Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaista muuttamista. Ravitsemisliikkeiden tilat suljettaisiin asiakkailta kolmen viikon määräajaksi niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Lain väliaikainen muutos olisi saman sisältöinen kuin nykyisessä laissa säädetty väliaikainen muutos, jonka voimassaolo päättyy 28.3.2021.

Esitys annetaan perustuslain 23 §:n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman nopeasti ja olemaan voimassa 18.4.2021 saakka.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esitys.

Toimintaympäristö.

Perustuslakivaliokunnan lausunto.

Rajoitusten maantieteellinen soveltamisala.

Ravitsemisliikkeiden ulkotilat.

Ravitsemisliikkeiden rajoitusten eriyttäminen ravintolatyypin mukaan.

Johtopäätökset.

184/2021 Hallituksen esitys on jatkoa lainsäädännölle () jolla ravitsemisliiketoiminta määrättiin suljettavaksi eräin poikkeuksin 9.3.—28.3.2021. Hallituksen esityksen mukainen lainsäädäntö merkitsee ravitsemisliikkeiden sulun jatkumista kolmella viikolla.

Ehdotetun rajoituslainsäädännön pontimena on ollut se, että tällä hetkellä näyttää ilmeiseltä, että parhaillaan voimassa olevalla ravitsemisliikkeiden sulkemisella on ollut osuutensa siinä, että virustartuntojen leviäminen ei ole lähtenyt kasvuun niin voimakkaana kuin mitä pidettiin varsin mahdollisena hallituksen esityksen HE 22/2021 vp antamisen aikaan. Samanaikaisesti on kuitenkin kasvanut huoli uusien virusvarianttien alkuperäistä virustyyppiä aggressiivisemmasta leviämisestä ja niiden väestölle aiheuttamista aiempaa vakavammista oireista.

Sääntelyllä pyritään rajoittamaan koronavirustartuntojen hallitsemattoman nopeaa leviämistä, jotta terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky ei vakavalla tavalla vaarantuisi ja jotta viruksen terveyshaitat väestölle voitaisiin minimoida.

Ehdotetun lainsäädännön säädöstekninen ratkaisu on samanlainen kuin voimassa olevan sääntelynkin osalta: lailla annetaan valtioneuvostolle valtuus määritellä asetuksella rajoitusten tarkemmasta täytäntöönpanosta. Ehdotettujen rajoitustoimien käyttöönotto on sidottu tartuntojen leviämistilannetta ja terveydenhuollon kapasiteetin tilaa koskeviin tunnuslukuihin, joista johdetaan päätös siitä, onko kukin alue (maakunta) virustartuntojen perus-, leviämis- vai kiihtymisvaiheessa. Esityksen mukaan rajoitukset otetaan käyttöön vain leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla. Tarkastelu kunkin alueen tilanteesta tehdään tämän lain nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen antamisen hetkellä.

TaVM 4/2021 vpTaVM 4/2021 vp

Kuluvan kevään aikana on korostunut vaikeus kohdistaa koronaviruksen leviämisen rajoitustoimia siten, että niiden aiheuttamat kielteiset vaikutukset ovat tasapainoisessa suhteessa toimilla saavutettaviin hyötyihin. Pandemian pitkittyessä vaatimus rajoitus- ja tukitoimien oikeaan osuvuudesta nousee esille aikaisempaa voimakkaammin.

HE 22/2021 vp

Käsillä olevan lainsäädäntöehdotuksen valiokuntakäsittelyssä asiantuntijoiden kannat ovat aikaisempaan verrattuna eriytyneempiä sääntelyn yksityiskohtien suhteen. Aiempi kolmen viikon pituinen sulku epätarkkuuksineen oli kokonaisarviossa hyväksyttävissä erityisesti sulun lyhyt voimassaoloaika huomioon ottaen. Katsantokanta on toisenlainen sulun pitkittyessä.

184/2021 Nyt käsittelyssä oleva sulkulainsäädännön jatko nojautuu perustuslain 23 §:ään, kuten aikaisempikin sulkulaki (). Jotta esitys voidaan käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä, täytyy käsillä olla perustuslakivaliokunnan toteamat poikkeusolot. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (—) vahvistanut, että tällä hetkellä poikkeusolot vallitsevat ja että laki voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Eduskunta on aikaisemman ravitsemisliikkeiden sulkemista koskevan lainsäädännön (—8.3.2021) käsittelyssä hyväksynyt talousvaliokunnan ehdotuksesta lausuman, jonka mukaan valtioneuvostoa kehotetaan tulevassa lainsäädännössä kolmen viikon sulkujakson jälkeen harkitsemaan mahdollisuutta rajata alueellista soveltamisalaa maakuntatasoa hienosyisemmin. Lausuman taustalla oli ajatus siitä, että ravitsemisliikkeiden täyssulku on elinkeinonharjoittamisen vapautta ja omaisuudensuojaa sillä tavoin voimakkaasti rajoittava toimi, että sen hyväksyttävyydelle tulee löytyä erityisen painavat perusteet ja että nämä rajoitukset on pidettävä voimassa vain välttämättömän ajan ja vain niillä maantieteellisillä alueilla, joilla välttämättömyysedellytys täyttyy.

Perustuslakivaliokunta on jo keväällä 2020 antamassaan lausunnossa (—) edellyttänyt — säätämisjärjestyskysymyksenä — että ravitsemisliikkeen aukiolon rajoitus porrastetaan alueellisesti epidemian tilan mukaan ja että rajoitukset tulevat sidotuiksi poikkeusoloihin ajallisesti. Perustuslakivaliokunta on myös myöhemmin tartuntatautilakiin ehdotettuja muutoksia arvioidessaan (PeVL 14/2020 vp — HE 139/2020 vp) täsmentänyt, että ravitsemisliikkeisiin kohdistetun rajoitussääntelyn alueellinen soveltamisala on merkityksellinen sääntelyn välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta. Perustuslakivaliokunta korosti tuolloin, että välttämättömyysedellytysten tulee säädösperusteisesti ohjata päätöksentekoa alueellisesta soveltamisalasta ja ettei rajoituksia voida säätää tai pitää voimassa sellaisilla alueilla, joissa se ei ole tartuntatautitilanteen vuoksi välttämätöntä.

Perustuslakivaliokunta on myös lausunnossaan—kehottanut valioneuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta rajata asetuksessa alueellista soveltamisalaa maakunnan tasoa hienosyisemmin. Talousvaliokunta huomauttaa, että eduskunnan käyttöön annettu luonnos valtioneuvoston asetukseksi pitää kuitenkin edelleen lähtökohtana maakunnittain jäsentyviä rajoituksia. Valitun sääntelyratkaisun ja perustuslakivaliokunnan kannanottojen välillä on siten jännite.

Talousvaliokunta toteaa, että koronaviruspandemian aikana vallinnut käsitys siitä, että uusia tartuntaketjuja saattaa ilmaantua odottamatta sellaisillakin alueilla, joissa tartuntojen määrä on aikaisemmin ollut vähäinen, on edelleen voimassa. Tämä on puoltanut varovaisuusperiaatteen noudattamista rajoituksia asetettaessa. Poikkeuksellisten olosuhteiden pitkittyessä vaatimus rajoitustoimien tarkkuudesta ja täsmällisyydestä korostuu.

määritellään epidemiatilanteeseen nojaten maakunnan tasoa tarkemmin Näitä näkökohtia punnittuaan talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että niiden maakuntien osalta, joissa maakunnan ominaispiirteet (esimerkiksi pitkät etäisyydet tai alhainen väestöntiheys) tekevät ilmeiseksi sen, ettei maakunnan alueella esiintyvä tartuntaryväs leviä helposti tai välttämättä koko maakunnan alueelle, tämän lain nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessase, millä alueilla ravitsemisliikkeet tulee pitää suljettuna tässä laissa tarkoitetulla tavalla.

Talousvaliokunta toistaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa (—) toteamansa, että ulkotiloissa tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen on vähäriskisempää kuin sisätiloissa. Käsillä olevan esityksen tavoitteena on kuitenkin erityisesti vähentää ihmisten välisiä kontakteja, joita ravintola-asiointi myös ulkotiloissa aiheuttaa. Talousvaliokunta puoltaa tilanteen sitä vaatiessa ulkotilojen pitämistä sulun piirissä esityksen mukaisesti, mutta korostaa samalla aiemman mietintönsä () mukaisesti, että tulevassa sääntelyssä on syytä huomioida erilaisten ravintolatilojen erilaiset riskiprofiilit virustartuntojen leviämisen suhteen.

Aikaisempien rajoituslainsäädäntöjen yhteydessä (—) perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että rajoitustoimenpiteistä on säädettävä erityyppisten ravitsemisliikkeiden osalta eriytetysti siten, että rajoitukset ovat välttämättömiä juuri niissä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja että sääntelyä voidaan antaa perussäännösten puitteissa asetuksenantovaltuudella.

165/2021 Voimassa olevassa tartuntatautilaissa (, 58 a §) ravitsemisliikkeet jaotellaan niiden toiminnan luonteen perusteela, riippuen siitä, pidetäänkö niissä pääsääntöisesti tarjolla alkoholijuomia ravitsemisliikkeen tiloissa nautittavaksi vai onko ravitsemisliike pääasiallisesti ruokaravintola tai kahvila. Näistä ensin mainitun ravitsemisliiketyypin on katsottu muodostavan jälkimmäistä suuremman riskin virustartuntojen leviämiselle, minkä vuoksi mainitun pykälän (58 a §) mukaiset rajoitukset on eriytetty vastaavasti ravitsemisliikkeiden erilaisten riskiprofiilien mukaan.

Perustuslakivaliokunta on edellisessä ravintolasulkua koskeneessa lausunnossaan (—) maaliskuun 2021 alkupuolella todennut — aiemmasta linjastaan () poiketen — että rajoitusten arvioinnissa merkityksellistä on ollut erityisesti tautitapausten määrän ja ilmaantuvuuden nopea kasvu sekä muuntuneiden virustyyppien nopeampi leviäminen ja vaikutus vakavampien tautimuotojen kehittymiseen. Perustuslakivaliokunta on katsonut tuolloin käsillä olleen sulkulainsäädännön taustalla olevan hyvin painavia perusoikeuksiin kiinnittyviä perusteita. Perustuslakivaliokunnan mukaan terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttäminen meneillään olevan koronavirusepidemian aikana on perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta sellainen erittäin painava peruste, jolla on yhteys perustuslain (731/1999) 7 §:n 1 momentin julkisen vallan velvollisuuteen turvata jokaisen oikeus elämään ja turvata myös pandemian oloissa jokaiselle riittävät terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä (PL 19 §:n 3 momentti). Tällainen peruste oikeuttaa perustuslakivaliokunnan mukaan poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia. Ottaen huomioon ravitsemisliikkeiden merkitys covid-19-epidemian leviämisessä ja ravitsemisliikkeissä hygieniatoimista ja rajoituksista huolimatta tapahtuneet tartunnat, perustuslakivaliokunta on pitänyt ehdotettua lainsäädäntöä välttämättömänä ja oikeasuhtaisena silloin vallinneissa olosuhteissa. Tuossa yhteydessä perustuslakivaliokunta ei edellyttänyt ravitsemisliikkeiden rajoitusten eriyttämistä ravintolatyyppien mukaisesti.

EV 13/2021 vpEV 13/2021 vp

Talousvaliokunta toteaa, viitaten myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon (—), että välttämättömyysvaatimuksen kannalta on perusteltua, että 3 a §:n nojalla annettavalla asetuksella säädetään rajoituksista ravitsemisliiketyypeittäin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvatulla tavalla.

Talousvaliokunta pitää kohdennettuja rajoitustoimia ja kattavaa keinovalikoimaa keskeisinä välineinä epidemian ja siitä aiheutuvien terveydellisten ja taloudellisten vahinkojen rajaamiseksi. Sääntelyn ajankohtaisuutta ja ennakoivien toimien tarvetta korostavat myös covid-19-viruksen muuntuminen ja uusien, aiempaa tehokkaammin tarttuvien viruskantojen nopea leviäminen.

Ehdotetut lainsäädännön muutokset merkitsevät voimakasta puuttumista elinkeinonharjoittamisen vapauteen, ja niillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ravintola-alalle ja alan työntekijöille. Talousvaliokunta korostaa, että kaikkein suurimmat taloudelliset vahingot aiheutuisivat kuitenkin viruksen laajamittaisesta leviämisestä, joten tehokkaat rajoitustoimet mahdollistava lainsäädäntö on nyt käsillä olevassa epidemiatilanteessa välttämätöntä. Jotta sääntely olisi oikeasuhtaista, sen soveltamisen tulee kuitenkin olla kohdistettua ja rajattua, sääntelyn kohteena olevan elinkeinotoiminnan aiheuttaman konkreettisen tartuntariskin huomioon ottavaa.

Laajojen rajoitusten sijasta on käytettävä mahdollisimman tarkkaan kohdennettuja, alueellisesti ja ajallisesti rajattuja toimia.

Perustuslakivaliokunta on tähän liittyen edellyttänyt (—), että sääntelyn voimassaolo on rajattava ajallisesti välttämättömään kiinnittäen huomiota siihen, että valtioneuvoston on seurattava tarkkaan sääntelyn voimassaolon välttämättömyyttä sekä soveltamisessa mahdollisesti havaittavia ongelmia ja ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden ongelmien korjaamiseksi (myös). Tältä kannalta merkityksellinen on 3 a §:n 4 momentin säännös, jonka mukaan valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sääntelyn alueellista soveltamista koskevan valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi, jos ravitsemisliikkeen tilojen suljettuna pitäminen ei enää ole välttämätöntä jollain alueella. Perustuslakivaliokunnan mielestä säännöstä on syytä täydentää nimenomaisella velvollisuudella seurata tarkoin suljettuna pitämisen välttämättömyyttä. Talousvaliokunta ehdottaa säännöstä täydennettäväksi yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla.

Talousvaliokunta huomauttaa vielä, että se on mietinnössään—,puoltanut lainsäädäntöä, jolla ravitsemisliikkeille kompensoidaan sulkemisesta aiheutuvia menetyksiä. Talousvaliokunta toteaa, että tuon lainsäädännön mukainen korvausmenettely soveltuu myös nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen () mukaisten sulkutoimien johdosta aiheutuviin menetyksiin.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

3 a §. Ravitsemisliikkeen aukiolon väliaikainen rajoittaminen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Pykälän 1 momentista poistetaan sanat ”ja siihen kuuluvat sisätilat”.

Pykälän 4 momenttiin lisätään valtuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia määräyksiä siitä, millaisissa ravitsemisliikkeissä ja niihin kuuluvissa tiloissa kyseisiä rajoituksia on noudatettava. Säännöksen sanamuoto seuraa tartuntatautilain 58 a §:n sanamuotoa.

Lisäksi 4 momenttiin lisätään velvoite seurata ravitsemisliikkeiden suljettuna pitämisen välttämättömyyttä.

Laki

majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan väliaikaisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 12 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1103/2017, ja

lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 3 a § seuraavasti:

3 a §

Ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikainen rajoittaminen tartuntataudin leviämisen estämiseksi

ja siihen kuuluvat sisätilat

Ravitsemisliikeon poiketen siitä, mitä tartuntatautilain (1227/2016) 58 a §:ssä ja sen nojalla säädetään, pidettävä suljettuna asiakkailta vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aikana niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske ruoan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöstöravintoloita.

sekä siitä, millaisissa ravitsemisliikkeissä ja niihin kuuluvissa tiloissa kyseisiä rajoituksia on noudatettava. Valtioneuvoston on seurattava rajoitusten välttämättömyysedellytysten täyttymistä ja,

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetuista alueistajos 1 momentin soveltaminen ei enää ole välttämätöntä jollain alueella, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

12 §

Pakkokeinot

Jos majoitus- tai ravitsemistoiminnan harjoittaja laiminlyö 3 a §:ssä, 6 §:n 1 momentissa taikka 8 tai 9 §:ssä säädetyn velvollisuuden, poliisilaitoksen on asiasta tiedon saatuaan velvoitettava hänet määräajassa täyttämään velvollisuutensa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2021 ja on voimassa 18 päivään huhtikuuta 2021.

VASTALAUSE

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

(Vastalauseen lausumaehdotukset)

että hyväksytään kolme lausumaa.

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että ravintolasulun jälkeiselle ajalle valmistellaan säännökset, jotka mahdollistavat ravitsemisliikkeiden uudelleen avaamisen kannattavasti ja siten, että erityyppiset ravitsemisliikkeet ja niiden riskiprofiilit huomioidaan.

2. Eduskunta edellyttää, että anniskelun arvonlisävero alennetaan tilapäisesti 24 prosentista 14 prosenttiin.

3. Eduskunta edellyttää, että viinien ulosmyynti sallitaan tilapäisesti anniskeluoikeuden omaaville ravintoloille.

Helsingissä 25.3.2021

Pia

Kauma

kok

Minna

Reijonen

ps

Janne

Sankelo

kok

Juhana

Vartiainen

kok

Veikko

Vallin

ps