Eduskunnan puhemiehelle
Covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi on ravintoloiden toimintaa rajoitettu eri tavoin käytännössä jo vuoden ajan. Näillä näkymin ravintolat on määrätty kokonaan suljettaviksi ajalla 9.3.—18.4.2021.
Ravintola-ala työllistää yrittäjät mukaan lukien Suomessa 77 000 henkilöä. 30 % työntekijöistä on alle 26-vuotiaita. Ravintola-alalla on ollut kuluneen vuoden aikana merkittävä määrä lomautuksia ja irtisanomisia, jotka ovat kohdistuneet pienipalkkaisiin alan työntekijöihin ja nuoriin. Erityisen paha tilanne on pääkaupunkiseudulla, johon viime kesäkään ei tuonut riittävää parannusta. Jopa 30 prosenttia ravintola-alan yrityksistä on arvioinut olevansa konkurssiuhan alla tai lopettanut toimintansa syyskuuhun mennessä.
Jotta liiketoiminnasta olisi mahdollista tehdä kannattavaa, alan toimijat ovat esittäneet, että pääosin alkoholijuomia tarjoavien ravintoloiden anniskelu tulee sallia vähintään klo 20.00:een asti ja aukioloaikaa pitäisi rajoittaa niin, että ravintolat voivat olla auki klo 21.00:een asti. Samoja aikamääreitä tulisi soveltaa myös pääosin ruokaa tarjoaviin ravintoloihin, mutta mikäli ravintolalla on käytössään pöytävarausjärjestelmä, anniskelun tulisi olla sallittua klo 22.00:een asti, ja ravintola olisi suljettava tunti sen jälkeen.
Alan toimijoiden keskuudessa vallitsee jatkuva epävarmuus hallituksen epäselvän viestinnän ja lyhyellä varoitusajalla tulevien uusien rajoitustoimenpiteiden vuoksi. Rajoitustoimenpiteiden keinovalikoiman tulisi olla perusteluineen julkinen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa samoin kuin tunnuslukujen, joiden kehitykseen kunkin toimen käyttöönotto sidotaan. Tämä parantaisi elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia ennakoida tulevaa sääntelyä. Esimerkiksi Tanska ja Britannia ovat julkaisseet ulospääsysuunnitelman, jossa on aikataulu koronarajoitusten purkamiselle rokotusten edetessä ja tautitilanteen salliessa.
Ravintoloiden toimintamahdollisuuksia epidemian aikana voitaisiin parantaa esimerkiksi alentamalla tilapäisesti anniskelun arvolisäveroa 24 prosentista 14 prosenttiin, sallimalla tilapäisesti viinien ulosmyynti anniskeluoikeuden omaaville ravintoloille, sallimalla kevyemmät rajoitukset ulkotarjoilualueilla sekä helpottamalla verotuksen maksujärjestelyjä. Myös tilapäisesti nopeutettua lomautusmenettelyä tulisi hyödyntää ravintola-alan toimijoiden ja työntekijöiden tilanteen helpottamiseksi. Viime keväänä lomautusmenettelyä nopeutettiin viiteen päivään, minkä avulla työntekijät pääsivät työttömyysturvalle ilman omavastuupäiviä ja yritykset välttivät konkursseja.
Ravintolasulun jälkeiselle ajalle tulee valmistella säännökset, jotka mahdollistavat ravitsemisliikkeiden uudelleen avaamisen kannattavasti ja siten, että erityyppiset ravitsemisliikkeet ja niiden riskiprofiilit huomioidaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavoin hallitus aikoo ottaa huomioon ravintoloilta tulleen palautteen HE 32/2021 vp:n mukaiseen esitykseen, jotta erityyppiset ja erilaisen riskityypin mukaiset ravintolat voidaan sulun jälkeen avata kannattavasti,
miten ravintoloiden aukioloaikaan, asiakasmääriin, ulko- ja sisätiloihin ynnä muihin yksityiskohtiin liittyviä määräyksiä aiotaan tarkentaa kesälomakauden alkaessa ja
missä vaiheessa ravintola-ala sekä siihen läheisesti kytkeytyvät alat saavat hallitukselta exit-suunnitelman, jolla alan toimijat pääsevät suunnittelemaan toimintaansa kesän, syksyn ja loppuvuoden 2021 osalta?