuorokauden raja, jotta myös mahdolliset lyhyemmät sulkujaksot tulisivat korvauksen piiriin. Tämä edistäisi yritysten yhdenvertaista kohtelua ja voisi tehostaa tukeen sisältyvän palkkakustannusten korvaamisen työllisyyshyötyä. Tukiehdon täyttyminen myös lyhyemmissä sulkemisjaksoissa voisi helpottaa myös yritystoiminnan suunnittelua, työntekijöiden pitämistä töissä ja toiminnan jatkamista siltä osin kuin rajoitukset sen mahdollistavat. Sulkemisen yhteiskuntataloudelliset kustannukset tulee näin toimittaessa otetuiksi huomioon myös sulkemispäätöstä tehtäessä.

Ehdotettu sulkemiskorvaus kohdistuisi siihen liiketoiminnan osuuteen, joka on sulkemisen kohteena. Talousvaliokunta pitää rajausta perusteltuna ylikompensaation estämiseksi, mutta kiinnittää huomiota siihen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan erottelu muusta liiketoiminnasta ja esimerkiksi ulosmyynnistä voi olla ongelmallista. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että korvauksen maksatuksen perusteena on yrityksen ilmoitus, joka tietyissä tilanteissa jouduttaneen tekemään arvioperusteisena. Kyseessä olisi tällöin yrityksen perusteltu arvio toimintojen keskinäisestä suhteesta. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei ulosmyynnin kasvu sulkemiskauden aikana vähentäisi sulkemiskorvauksen määrää.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin kriittisiä arvioita tähänastisten ja nyt ehdotettujen tuki-instrumenttien kattavuudesta ja osuvuudesta eri toimialojen ja yritystoiminnan muotojen kannalta. Jo edellä todettu yleisen kustannustuen takautuva ja yritystoiminnan säilyttävä luonne herättää kysymyksiä talouden rakenteiden uusiutumisen kannalta. Pandemia vaikeuttaa yhtä lailla sellaisten startup-tyyppisten kasvuyritysten toimintaa, joilla ei vielä vuosina 2019 ja 2020 ole ollut vertailukelpoista liikevaihtoa. Tätä pyritään osaltaan helpottaamaan edellä tarkastelluilla muutoksilla.

TaVM 4/2021 vp

Talousvaliokunta kiinnittää erityistä huomiota tapahtumateollisuuden, kulttuurialojen ja freelancer-kentän vaikeaan tilanteeseen. Sekä epidemiatilanteen että rajoitustoimien vaikean ennakoitavuuden vuoksi alojen liiketoiminta on estynyt pitkäkestoisesti. Monin osin yritysten toiminta on estynyt kokonaisuudessaan. Kustannustukijärjestelmän ajatus perustuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen. Tämän tyyppinen tuki onnistuu vain osin tavoittamaan tapahtumateollisuuden kaltaiset toimialat. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota alojen merkittävään kasvupotentiaaliin ja työllistävään vaikutukseen ja pitää tärkeänä valmistella pikaisesti erillistä toimialan erityispiirteet huomioon ottavaa tukijärjestelmää esimerkiksi ns. tapahtumatakuun muodossa. Tukijärjestelmässä on huomioitava myös kohtuulliset korvaukset niin taiteellista työtä tekeville freelancereille kuin tapahtuma-alan muillekin freelancereille. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta osa taiteellista työtä tekevistä freelancereistä on saanut tukea. Samalla valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota myös eri tukijärjestelmien mahdollisiin päällekkäisyyksiin, jotka liittyvät osin tapahtuma-alan vaikeaan määriteltävyyteen.

Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että sekä kustannustuen että nyt ehdotetun sulkemiskorvauksen vaikutukset kohdistuisivat lähinnä pk-yrityksiin. Kustannustuen osalta tähän vaikuttaa tukeen ehdotettu 1 000 000 euron yläraja sekä Euroopan komission hyväksymän tilapäisen puitetukiohjelman 1 800 000 euron suuruinen, saman tukiohjelman puitteissa yhdelle yritykselle myönnettyjen tukien enimmäismäärä. Sulkemiskorvauksen soveltamisala taas on rajattu valtiontukisääntöjen vuoksi enintään 49 henkeä työllistäviin mikroyrityksiin. Talousvaliokunta korostaa, että molempien tukimuotojen osalta suurempien yritysten tukea tullaan tarkastelemaan tästä esityksestä erillisenä kysymyksenä.

Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella on todennäköistä, ettei voimassa olevia yritystoiminaan kohdistuvia rajoituksia voida lyhyellä aikavälillä, maalis—huhtikuussa, merkittävästi keventää ilman riskiä epidemian uudesta leviämisestä. Tilannetta voidaan pitää viime vuoden kevättä vaikeampana erityisesti aiempaa nopeammin leviävän virusmuunnoksen vuoksi, ja rajoitustoimia tarvittaneen myös jatkossa.

Ehdotuksen käsittelyn aikana ilmennyt, ettei 28.3. asti jatkuvan sulkutilan kestoa ole voitu esimerkiksi ravitsemisliiketoiminnan sääntelyn osalta pitää riittävänä tartuntamäärien alentamisen kannalta. Hallitus on antanut tästä syystä uutta sulkemisjaksoa koskevan esityksen (HE 38/2021 vp), jota talousvaliokunta arvioi erikseen. Talousvaliokunta katsoo kuitenkin, että tähän liittyvien taloudellisten menetysten korvaamisen tarvetta tulee arvioida samoista lähtökohdista kuin nyt käsiteltävän sulkujakson osalta. Nyt ehdotettu sääntely mahdollistaa tuen maksamisen myös tulevien sulkemiskausien osalta. Tähän liittyy myös kysymys eri tukijärjestelmien yhteensovittamisesta ja siitä, millä tavoin esimerkiksi sulkemiskorvaus otetaan huomioon tulevassa kustannustukea koskevassa järjestelmässä.

Tässä vaiheessa on yhä epävarmaa, kuinka laajat yritystoiminnan rajoitukset ja niihin liittyvät tuki- ja korvausjärjestelmät ovat lähikuukausina tarpeen. Talousvaliokunnan edellä ja aiemmin tukijärjestelmien arvioinnin yhteydessä esittämät arviot järjestelmien toimivuudesta, kohdistamisesta ja vaikutuksista koskevat myös mahdollisia tulevia, osin jo valmisteilla olevia tukitoimia. Talousvaliokunta korostaa tukijärjestelmien kokonaisvaltaisen arvioinnin tarvetta ja kilpailuneutraliteetin, tukien kattavuuden ja yritysten yhdenvertaisen kohtelun varmistamista tulevissa tukijärjestelmissä.

Kustannustukijärjestelmä (HE 27/2021 vp).

Sulkemiskorvaus (HE 37/2021 vp).

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

5 a §. Toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus.

7 §. Kustannustuen hakeminen.

Talousvaliokunta esittää korvauksen maksamisen edellytyksenä olevan pykälän 1 momentissa mainitun 15 vuorokauden rajan poistamista, jotta myös mahdolliset lyhyemmät sulkujaksot tulisivat korvauksen piiriin. Muutoksen tavoitteena on varmistaa yritysten yhdenvertainen kohtelu, tehostaa palkkakustannusten korvaamisen työllisyyshyötyä ja helpottaa yritystoiminnan suunnittelua. Lisäksi valiokunta esittää poistettavaksi pykälän 4 momentin toisen virkkeen, joka ei ole enää edellä mainitun rajan poistamisen jälkeen tarpeen. Lisäksi 5 momentista poistettaisiin viittaus 7 §:n 2 momentin 1 kohtaan, koska hakijan tulee ilmoittaa 5 a §:ssä tarkoitetut kulut sulkemiskorvausta hakiessaan.

Koska yrityksen tulee ilmoittaa hakemuksessaan muut kulut myös sulkemiskorvauksen osalta, pykälään on perusteltua lisätä viittaus 5 a §:ssä tarkoitettuihin kuluihin ja poistaa viittaus tukikauteen.

Laki

yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (508/2020) annetun lain 2—5, 6 §:n 1 momentti, 7 ja 14 §, sellaisina kuin niistä ovat 2—5 laissa, 7 ja 14 § laissa 963/2020, sekä

lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti:

2 §

Kustannustuen myöntämisen yleiset edellytykset

tukikausi Valtiokonttori voi myöntää valtion talousarvion rajoissa yritykselle hakemuksesta kustannustukea 1 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän helmikuuta 2021 väliseltä ajalta, nämä päivät mukaan lukien, kertyneisiin yrityksen kustannuksiin (), jos:

1) yrityksen Verohallinnolle ilmoittama päätoimiala tukikauden ensimmäisenä päivänä kuuluu tuen piiriin 3 §:ssä säädetyn mukaisesti;

2) yrityksen 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto on yli 30 prosenttia pienempi kuin 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto;

3) yrityksen 5 §:ssä säädetyn mukaisesti laskettu kustannustuki on vähintään 2 000 euroa;

4) yritystä ei koske mikään 6 §:ssä säädetyistä kustannustuen myöntämisen esteistä; ja

5) yrityksellä on yritys- ja yhteisötunnus.

3 §

Kustannustuen piiriin kuuluvat toimialat ja yritykset

Kustannustuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joilla toimivien yritysten tukikauden liikevaihto on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin toimialan liikevaihto 1 päivän marraskuuta 2019 ja 29 päivän helmikuuta 2020 välisenä aikana. Vertailussa käytetään toimialan yritysten liikevaihdon muutoksen mediaania.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä ovat ne toimialat, jotka 1 momentin mukaan kuuluvat kustannustuen piiriin.

Kustannustukea voidaan myöntää myös yritykselle, joka täyttää tässä laissa säädetyt edellytykset, mutta jonka toimialaa ei ole säädetty 2 momentin nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa, jos yrityksen liikevaihto on laskenut 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja liikevaihdon lasku johtuu erityisen painavista covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä.

4 §

Kustannustuen määräytymisperusteet

Yritykselle voidaan myöntää kustannustuki tukikaudelta 5 §:ssä säädetyn kaavan mukaisesti seuraavien tekijöiden perusteella:

a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän helmikuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain;

b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän lokakuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemisen arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;

c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa verohallinnolle kalenterivuosittain;

d) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan tai niiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen 2 kohdan a-c alakohtien mukaan sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen;

e) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän helmikuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia;

1) yrityksen pandemiakauden liikevaihto, joksi määritellään:

a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän marraskuuta 2019 ja 29 päivän helmikuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot verohallinnolle kuukausittain;

b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän lokakuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemisen arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;

c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivänä tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa verohallinnolle kalenterivuosittain;

d) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivänä tammikuuta 2020 ja 29 päivän helmikuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan tai niiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen a-c alakohtien mukaan sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen;

e) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 marraskuuta 2019 ja 29 helmikuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia;

2) yrityksen normaalikauden liikevaihto, joksi määritellään:

tukikauden palkkakulut 3) yrityksen tukikaudelta maksetut yrityksen työntekijöiden palkkakulut tulorekisterin tietojen mukaan, prosenttimääräisinä korvattavat työnantajan sivukulut, joiden määräksi hyväksytään 20 prosenttia tulorekisterin mukaisista palkkakuluista, toiminimiyrittäjän ja henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen tukikauden palkkakulut yrittäjän eläkelain (1272/2006) 112 §:n mukaisesti vahvistetun tukikauden ensimmäisenä päivänä voimassa olleen työtulon mukaan ja yrittäjän eläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu tukikaudelta yrityksen oman ilmoituksen mukaan ();

tukikauden muut kulut 4) yrityksen sellaiset tukikauteen kohdistuvat hakemuksessaan ilmoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut ja menetykset, joihin luetaan vuokrakulut ja muut kulut liiketoiminnassa käytössä olevasta omaisuudesta, liiketoiminnan harjoittamiselle välttämättömät lupa-, jäsen- ja vakuutusmaksut ja pitkäaikaiset sopimukset, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut, välttämättömät vuokratyövoimakustannukset, ja ennakkomaksut, jotka ovat lopullisia ja joihin ei ole aiemmin myönnetty kustannustukea (); sekä

5) yritykselle myönnetyt muut 1 §:ssä mainitun Euroopan komission päätöksen mukaiset tuet ja covid-19-pandemian liittyvät vakuutuskorvaukset.

5 §

Kustannustuen määrä

Kustannustukea myönnettäessä yrityksille, tuen määrä lasketaan tukikaudelta 2 momentissa säädetyn kaavan mukaisesti. Myönnettävä kustannustuki tukikaudelta voi olla enintään 1 000 000 euroa yritystä kohti. Kustannustukea myönnettäessä otetaan 4 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisista kuluista huomioon enintään neljä kertaa yrityksen 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetun normaalikauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa.

Kustannustuen määrä ennen 1 momentissa säädetyn enimmäismäärän huomioon ottamista lasketaan seuraavalla kaavalla:

Jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla toimialalla toimiva yritys on perustettu 1 tammikuuta 2020 tai sen jälkeen, sille voidaan 2 §:n 2 kohdasta poiketen myöntää kustannustukea, siten että kustannustuen määrä lasketaan seuraavalla kaavalla, kuitenkin niin, että kerroin on aina vähintään 0,1: määrä = (yrityksen 2 §:n 1 kohdan mukaisen päätoimialan 3 §:n 1 momentin mukaisesti määritelty mediaaniliikevaihdon muutos – 0.3) * (tukikauden palkkakulut + tukikauden muut kulut).

Jos 2 momentin mukaisesti lasketun tuen määrä on pienempi kuin 2 000 euroa, yrityksen kustannustuen määräksi hyväksytään 2 000 euroa edellyttäen, että yrityksen tukikauden palkkakulujen ja muiden kulujen määrä on vähintään 2 000 euroa.

Tukea myönnettäessä otetaan huomioon ettei 1 §:ssä mainitun Euroopan komission päätöksen mukainen tukien yrityskohtainen enimmäismäärä ylity. Lisäksi kustannustukea myönnettäessä vähennetään 2 momentin perusteella määräytyvästä kustannustuesta tukikaudelle kohdistuvat 4 §:n 5 kohdassa tarkoitetut COVID-19 -pandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset.

5 a §

Toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus

vähintään 15 vuorokauden ajan

sulkemiskorvaus

Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä tarkoitetulle pienelle yritykselle, jonka toimitilat on tartuntatautilain (1227/2016) 58 g §:n tai majoitus- ja ravintolatoiminnasta annetun lain (308/2006) 3 a §:n nojalla pidettävä suljettuina asiakkailta, maksetaan tässä pykälässä tarkoitettu korvaus (). Korvausta suoritetaan siltä ajalta, jonka yrityksen toimitila on ollut suljettuna lain tai sen nojalla tehdyn viranomaisen päätöksen mukaisesti. Sulkemiskorvauksen yrityskohtainen enimmäismäärä on 1,8 miljoonaa euroa.

Yrityksen tulee ilmoittaa hakemuksessaan sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuus liikevaihdostaan. Laskettaessa sulkemiskorvaus yrityksen palkkakulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella, jonka yritys ilmoittaa. Muut kulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella ja luvulla 0.7. Näiden lukujen yhteissumma jaetaan vertailukauden kalenteripäivien määrällä ja kerrotaan sulkemiskauden kalenteripäivien määrällä.

Mikäli lain tai viranomaisen päätöksellä sulkemiskautta jatketaan

ensimmäisen korvaushakemuksen lähettämisen jälkeen

yritys voi hakea sulkemiskorvausta vähintään 14 kalenteripäivän jaksoissa, jolloin sulkemiskorvauksen vertailukausi pysyy samana

Tässä pykälässä tarkoitettua korvausta on haettava Valtiokonttorilta neljän kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona velvollisuus pitää toimitilat suljettuina päättyi..

ja 2 momentin 1 kohtaa

Sulkemiskorvaukseen ei sovelleta lain 2—5 §:ää eikä 7 §:n 1 momenttia.

sulkemiskorvauksen vertailukausi Sulkemiskorvaus on laskennallinen korvaus, jonka määrittelyn perustana ovat seuraavat tiedot helmikuulta 2021 ():

sulkemiskorvauksen vertailukauden palkkakulut 1) maksetut yrityksen työntekijöiden palkkakulut tulorekisterin tietojen mukaan, prosenttimääräisinä korvattavat työnantajan sivukulut, joiden määräksi hyväksytään 20 prosenttia tulorekisterin mukaisista palkkakuluista, toiminimiyrittäjän ja henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen sulkemiskorvauksen vertailukauden palkkakulut yrittäjän eläkelain (1272/2006) 112 §:n mukaisesti vahvistetun sulkemiskorvauksen vertailukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olleen työtulon mukaan ja yrittäjän eläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu sulkemiskorvauksen vertailukaudelta yrityksen oman ilmoituksen mukaan (); ja

sulkemiskorvauksen vertailukauden muut kulut 2) yrityksen sellaiset sulkemiskorvauksen vertailukauteen kohdistuvat hakemuksessaan ilmoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut ja menetykset, joihin luetaan vuokrakulut ja muut kulut liiketoiminnassa käytössä olevasta omaisuudesta, liiketoiminnan harjoittamiselle välttämättömät lupa-, jäsen- ja vakuutusmaksut ja pitkäaikaiset sopimukset, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut, välttämättömät vuokratyövoimakustannukset, ja ennakkomaksut, jotka ovat lopullisia ja joihin ei ole aiemmin myönnetty kustannustukea ().

6 §

Kustannustuen myöntämisen esteet

Kustannustukea ei myönnetä yritykselle, joka on ollut 31 päivänä joulukuuta 2019 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Jos kustannustuen hakija on asetuksessa tarkoitettu pieni yritys tai mikroyritys, voidaan kustannustukea kuitenkin myöntää edellä tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle myös silloin, kun yrityksestä on tullut vaikeuksissa oleva yritys aikaisemmin kuin 1 päivänä tammikuuta 2020 edellyttäen, että yritys ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä eikä sille ole myönnetty pelastamistukea eikä rakenneuudistustukea.

7 §

Kustannustuen hakeminen

Hakemus tuen saamiseksi tulee tehdä Valtiokonttorille viimeistään 23 päivänä kesäkuuta 2021.

Yrityksen on hakemuksessaan annettava tuen myöntämiseksi ja maksamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset:

ja 5 a §:ssä

tukikauden

1) 4 §:ssätarkoitetuistakuluista;

2) yritykselle tukikaudelle myönnetyistä 1 §:ssä mainitun Euroopan komission päätöksen mukaisista valtion tuista;

3) yrityksen tukikaudella mahdollisesti saamista korvauksista, jotka perustuvat yksityisiin vakuutuksiin; sekä

4) siitä, että yrityksellä ei ole 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja taloudellisia vaikeuksia.

14 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2021.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

VASTALAUSE 1/ps

Perustelut

Hallituksen esitys on koronapandemian talousvaikutuksia loiventamaan pyrkivä yrityksille ja yrittäjille suunnattu kustannustuki. Tuki on järjestyksessään jo kolmas. Esityksissä on pyritty ottamaan opiksi edeltäneiden esityksien havaituista puutteista sekä korvaamaan muita, alun perin tilapäisiksi tarkoitettuja tukia, kuten Business Finlandin kehittämistukia.

Kun eduskunta käsitteli kustannustuki 1:tä kesäkuussa 2020, perussuomalaisten vastalauseessa TaVM 14/2020 vp moitimme korkeaa liikevaihdon alarajaa, joka rajasi kymmenettuhannet ammatinharjoittajat tukihaun ulkopuolelle.

Kun eduskunta käsitteli kustannustuki 2:ta lokakuussa 2020, vastalauseessamme TaVM 33/2020 vp pidimme 2 000 euron minimirajaa turhan suurena ja ehdotimme sen laskemista tuhanteen euroon. Samalla kannatimme mahdollisuutta maksaa osinkoja. Ehdotimme myös tukikauden pidentämistä yhdellä kuukaudella, koska tiesimme, että seuraava yritystukipaketti joudutaan tekemään, mutta sen käsittely ja maksatus venyy pitkälle kevääseen, kuten on käynytkin.

Nyt kustannustuki 3:ssa on korjattu aiemmin havaitsemiamme epäkohtia. Hallitus tavallaan myöntää, että aiemmat kustannustuet eivät ole kohdelleet yrityksiä tasapuolisesti ja että etenkin pienimmät yritykset ovat jääneet turvaverkkojen ulkopuolelle.

Kyse ei ole siitä, että valtio korvaisi yrittäjille koronan aiheuttamia liiketoiminnan menetyksiä, vaan siitä, että valtio osallistuisi 70-prosenttisesti niihin kuluihin, joita yritykset eivät pysty pienentämään. Nämä yritysten juoksevat kulut kumuloituessaan voisivat kaataa yrityksen ja käynnistää ketjureaktion, jolloin esimerkiksi vuokranantaja ei saisi vuokraansa ja ajautuisi vaikeuksiin, jolloin yritystä ja vuokranantajaa luotottanut pankki voisi ajautua vaikeuksiin. Kustannustuen merkittävistä väärinkäytöksistä ei ole tullut julkisuuteen esimerkkejä.

Perussuomalaiset arvostavat näkökulmaa, että julkisen talouden kestävyydestäkin on pidettävä huolta, jolloin yritysten tukeminen liian avokätisesti ei olisi mahdollista. Kuitenkin hallituksen riveistä on perusteltu Suomen osallistumista EU:n elpymispakettiin tai kehitysyhteistyömäärärahojen korotuksia sillä, että olemme vauras maa. Yllättäen, kun puhutaan suomalaisista työllistävistä ja veroja maksavista yrityksistä, tukia pohdittaessa kuulemme Suomen olevan köyhempi maa kuin muut Pohjoismaat tai Saksa, jotka kaikki ovat tukeneet yrityssektoriaan huomattavasti avokätisemmin.

Perussuomalaisten mielestä ylitukemisen riski ei ole merkittävä — suurempi riski sisältyy alitukemiseen. Monissa yrityksissä ollaan sekä henkisesti että taloudellisesti jo valmiiksi tiukassa paikassa. Tiedämme jo nyt, että kustannustuki 3:a tulee todennäköisesti seuraamaan kustannustuki 4, tapahtumatuki ja ravintolatuki.

Korkea 30 prosentin omavastuu on kohtuuton sellaisten menojen osalta, joita ei ole edes poikkeustilanteessa mahdollista leikata tai lykätä. Koronapandemia ei ole yritysten vika, mutta niiden on silti maksettava kiinteitä kuluja, mikä vaarantaa tarpeettomasti muuten terveitä yrityksiä. Tämän vuoksi hyväksyttävien kustannusten korvausaste on nostettava nyt esitetystä 70 prosentista 80 prosenttiin itse kustannustuen osalta, ja sitä täydentävän esityksen eli toimitilojen sulkemisesta johtuvan korvauksen osalta korvausaste on nostettava 90 prosenttiin.

Samalla täydentävän esityksen yhteydessä kuvaillun toimitilojen sulkemisesta johtuvan korvauksen vertailukautta on muutettava. Helmikuussa 2021 voimassa oli syviä toimintarajoituksia ja kansalaisia oli ohjeistettu välttämään tarpeettomia kontakteja. Parempi vertailukohta olisikin vuoden 2020 helmikuu, mutta mikäli yritys niin haluaisi, niin vertailukohdaksi pitäisi voida valita myös vuoden 2021 helmikuu tai 2019 maaliskuu.

Kustannustuki 3:ssa on nyt toiveiden mukaisesti huomioitu pienimmät yrittäjät siten, että mikäli laskettu tuki jää alle 2 000 euron, yritys saisi kuitenkin 2 000 euron kustannustuen edellyttäen, että yrityksellä on tukikaudella kuluja vähintään 2 000 euroa. Pienten yritysten aseman vahvistamiseksi hallituksen on avattava myös aiemmat tukikaudet uusille hakemuksille ja käsiteltävä aiemmat hakemukset siten, että yrityksille olisi mahdollista korvata taannehtivasti kyseinen 2 000 euron kustannustuki silloinkin, kun laskettu tuki on jäänyt alle 2 000 euron.

Kustannustuki 3:ssa ja etenkin sitä täydentävässä esityksessä tuen hakemista on pyritty yksinkertaistamaan. Kun edellä kuvattu pienten kustannustukien uudelleen hakemisen mahdollisuus avataan, olisi suotavaa, että hakemuksen jättämistä yksinkertaistettaisiin aiemmasta. Tukia haettiin oletettua vähemmän todennäköisesti sen takia, että hakeminen on koettu hankalaksi tai koska hakemus on hylätty tukisumman jäätyä minimirajan alapuolelle.

Jo jonkin aikaa auki ovat saaneet olla henkilöstö- ja opiskelijaravintolat, mutta näidenkin ravintoloiden osalta myynti on laskenut pandemian myötä merkittävästi etätyön ja -opiskelun yleistymisen takia. Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden osalta lukuisia yksiköitä käsittävät ketjut asettavat merkittävän ongelman tukipolitiikalle, sillä tukien enimmäismäärärajat tulevat koon kasvaessa nopeasti vastaan. Hallituksen on pikaisesti onnistuttava löytämään korvaava korvausmalli näille yrityksille, sillä nykyiset tukimallit eivät riitä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

(Vastalauseen muutosehdotus)

että hallituksen esitykset hyväksytään muutoin talousvaliokunnan mietinnön mukaisena paitsi lakiehdotuksen 2 §, 5 §:n 2 ja 3 momentti sekä 5 a §:n 1—4 momentti muutettuina seuraavasti.

(Vastalauseen lausumaehdotukset)

että hyväksytään 4 lausumaa..

Vastalauseen muutosehdotus

Laki

yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

2 §

Kustannustuen myöntämisen yleiset edellytykset

tukikausi Valtiokonttori voi myöntää valtion talousarvion rajoissa yritykselle hakemuksesta kustannustukea 1 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän helmikuuta 2021 väliseltä ajalta, nämä päivät mukaan lukien, kertyneisiin yrityksen kustannuksiin (), jos:

1) yrityksen Verohallinnolle ilmoittama päätoimiala tukikauden ensimmäisenä päivänä kuuluu tuen piiriin 3 §:ssä säädetyn mukaisesti;

20

2) yrityksen 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto on yliprosenttia pienempi kuin 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto;

3) yrityksen 5 §:ssä säädetyn mukaisesti laskettu kustannustuki on vähintään 2 000 euroa;

4) yritystä ei koske mikään 6 §:ssä säädetyistä kustannustuen myöntämisen esteistä; ja

5) yrityksellä on yritys- ja yhteisötunnus.

5 §

Kustannustuen määrä

(1 mom. kuten TaVM)

Kustannustuen määrä ennen 1 momentissa säädetyn enimmäismäärän huomioon ottamista lasketaan seuraavalla kaavalla:

0,2

Jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla toimialalla toimiva yritys on perustettu 1 tammikuuta 2020 tai sen jälkeen, sille voidaan 2 §:n 2 kohdasta poiketen myöntää kustannustukea, siten että kustannustuen määrä lasketaan seuraavalla kaavalla, kuitenkin niin, että kerroin on aina vähintään 0,1: määrä = (yrityksen 2 §:n 1 kohdan mukaisen päätoimialan 3 §:n 1 momentin mukaisesti määritelty mediaaniliikevaihdon muutos –) * (tukikauden palkkakulut + tukikauden muut kulut).

(3, 4, ja 5 mom. kuten TaVM)

5 a §

Toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus

yhden

sulkemiskorvaus

Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä tarkoitetulle pienelle yritykselle, jonka toimitilat on tartuntatautilain (1227/2016) 58 g §:n tai majoitus- ja ravintolatoiminnasta annetun lain (308/2006) 3 a §:n nojalla pidettävä suljettuina asiakkailta vähintäänvuorokauden ajan, maksetaan tässä pykälässä tarkoitettu korvaus (). Korvausta suoritetaan siltä ajalta, jonka yrityksen toimitila on ollut suljettuna lain tai sen nojalla tehdyn viranomaisen päätöksen mukaisesti. Sulkemiskorvauksen yrityskohtainen enimmäismäärä on 1.8 miljoonaa euroa.

0,9

Yrityksen tulee ilmoittaa hakemuksessaan sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuus liikevaihdostaan. Laskettaessa sulkemiskorvaus yrityksen palkkakulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella, jonka yritys ilmoittaa. Muut kulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella ja luvulla. Näiden lukujen yhteissumma jaetaan vertailukauden kalenteripäivien määrällä ja kerrotaan sulkemiskauden kalenteripäivien määrällä.

yhden

Tässä pykälässä tarkoitettua korvausta on haettava Valtiokonttorilta neljän kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona velvollisuus pitää toimitilat suljettuina päättyi. Mikäli lain tai viranomaisen päätöksellä sulkemiskautta jatketaanensimmäisen korvaushakemuksen lähettämisen jälkeenyritys voi hakea sulkemiskorvausta vähintäänkalenteripäivän jaksoissa, jolloin sulkemiskorvauksen vertailukausi pysyy samana.

(5 mom. kuten TaVM).

2020, tai mikäli korvausta hakeva yritys niin haluaa, maaliskuulta 2019 tai helmikuulta 2021

sulkemiskorvauksen vertailukausi

Sulkemiskorvaus on laskennallinen korvaus, jonka määrittelyn perustana ovat seuraavat tiedot helmikuulta():

(kohdat 1 ja 2 kuten TaVM)

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa aiempien kustannustukien tukikausien ajalta uuden haun siten, että ne, joiden laskennalliset tuet jäivät alle 2 000 euron, tai liikevaihto jäi alle 60 000 euron rajan, voisivat saada korvauksia taannehtivasti joko aiemmin hylätyn hakemuksen tai uudelleen jätettävän hakemuksen nojalla.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus kiireisesti valmistelee uuden tukimallin, jonka avulla suurimpien toimijoiden ja erityisesti henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden liiketoiminnan huomattava tosiasiallinen vähentymä huomioidaan ja korvataan kohtuullisessa määrin.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii kustannustukihakuprosessin yksinkertaistamiseen ja tiedottaa aiempaa paremmin tarjolla olevasta tuesta ja sen hakemisen helppoudesta.

4. Eduskunta edellyttää, että hallitus yrittäjien epävarmuutta vähentääkseen tiedottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa epidemiologisten lukujen tasoista, joilla rajoituksia kaavaillaan lisättävän tai purettavan. Samaten tulevista tukiohjelmista ja niiden tavoitteista olisi tiedotettava nykyistä paremmin.

Helsingissä 25.3.2021

Sakari

Puisto

ps

Minna

Reijonen

ps

Veikko

Vallin

ps

VASTALAUSE 2/kok

Perustelut

Esitys kustannustuen jatkamisesta on perusteltu. Hallitus on epäonnistunut valmistautumisessa koronaepidemian toiseen aaltoon, mikä on johtanut kuntavaalien siirtämiseen, epäselvään viestintään ja suuriin taloudellisiin vahinkoihin yrityksille. Korvaus toimitilojen sulkemisesta tartuntatautilain (1227/2016) 58 g §:n tai majoitus- ja ravintolatoiminnasta annetun lain (308/2006) 3 a §:n nojalla on samoin hyvin perusteltu. Epidemiatilanne on lakiesityksen antamisen jälkeen kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Hallitus on antanut lakiehdotuksen liikkumisrajoituksista.

Koronapandemia on heikentänyt yritysten taloudellista tilannetta voimakkaasti, erityisesti palvelu- ja kulttuurialoilla. Erityisen voimakkaasti kriisi heikentää mikro- ja pienyritysten asemaan. Pienyrityksien mahdollisuuden hankkia rahoitusta ja hajauttaa liiketoimintaa, ovat vähäisemmät kuin suuremmilla yrityksillä. Tämä puoltaa suurempaa korvausta pienille yrityksille.

Toisaalta epidemia ei katso yrityksen kokoa. Suuretkin yritykset ovat voineet kärsiä suuria vahinkoja. Tukeen asetettu miljoonan euron enimmäismäärä käytännössä pienentää suuren yrityksen suhteellista tukea. Liian vähäinen tuki voi johtaa siihen, että suuri yritys, joka ilman epidemiaa ei olisi kärsinyt taloudellista vahinkoa, ajautuu vakaviin maksuvaikeuksiin. Tuen enimmäismäärää voidaan nostaa EU:n sallimaan enimmäismäärään.

Kustannustukeen budjetoiduista varoista on jakamatta merkittävä osa. Tämä johtuu pääasiassa tukimalliin asetetuista teknisistä rajauksista. Ei siis siksi, ettei tuelle olisi tarvetta. Rokotuksien eteneminen luo vielä toivoa tulevaan, mutta koronasta kärsineiden yritysten taloudelliset puskurit on jo käytetty. Liikenevä omaisuus on käytetty, omistajat ovat pääomittaneet yhtiöitään, velkakapasiteetti on käytetty ja velkojien kanssa neuvoteltu. Tuen laajentamiselle on vahvat perustelut, jotta tuhannet yritykset ja kymmenet tuhannet työpaikat voidaan pelastaa.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

(Vastalauseen muutosehdotus)

että lakiehdotus hyväksytään muutoin talousvaliokunnan mietinnön mukaisena, paitsi 2, 5 § ja 5 a §:n 3 momentti muutettuina seuraavasti.

(Vastalauseen lausumaehdotus)

että hyväksytään yksi lausuma.

Laki

yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (508/2020) annetun lain 2—5 §, 6 §:n 1 momentti, 7 ja 14 §, sellaisina kuin niistä ovat 2—5 § laissa, 7 ja 14 § laissa 963/2020, sekä

lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti:

2 §

Kustannustuen myöntämisen yleiset edellytykset

tukikausi Valtiokonttori voi myöntää valtion talousarvion rajoissa yritykselle hakemuksesta kustannustukea 1 päivän marraskuuta 2020 ja 28 päivän helmikuuta 2021 väliseltä ajalta, nämä päivät mukaan lukien, kertyneisiin yrityksen kustannuksiin (), jos:

1) yrityksen Verohallinnolle ilmoittama päätoimiala tukikauden ensimmäisenä päivänä kuuluu tuen piiriin 3 §:ssä säädetyn mukaisesti;

20

2) yrityksen 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto on yliprosenttia pienempi kuin 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto;

1 000

3) yrityksen 5 §:ssä säädetyn mukaisesti laskettu kustannustuki on vähintääneuroa;

4) yritystä ei koske mikään 6 §:ssä säädetyistä kustannustuen myöntämisen esteistä; ja

5) yrityksellä on yritys- ja yhteisötunnus.

5 §

Kustannustuen määrä

1 800 000

Kustannustukea myönnettäessä yrityksille, tuen määrä lasketaan tukikaudelta 2 momentissa säädetyn kaavan mukaisesti. Myönnettävä kustannustuki tukikaudelta voi olla enintääneuroa yritystä kohti. Kustannustukea myönnettäessä otetaan 4 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisista kuluista huomioon enintään neljä kertaa yrityksen 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetun normaalikauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa.

kirjanpitolain 4 c §:ssä tarkoitettujen suuryritysten osalta

Kustannustuen määrä ennen 1 momentissa säädetyn enimmäismäärän huomioon ottamista lasketaanseuraavalla kaavalla:

Muiden yritysten osalta kustannustuen määrä ennen 1 momentissa säädetyn enimmäismäärän huomioon ottamista lasketaan seuraavalla kirjanpitolain kaavalla:

Jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla toimialalla toimiva yritys on perustettu 1 tammikuuta 2020 tai sen jälkeen, sille voidaan 2 §:n 2 kohdasta poiketen myöntää kustannustukea, siten että kustannustuen määrä lasketaan seuraavalla kaavalla, kuitenkin niin, että kerroin on aina vähintään 0,1: määrä = (yrityksen 2 §:n 1 kohdan mukaisen päätoimialan 3 §:n 1 momentin mukaisesti määritelty mediaaniliikevaihdon muutos – 0.3) * (tukikauden palkkakulut + tukikauden muut kulut).

1 000

1 000

1 000

Jos 2 momentin mukaisesti lasketun tuen määrä on pienempi kuineuroa, yrityksen kustannustuen määräksi hyväksytääneuroa edellyttäen, että yrityksen tukikauden palkkakulujen ja muiden kulujen määrä on vähintääneuroa.

Tukea myönnettäessä otetaan huomioon ettei 1 §:ssä mainitun Euroopan komission päätöksen mukainen tukien yrityskohtainen enimmäismäärä ylity. Lisäksi kustannustukea myönnettäessä vähennetään 2 momentin perusteella määräytyvästä kustannustuesta tukikaudelle kohdistuvat     4 §:n 5 kohdassa tarkoitetut covid-19-pandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset.

5 a §

Toimitilojen sulkemisesta johtuva korvaus

(1 ja 2 mom. kuten TaVM)

kirjanpitolain 4 c § tarkoitettujen suuryritysten osalta ja muiden yritysten osalta luvulla 0,9.

Yrityksen tulee ilmoittaa hakemuksessaan sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuus liikevaihdostaan. Laskettaessa sulkemiskorvaus yrityksen palkkakulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella, jonka yritys ilmoittaa. Muut kulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella ja luvulla 0,7Näiden lukujen yhteissumma jaetaan vertailukauden kalenteripäivien määrällä ja kerrotaan sulkemiskauden kalenteripäivien määrällä.

(4 ja 5 mom. kuten TaVM)

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti tapahtumatakuuta koskevan esityksen.

Helsingissä 25.3.2021

Pia

Kauma

kok

Janne

Sankelo

kok

Juhana

Vartiainen

kok