Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys liittyy eduskunnalle 8.12.2020 annettuun hallituksen esitykseen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020). Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöä sekä eräitä muita lakeja edellä mainitusta esityksestä johtuen ja sen mukaisesti.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

PERUSTELUT

1

Asian tausta ja valmistelu

1.1

Tausta

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman 10.12.2019 mukaan hallitus käynnistää sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen (sote-uudistus) valmistelun osana oikeudenmukaisen, yhdenvertaisen ja mukaan ottavan Suomen strategista kokonaisuutta. Valmistelussa otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset reunaehdot. Uudistus tehdään hallitusti ja vaiheistaen.

Pääministeri Marinin hallitus antoi 8.12.2020 esityksen eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali-ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp).

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uuden hallintotason, hyvinvointialueiden, perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita ovat laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimenjärjestämisestä Uudellamaalla sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, hyvinvointialueiden rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, hyvinvointialueen henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi.

Esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudenmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että Helsingin kaupungille jäisi kuitenkin edelleen niiden järjestämisvastuu. Lisäksi palvelujen järjestämisestä vastaisi Uudellamaalla neljä hyvinvointialuetta ja terveydenhuollossa lisäksi HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuisi laissa ja järjestämissopimuksessa määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin sekä HUS-yhtymän välillä. Ympäristönterveydensuojelu sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisivät kuntien tehtäviksi, mutta edistämistehtävä olisi myös hyvinvointialueiden tehtävä. Opiskeluhuollon koulukuraattori- ja psykologitehtävät siirtyisivät kuitenkin hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueesta annettavassa laissa säädettäisiin hyvinvointialueen toimintaa, taloutta ja hallintoa sekä talouden tarkastusta koskevat säännökset. Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville hyvinvointialueilla. Ehdotuksessa säädettäisiin täsmällisemmin hyvinvointialueen järjestämisvastuusta sekä tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä.

Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021 ja osa laista tulisi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa ja viimeiset 1 päivänä tammikuuta 2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021. Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa lakia sovellettaisiin osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan.

1.2

Valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä, sisäministeriössä, oikeusministeriössä, opetus- ja kulttuuriministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä sekä valtiovarainministeriössä virkatyönä.

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti luonnoksen hallituksen esitykseksi lausuntokierrokselle 4 viikoksi helmikuun alussa ja lausuntoaika päättyi 26.2.2021. Lausuntoaika on normaalia lausuntoaikaa lyhyempi sen vuoksi, että esityksessä tehdään pääosin teknisiä muutoksia sekä sen vuoksi, että muutokset noudattavat hallituksen esityksessä 241/2020 esitettyä. Lausuntoa pyydettiin muun muassa kunnilta, kuntayhtymiltä, alueiden pelastustoimilta, aluehallintovirastoilta ja eräiltä järjestöiltä. Lisäksi muillakin tahoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa esityksen johdosta. Määräaikaan mennessä annettiin 162 lausuntoa.

Varsinaisen esitysluonnosta koskevan lausuntopyynnön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Ahvenanmaan valtuuskunnalta lausunnon koskien eräiden lakien soveltamista Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. Lausuntoaika oli 22.-26.2. Valtuuskunta antoi lausuntonsa 25.2. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti lisäksi kaksi keskustelutilaisuutta Ahvenanmaan maakunnan hallituksen edustajien kanssa (16.2.2021 ja 4.3.2021).

Valtiovarainministeriö on lausunnossaan hallituksen esityksen luonnoksesta tuonut esiin, että ehdotuksesta puuttuvat hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalvelusta annettua lakia koskevat muutosehdotukset, joilla säädettäisiin laissa tarkoitettujen tukipalvelujen käytöstä perustettavilla hyvinvointialueilla. Valtiovarainministeriö on lausunnossaan pitänyt välttämättömänä sisällyttää nämä muutosehdotukset annettavaan esitykseen. Ehdotus kyseessä olevan lain 5 §:n muuttamiseksi on lisätty jatkovalmistelussa osaksi hallituksen esitystä. Tästä lisäyksestä ei ole erikseen pyydetty lausuntoja. Lausuntojen pyytämistä ei katsottu välttämättömäksi sen vuoksi, että hallinnon yhteiset sähköisen asioinnin tukipalvelut on tarkoitettu käytettäväksi laajasti julkisen hallinnon viranomaisten toiminnassa ja näiden palvelujen käyttöön ovat julkisen hallinnon viranomaiset, mukaan lukien kunnalliset viranomaiset, lähtökohtaisesti velvoitettuja. Hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymän viranomaiset olisivat jatkossa yksiselitteisesti säännöksessä tarkoitettuja julkisen hallinnon viranomaisia, jotka hoitaisivat nykyään kunnallisille viranomaisille kuuluvia tehtäviä. Esitettävä muutos olisi siinä määrin selkeä ja välttämätön tekninen muutos, ettei siihen valtiovarainministeriön arvion mukaan liity sellaisia kysymyksiä, jotka olisivat välttämättömästi edellyttäneet lainvalmisteluun normaalisti kuuluvan lausuntomenettelyn toteuttamista.

Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja –hallinnon neuvottelukunnassa.

2

Nykytila ja sen arviointi

2.1

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Kunnan vastuusta järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltoa säädetään tarkemmin erityislaeissa. Kunnan järjestämisvastuun sisältö määritellään kuitenkin kuntalaissa (410/2015). Kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle.

Sosiaalihuollon järjestämisvastuusta säädetään vuoden 1982 sosiaalihuoltolaissa. Uudella, pääosin 1 päivänä huhtikuuta 2015 voimaan tulleella sosiaalihuoltolailla (1301/2014) kumottiin suurin osa vuoden 1982 sosiaalihuoltolaista. Sosiaalihuollon hallintoa ja järjestämistä koskevat vuoden 1982 sosiaalihuoltolain 2 luvun säännökset jäivät kuitenkin muutamien muiden säännösten lisäksi voimaan uuden sosiaalihuoltolain rinnalla. Sosiaalihuoltolakia ja sosiaalihuollon järjestämisvastuuta täydentävät laaja joukko erityislainsäädäntöä mm: vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettu laki (380/1987), kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki (519/1977), toimeentulotuesta annettu laki (1412/1997), laki sosiaalisesta luototuksesta (1133/2002), laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001), päihdehuoltolaki (41/1986), mielenterveyslaki (1116/1990), omaishoidon tuesta annettu laki (937/2005), lastensuojelulaki (417/2007), adoptiolaki (22/2012), avioliittolaki (234/1929), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983), isyyslaki (11/2015), lapsen elatuksesta annettu laki (704/1975), lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annettu laki (619/1996), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) ja perhehoitolaki (263/2015).

Kehitysvammaisten erityishuollon järjestäminen eroaa jossain määrin muusta sosiaalihuollon järjestämisestä. Sosiaalihuollon yleislakina sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnan huolehtimaan myös kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä sen mukaan kuin siitä lisäksi erikseen säädetään. Erityishuollon järjestämisestä ja erityishuoltopiireistä säädetään tarkemmin kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa, jäljempänä kehitysvammalaki.

Kunnallisesta terveydenhuollon järjestämisvastuusta säädetään kansanterveyslaissa (66/1975) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989). Vastuu terveydenhuollon järjestämisestä kuuluu kunnalle. Terveydenhuoltolaissa ja terveydenhuollon erityislaeissa säädetään terveydenhuollon tarkemmasta toteuttamisesta ja sisällöstä. Terveydenhuoltolain 1 §:n 1 momentin mukaan terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Erikoissairaanhoito on kunnalle kuuluva tehtävä, mutta sen toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Erikoissairaanhoidon järjestämistä varten maa on jaettu 20 sairaanhoitopiiriin. Kunta voi sopia sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa, mihin sairaanhoitopiiriin se kuuluu. Erikoissairaanhoitolain mukaan erityistason sairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan sairaanhoitopiirien lisäksi erityisvastuualueisiin (erva-alue). Kuhunkin erityisvastuualueeseen tulee kuulua sellainen sairaanhoitopiiri, jonka alueella on lääkärikoulutusta antava yliopisto. Erityisvastuualueista annetulla valtioneuvoston asetuksella (156/2017) on säädetty viidestä erityisvastuualueesta ja niihin kuuluvista sairaanhoitopiireistä. Erityisvastuualue ei ole oikeushenkilö, vaan sen hallinto tukeutuu yliopistollisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintoon. Terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ovat lisäksi mm. lääkkeisiin liittyvä lainsäädäntö (mm. lääkelaki 395/1987, laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista 979/2008 ja laki sähköisestä lääkemääräyksestä 61/2007), tutkimukseen liittyvä lainsäädäntö (mm. laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä 101/2001 ja laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999) sekä tartuntatautilaki 1227/2016.

EU

ETA

potilasdirektiivi

Suomessa asuvilla henkilöillä on oikeus hakeutua käyttämään terveyspalveluja toiseen Euroopan unionin () jäsenvaltioon. Sama oikeus koskee myös Euroopan talousalueeseen () kuuluvia valtioita ja Sveitsiä. Henkilöllä, jonka sairaanhoitokustannuksista Suomi EU-lainsäädännön perusteella vastaa, on oikeus saada toisessa valtiossa aiheutuneisiin sairaanhoidon kustannuksiin korvauksia Suomesta rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013, jäljempänä rajalaki) mukaisesti. Rajalaissa säädetään myös edellytyksistä, joiden täyttyessä henkilölle on hakemuksesta myönnettävä toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä annettavaa hoitoa varten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 (jäljempänä sosiaaliturvan koordinaatioasetus) tarkoitettu ennakkolupa hakeutua hoitoon. Vuodesta 2014 lukien sovellettavana olleella rajalailla on Suomessa pantu täytäntöön potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU (niin kutsuttu). Lisäksi henkilön oikeudesta käyttää terveydenhuollon palveluja ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta on voimassa, mitä sosiaaliturvan koordinaatioasetuksessa ja sen täytäntöönpanomenettelystä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 987/2009 säädetään. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ja pohjoismainen sosiaalipalvelusopimus täydentävät EU-lainsäädäntöä sairaanhoitokustannusten korvaamiseen liittyvien hallinnollisten menettelyjen osalta.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ovat osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen kuuluvia tehtäviä on määritelty eri tavoin. Kuntalain mukaan kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestettävä palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tämä tehtävä on otettava huomioon myös laadittaessa kuntalain 37 §:ssä tarkoitettua kuntastrategiaa. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä on lisäksi erityissääntelyä mm. terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa.

Vuoden 2020 alusta Manner-Suomessa on 294 kuntaa, jotka ovat vastuussa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoittamisesta väestölleen. Kunnat ovat voineet siirtää sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon järjestämisvastuun yhteistoiminta-alueelle, joka voi olla kuntayhtymä tai perustua niin sanottuun vastuukuntamalliin. Suomen Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan maakunnan (tai lähes maakunnan) kattavia vapaaehtoisia ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon integroivia sote-kuntayhtymiä on 8 kappaletta. Niissä on mukana 65 kuntaa ja 897 651 asukasta. Yhteistoiminta-alueita on yhteensä 59 ja niissä on 220 kuntaa. Väestöstä noin 52 prosenttia asuu yhteistoiminta-alueilla. Perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista vastaa 33 kuntayhtymää, joissa on yhteensä 158 jäsenkuntaa. Osa kuntayhtymistä vastaa vain perusterveydenhuollosta. Vastuukuntamallin mukaisia yhteistoiminta-alueita on 26, ja niissä on mukana 62 kuntaa. Yhteensä 61 kuntaa ovat siirtäneet vain terveydenhuollon tai osia sosiaalihuollosta yhteistoiminta-alueelle. (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2020, Kuntaliitto.) Kunnista 74 järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa itsenäisesti. Yli 20 000 asukkaan kuntia näistä on 23, ja Paras-puitelain väestöpohjavaatimuksen alle jää 51 kuntaa. Väestöstä merkittävä osa asuu suurissa kaupungeissa, jotka järjestävät ja tuottavat suuren osan palveluista itse. (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 2020, Kuntaliitto.) Lisäksi 20 sairaanhoitopiiriä vastaa osaltaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Kehitysvammaisten erityishuollosta vastaa 16 erityishuoltopiiriä, joista 9 on sulautunut sairaanhoitopiiriin. Ahvenanmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan. Sen perusteella niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin järjestämisestä vastaa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alainen Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomainen (Ålands hälso- och sjukvård, jäljempänä ÅHS).

Kuntalain mukaan kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Palvelusetelin käytöstä säädetään erikseen laissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009, jäljempänä palvelusetelilaki). Julkisen hallintotehtävän kunta voi kuitenkin antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä erikseen lailla säädetään. Kunnan tai kuntayhtymän hankkiessa laissa säädettyjä palveluja muulta palvelujen tuottajalta, sillä säilyy kuntalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu järjestämisvastuu. Tämän lisäksi palvelujen tuottajan vastuu palveluista määräytyy sen mukaan, mitä kuntalaissa tai muualla säädetään, sekä mitä kunta tai kuntayhtymä ja palvelujen tuottaja sopivat. Yksityisiä palveluntuottajia koskevaa lainsäädäntöä on lisäksi mm. laissa yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 ja laissa yksityisestä terveydenhuollosta 152/1990.

Kunnat ja kuntayhtymät toimivat potilastietojen ja sosiaalihuollon asiakastietojen rekisterinpitäjinä järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Henkilötietojen yleisestä käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EU:n tietosuoja-asetus) sekä tietosuojalaissa (1050/2018). Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilötiedoista säädetään hallinnonalaa koskevassa erityislainsäädännössä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki) sisältää potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvät keskeiset periaatteet ja se koskee sekä julkista että yksityistä terveyden- ja sairaanhoitoa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa (254/2015) säädetään sosiaalihuollon työntekijän velvollisuudesta kirjata ja tallentaa sosiaalihuollon asiakastiedot määrämuotoisiin asiakasasiakirjoihin. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, jäljempänä asiakastietolaki) säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) tehtävänä on huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä sille säädetystä lupahallinnosta, ohjauksesta ja valvonnasta. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia raskauden keskeyttämistä, steriloimista, hedelmöityshoitoja ja adoptiota koskevassa lainsäädännössä sille säädetyistä tehtävistä sekä muussa laissa tai asetuksessa sille säädetyistä tehtävistä. Valvira ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa. Valviran ja aluehallintovirastojen työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa säädetään useissa julkista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa laeissa. Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat sosiaalihuoltoa, kansanterveystyötä ja erikoissairaanhoitoa sekä yksityistä terveydenhuoltoa ja yksityisiä sosiaalipalveluja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaa toimialueillaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön sisältyy yli sata aluehallintovirastojen tehtäviä määrittävää säännöstä.

Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa, ehkäistä ja poistaa elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja. Ympäristöterveydenhuolto koskee useita hallinnonaloja. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä ovat mm. terveydensuojelulaki 763/1994 ja tupakkalaki 549/2016.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen linkittyy vahvasti Suomen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Muun muassa työttömyysetuudet, äitiys- ja isyys- ja vanhempainpäiväraha, sairauspäiväraha, sairausvakuutuskorvaukset ja lääkekorvausjärjestelmä ovat osaltaan kaikki täydentämässä väestön sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta ja niillä on yhtymäkohtia varsinaiseen palvelujen järjestämisvastuuseen. Edellä mainittuja etuuksia ja tukia säännellään muun muassa sairausvakuutuslaissa (1224/2004) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002). Lisäksi muun muassa yleisestä asumistuesta annetussa laissa (938/2014), elatustukilaissa (580/2008), vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007) ja laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996) säädetään sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä etuuksista. Kuntoutukseen liittyvistä etuuksista säädetään muun muassa laissa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005).

Lisäksi Suomen eläketurvajärjestelmästä säädetään muun muassa kansaneläkelaissa (568/2007), laissa takuueläkkeestä (703/2010) ja julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Lakisääteisiä vahinkovakuutuksia ovat puolestaan liikenne-, potilas- ja työtapaturmavakuutus, joista säädetään liikenne-vakuutuslaissa (460/2016), potilasvakuutuslaissa (948/2019) ja työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015).

Eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetulla lailla (490/2014) on jatkettu Paras-puitelain mukaisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintavelvoitteiden voimassaoloa vuoden 2023 loppuun siltä osin, kuin kunnat olivat lain perusteella ilmoittaneet täyttävänsä lain velvoitteet yhteistoimintajärjestelyillä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetulla lailla (169/2007, jäljempänä Paras-puitelaki) kunnat velvoitettiin järjestämään perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon palvelut joko perustamalla yhteistoiminta-alue tai järjestämällä palvelut kunnassa, joiden väestöpohja on vähintään noin 20 000 asukasta. Yhteistoimintavelvoitteen ne ovat voineet täyttää joko perustamalla kuntayhtymän tai järjestämällä palvelut niin sanotulla vastuukuntamallilla. Myöhemmin velvoite laajennettiin koskemaan kaikkia sosiaalihuollon tehtäviä. Samassa yhteydessä valtioneuvostolle annettiin toimivalta velvoittaa kunta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen Paras-puitelaissa tarkoitetun väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi.

Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016, jäljempänä rajoituslaki) annettu laki asettaa rajoituksia kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuudelle tehdä ulkoistamissopimuksia sekä investointeja. Lain tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisia kuntien ja kuntayhtymien oikeustoimia rajoitetaan ja turvataan tulevien uusien hyvinvointialueiden mahdollisuudet päättää palvelutuotannosta yhdenvertaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä niille. Lain 3 §:n mukaan kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää tämän lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2023 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2024 tai 2025 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta ilman, että irtisanomisesta syntyy korvausvelvollisuutta. Lain mukaan kunnan tai kuntayhtymän yksityisen yrityksen tai yhteisön kanssa tekemään sopimukseen sisällytettävä irtisanomislauseke, jos sopimuksen arvo on yli viisitoista prosenttia kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon vuotuisista käyttömenoista. Lisäksi lain 4 §:n mukaan kunta tai kuntayhtymä tai niiden yksin tai yhdessä omistama yhtiö ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa. Rajoituslaki on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta, sen tarkemmasta toteuttamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sisällöstä säädetään useissa eri laeissa, jotka ovat usealta eri vuosikymmeneltä. Osittaisuudistuksin toteutetun hajanaisen lainsäädännön ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun kokonaisuus on osin vaikea hahmottaa ja epäselvä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu, erityisesti vastuu palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta, viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä ja palveluiden rahoituksesta, edellyttää järjestäjältä huomattavaa osaamista, ja valmiutta sekä riittävää henkilöstöä ja muita resursseja. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien määrä on viime vuosina vähentynyt, järjestämisvastuu jakautuu edelleen 294 kunnalle, 20 sairaanhoitopiirille ja 16 erityishuoltopiirille. Suuri osa järjestäjistä on edelleen kansainvälisesti arvioiden varsin pieniä eikä niillä ole riittävää osaamista väestön palvelutarpeen arviointiin ja ennakointiin eikä tähän perustuvaan palveluiden määrän ja laadun määrittelyyn. Tuottamisen valvonnassa (oma tuotanto ja ostopalvelut) on puutteita.

Tilanne sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisen järjestämisrakenteen osalta on ollut pitkään sekava ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta huolestuttava. 1990-luvun alun sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusuusuudistuksessa luovuttiin korvamerkitystä valtion rahoituksesta ja samalla vähennettiin keskushallinnon ohjausta (desentralisaatio). Uudistus sopeutti kuntien valtionavustusta palvelujärjestelmän paikallisiin oloihin ja kunnan kokonaisuuteen sekä selkeytti taloudellisen vastuun kantamista. Samalla se kuitenkin aiheutti vakavia ongelmia järjestelmän ohjattavuudelle, palvelujen yhdenvertaisuudelle ja tasalaatuisuudelle sekä kustannusten hallittavuudelle. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten että vapaaehtoisten kuntayhtymien ja muiden kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten yhteistyömuotojen seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaava taho vaihtelee alueittain.

2.2

Pelastustoimi

Pelastuslaki

Palosuojelurahastolaki

Meripelastuslaki

Pelastuslaki (379/2011) on pelastustoimintaa, onnettomuuksien ehkäisyä ja väestönsuojelua sääntelevä yleislaki. Pelastuslaissa määritellään eri tahojen vastuut pelastustoimen tehtävien hoitamisessa. Pelastuslaki sisältää myös säännökset pelastustoimen palvelutasosta ja pelastustoimen alueiden yhteistoiminnasta. Sisäministeriön tehtävänä on johtaa ja valvoa pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa sekä huolehtia pelastustoimen valtakunnallisista järjestelyistä. Aluehallintovirastojen tehtävänä on huolehtia pelastustoimen laillisuusvalvonnasta ja valvoa pelastustoimen palvelutason toteutumista. Pelastustoimen viranomaisten ohella myös muut viranomaiset ovat velvollisia osallistumaan pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun siten, kuin niiden tehtävistä kunkin toimialan säädöksissä tai muussa lainsäädännössä säädetään.

alueen pelastustoimi Pelastuslain mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimen tehtävistä lakisääteisessä yhteistyössä (). Valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin ja vahvistetun aluejaon muuttamisesta. Pelastustoimen alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla sopimus pelastustoimen järjestämisestä.

Palosuojelurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka toiminta perustuu palosuojelurahastolakiin (306/2003) ja valtioneuvoston asetukseen palosuojelurahastosta (625/2003).

Tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu, joka tuloutetaan Palosuojelurahastoon. Palosuojelumaksun suuruus on 3 % vakuutuksen paloriskiä vastaavasta osuudesta. Palosuojelumaksun vuotuinen kertymä on noin 11 miljoonaa euroa. Palosuojelurahasto on sisäministeriön hoidossa ja valvonnassa. Rahaston hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii sisäministeriön asettama hallitus.

vapaaehtoisille palokunnille Rahastosta voidaan myöntää lain tarkoituksen edistämiseksi yleisavustuksia ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille ja pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille () sekä apurahoja ja stipendejä. Rahastosta voidaan myöntää myös muille erityisavustuksia muun muassa oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä valistukseen ja neuvontaan.

Keskeisimpiä avustuskohteita ovat olleet pelastusalan järjestöjen koulutus- ja valistustoiminta, alaa tukevat tutkimushankkeet sekä kaluston hankinta ja paloasemien rakentaminen.

muu meripelastusviranomainen Meripelastuslain (1145/2001) 4 §:n mukaan Hätäkeskuslaitos, Ilmatieteen laitos, pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettu alueen pelastusviranomainen, Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto, poliisi, Puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysviranomaiset, Tulli ja ympäristöviranomaiset () ovat Rajavartiolaitoksen ohella velvollisia osallistumaan korvauksetta meripelastustoimen tehtäviin, jos se on niiden toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus ja erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista.

2.3

Oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntö

Oikeusministeriön hallinnonalan perhe- ja henkilöoikeudellinen lainsäädäntö kytkeytyy merkittävällä tavalla sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:ssä säädettyyn sosiaalihuollon toimeenpanoon kunnissa. Lainsäädännössä viitataan useissa yhteyksissä kuntien sosiaalihuollon viranomaisiin ja erityisesti sosiaalilautakuntaan. Tällaisia lakeja ovat muun muassa adoptiolaki (22/2012), avioliittolaki (234/1929), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983), laki lapsen elatuksesta (704/1975), etu- ja sukunimilaki (946/2017) ja laki holhoustoimesta (442/1999). Sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle on näissä laeissa annettu useita tärkeitä tehtäviä, kuten lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tai elatusta koskevan sopimuksen vahvistaminen, lapsen olosuhteita koskevan selvityksen toimittaminen tuomioistuimelle lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, lapsen huoltoa ja tapaamista tai elatusta koskevan tuomioistuinasian vireillepano, adoptioneuvonnan antaminen tai viimekätinen huolehtiminen lapsen nimen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä. Lisäksi sosiaalihuollon viranomaiset ovat keskeisessä asemassa pantaessa täytäntöön eräitä Suomen kansainvälisiä velvoitteita, jolloin heillä on velvollisuus antaa esimerkiksi virka-apua henkilön olinpaikan ja olosuhteiden sekä edunvalvontaa ja omaisuutta koskevien seikkojen selvittämiseksi. Näistä lasten ja aikuisten suojeluun liittyvistä velvoitteista säädetään muun muassa laissa 435/2009, laissa 779/2010 ja laissa 1153/2004.

Rikosseuraamuslainsäädäntöön sisältyy useita, rikosseuraamusasiakkaan yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta merkittäviä säännöksiä Rikosseuraamuslaitoksen ja kuntien viranomaisten sekä muiden tahojen yhteistyöstä. Vankeuslain (767/2005), yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) ja yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (801/2017) mukaan Rikosseuraamuslaitoksen on rangaistusajan suunnitelmaa ja siihen sisältyvää vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa tai ehdonalaista vapauttamista suunniteltaessa tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, jotka tuomitun koti- tai asuinkunnan perusteella vastaavat hänen sosiaali-, terveys-, asunto- ja työvoimapalveluistaan samoin kuin muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Kustannusten jaosta säädetään, että tukitoimenpiteitä yhteen sovitettaessa kunta vastaa kunnallisten peruspalveluiden kustannuksista. Rikosseuraamuslaitos vastaa yhdyskuntaseuraamuksen ja yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvien toimintojen kustannuksista.

Oikeusapulaissa säädetään niistä perusteista, joiden mukaisesti annetaan valtion varoin oikeusapupalveluja niitä tarvitseville kansalaisille. Lain 2 luvun 10.2 § sisältää säännökset, joiden nojalla oikeusaputoimistolle on pyydettäessä luovutettava salassapidettäviä tietoja. Tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan taloudellisista olosuhteistaan esittämään selvitykseen sisältyvien tuloihin ja varallisuuteen liittyvien tietojen tarkistaminen sekä oikeusturvavakuutuksen olemassaolon tai kattavuuden selvittäminen oikeusapupäätösten oikeellisuuden varmistamiseksi. Tietojen luovutukseen velvoitettujen piiriin kuuluvat sellaiset tahot, joilla on arvioitu olevan hallussaan asiakkaan käyttövaran arviointiin tarvittavaa tietoa. Näitä ovat valtion ja kunnan viranomaiset, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eläkesäätiöt, muut eläkelaitokset sekä vakuutuslaitokset.

Valmiuslainsäädännöllä pyritään varmistamaan väestön turvallisuus ja elinmahdollisuudet sekä yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi poikkeusoloissa saatetaan tarvita viranomaisten poikkeuksellisia toimivaltuuksia. Toimivaltuuksien tarve voi olla kiireellinen. Koska normaalioloja koskevat toimivaltuudet saattavat tällöin olla riittämättömiä, tulee oikeusjärjestykseen sisältyä säännökset poikkeusoloissa käyttöön otettavista poikkeuksellisista toimivaltuuksista. Valmiuslain I osan 3 luvussa säädetään varautumisesta, johon kuuluu myös julkista hallintoa koskeva varautumisvelvollisuus. Varautumisella pyritään takaamaan tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kyseinen velvoite on olennaisilta osin koskenut kuntia. Valmiuslain II osassa säädetään poikkeusolojen toimivaltuuksista. Useat kyseisistä toimivaltuuksista koskevat kuntia ja niiden toimintaa.

Ulosottokaaren 7 luvussa säädetään muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpanosta. Mainitun luvun 3 §:ssä sekä 5 §:ssä häätöasioiden toimeenpanon yhteydessä viitataan kunnan asunto- ja sosiaaliviranomaisiin. Jos häätöasiaa valmisteltaessa ilmenee, että asunnossa asuu lapsia tai välittömän huolenpidon tarpeessa olevia henkilöitä, on kunnan sosiaaliviranomaiselle ilmoitettava tilanteesta. Häätöä ei myöskään saa panna täytäntöön ennen kuin kunnan asunto- ja sosiaaliviranomaisille on varattu tilaisuus järjestää edellä mainittujen henkilöiden asuminen tai selvittää heidän sosiaalihuollon palvelujen tarpeensa.

2.4

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan lainsäädäntö

Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (lautakunta) toimii lautakunnasta annetun lain (956/2011) 1 §:n 1 momentin mukaan ensimmäisenä muutoksenhakuasteena ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017), ammattikorkeakoululain (932/2014) ja yliopistolain (558/2009) mukaisissa opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevissa asioissa. Lautakunnasta annetun lain 8 §:n 2 momentin mukaan asian käsittelyyn lautakunnassa sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia, jollei erikseen toisin säädetä. Edelleen mainitun lain 12 §:n 1 momentin perusteella valtion ja kunnan viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat yksityiset yhteisöt ja säätiöt ovat salassapitosäännösten estämättä velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valitusasian käsittelyssä välttämättömiä tietoja sekä virka-apua lautakunnalle. Vastaava velvollisuus on myös laillistetulla lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä.

Liikuntalaissa (390/2015) säädetään liikunnan ja huippu-urheilun edistämisestä. Liikuntalain 2 § 1 momentin mukaan lain tavoitteena on edistää muun muassa eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, kuten myös väestön hyvinvointia, terveyttä ja fyysistä toimintakykyä. Lain 5 § määrittelee kunnan vastuun liikunnan edistämistehtävässä. Pykälän 3 momentissa säädetään kunnan velvollisuudesta kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain 27 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Momentin toisen virkkeen mukaan kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019) säädetään kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä tavoitteista, tehtävistä, yhteistyöstä, asukkaiden osallistumisesta, tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista, valtionrahoituksesta sekä kehittämistehtävästä. Yksi lain tavoitteista on vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin. Tämän tavoitteen toteuttamisessa yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjien kanssa on keskeisessä asemassa.

2.5

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lainsäädäntö

Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät

kemikaaliturvallisuuslaki Kysymys on pelastusviranomaisille vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005, jäljempänä) säädetyistä tehtävistä. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.

Pelastusviranomaisten valvontatehtävästä säädetään kemikaaliturvallisuuslain 115 §:ssä. Pelastusviranomaiset valvovat kemikaaliturvallisuuslain noudattamista, kun on kysymys 1) vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tai säilytyksestä, jollei toiminta ole osa lain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta, jolloin sen valvonta kuuluu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes), 2) yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjen ilotulitteiden ja vähäistä vaaraa aiheuttavien muiden pyroteknisten tuotteiden varastoinnista kaupan yhteydessä tai niiden luovutuksesta yksityiseen kulutukseen sekä 3) räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteena 81 §:ssä mainituissa tilaisuuksissa. Pelastusviranomainen (pelastuslaissa tarkoitettu alueen pelastustoimen pelastusviranomainen) valvoo kemikaalien käsittelyä, varastointia ja säilyttämistä, niihin liittyviä ilmoitus- ja hallintomenettelyjä sekä valvontaa silloin, kun kemikaalien määrät ovat vähäisiä. Tukesin valvontakohderekisterin mukaan ilmoituksenvaraisia kohteita on tällä hetkellä noin 6300 kpl. Sen lisäksi valvontaan kuuluu myös ns. ei-ilmoituksenvaraiset kemikaalikohteet. Lisäksi pelastusviranomainen hoitaa kemikaaliturvallisuuslain nojalla räjähteisiin liittyviä tehtäviä, valmistelee päätökset ilotulitteiden käytöstä, valmistelee päätökset ilmoituksista räjähteiden tai vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteena, käsittelee ilmoitukset yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjen ilotulitteiden ja vähäistä vaaraa aiheuttavien muiden pyroteknisten tuotteiden varastoinnista kaupan yhteydessä.

Kemikaaliturvallisuuslain valvonnassa pelastusviranomaisen toimintaa ohjeistaa ja yhtenäistää Tukes kemikaaliturvallisuuslain 116 §:n mukaisesti.

Kemikaaliturvallisuuslain 126 §:ssä säädetään muutoksenhausta ministeriön ja valvontaviranomaisen päätöksistä ja lain 131§:ssä säädetään kemikaaliturvallisuuslain mukaisista maksuista.

2.6

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainsäädäntö

Eläintautilaissa (76/2021) säädetään sellaisten tautien ehkäisystä, jotka voivat siirtyä eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen, sekä mainittujen tautien esiintymisen seurannasta ja tautien hävittämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Laissa edellytetään siinä tarkoitettujen eläinterveysviranomaisten ilmoittavan kunnan tartuntataudeista vastaavalle viranhaltijalle eläintaudista, josta voi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle.

2.7

Valtiovarainministeriön hallinnonalan lainsäädäntö

Valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtionavustuksia. Valtionavustuksella tarkoitetaan tässä tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi. Valtionavustuslain 3 §:n nojalla muussa laissa olevia poikkeavia valtionavustuksia koskevia säännöksiä noudatetaan valtionavustuslain sijasta. Valtionavustuslaki on siten luonteeltaan valtionavustuksia koskeva yleislaki, jonka säännöksistä voidaan poiketa valtionavustuksia koskevissa erityislaeissa.

Valtionavustuslain 3 pykälän 2 momentissa säädetään erikseen valtionavustuslain suhteesta eräisiin kuntien peruspalveluja koskeviin valtionosuussäädöksiin. Valtionavustuslakia sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetussa laissa (733/1992) säädettyyn valtionosuuteen ja valtionavustukseen, jos siitä mainituissa laeissa erikseen säädetään. Tällä viittaussäännöksellä on lähinnä informatiivinen luonne, koska erityislaeissa voidaan joka tapauksessa säätää valtionavustuksista yleislaista poikkeavalla tavalla ja toisaalta erityislaeissa voidaan myös tarvittaessa viitata yleislain säännöksiin.

Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetussa laissa (1096/2008) säädetään muun ohella yhtiön asemasta, tehtävistä ja asiakkaista. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla oleva Hansel Oy toimi lain tarkoittamalla tavalla valtion yhteishankintayksikkönä ja kilpailuttaa asiakkailleen sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita valtionhallinnossa käytetään laajasti. Vuoden 2019 syyskuusta lähtien yhtiön asiakkaina ovat voineet olla valtion hankintayksiköiden lisäksi myös kunnat, kuntayhtymät, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja Keva. Hansel Oy:n osakkeenomistajina ovat tällä hetkellä valtio (65 % osakkeista) ja Suomen kuntaliitto (35 % osakkeista).

Hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) tarkoituksena on parantaa julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta, yhteentoimivuutta ja ohjausta sekä edistää julkisen hallinnon toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Laissa säädetään julkisen hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, niitä koskevista vaatimuksista, niiden tuottamiseen liittyvistä tehtävistä sekä tuottamiseen liittyvästä henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelystä. Lisäksi laissa säädetään oikeudesta ja velvollisuudesta käyttää yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja sekä palvelujen käytön edellytyksistä. Lain 5 §:n mukaan julkishallinnon toimijoilla on lähtökohtaisesti oikeus käyttää kaikkia tukipalveluja. Lisäksi tiettyihin tukipalveluihin on säädetty käyttövelvollisuus muun muassa valtion hallintoviranomaisille, virastoille ja laitoksille sekä kunnallisille viranomaisille niiden hoitaessa laissa niille säädettyjä tehtäviä. Käyttövelvollisuudesta on mahdollista poiketa, jos viranomaisen on teknisistä tai toiminnallisista tai kustannustehokkuuteen taikka tietoturvallisuuteen liittyvistä syistä välttämätöntä käyttää toiminnassaan tai sen osassa muuta palvelua.

2.8

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus

Pääministeri Marinin hallitus antoi 8.12.2020 esityksen eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali-ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uuden hallintotason, hyvinvointialueiden, perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita ovat laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, laki hyvinvointialueiden rahoituksesta sekä ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, hyvinvointialueiden henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustointa koskevan uudistuksen tavoitteena kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, paran-taa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudenmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että Helsingin kaupungille jäisi kuitenkin edelleen niiden järjestämisvastuu. Lisäksi palvelujen järjestämisestä vastaisi Uudellamaalla neljä hyvinvointialuetta ja terveydenhuollossa lisäksi HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuisi laissa ja järjestämissopimuksessa määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin sekä HUS-yhtymän välillä.

Ympäristönterveydensuojelu sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisivät kuntien tehtäviksi mutta edistämistehtävä olisi myös hyvinvointialueiden tehtävä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologitehtävät siirtyisivät kuitenkin hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueet olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Uudet hyvinvointialueet olisivat alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia, mutta Uudenmaan maakunnan poikettaisiin nykyisestä maakuntajaosta. Hyvinvointialueiden ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava aluevaltuusto. Hyvinvointialueesta annettavasta laissa säädettäisiin hyvinvointialueen toimintaa, taloutta ja hallintoa sekä talouden tarkastusta koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville hyvinvointialueille. Pelastustoimen järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen pelastustoimen järjestämisvastuu perustettaville hyvinvointialueille.

Sosiaali-ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen varmistamiseksi muodostettaisiin viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet laatisivat nelivuosittain yhteistyösopimuksen.

Ehdotuksessa säädettäisiin täsmällisemmin hyvinvointialueen järjestämisvastuusta sekä tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä ja työvoiman hankinnasta. Voimaanpanolaissa säädettäisiin sellaisten hyvinvointialueella siirtyvien ostopalvelusopimusten mitättömyydestä ja irtisanomismahdollisuudesta, joissa olisi sovittu ehdotettavien järjestämisvastuuta ja ostopalveluja koskevien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain säännösten vastaisesti.

Valtion mahdollisuutta ohjata hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea ehdotetaan samalla vahvistettavaksi. Ohjaus olisi strategista ja kohdistuisi rahoituksen ja palvelujen turvaamisen kannalta keskeisiin asioihin. Valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali-ja terveydenhuollolle. Hyvinvointialueiden pitäisi ottaa tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja myös yhteistyösopimusten valmistelussa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelisi vuosit-tain hyvinvointialueiden kanssa niiden järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali-ja terveydenhuollon toteutumisesta. Vastaavasti valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet pelastustoimelle ja sisäministeriö neuvottelisi vuosittain hyvinvointialueiden kanssa niiden järjestämisvastuulle kuuluvan pelastustoimen toteutumisesta.

Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädettäisiin lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Rahoitus määräytyisi laskennallisesti pääosin hyvinvointialueen palvelujen tarpeen sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaisi lisäksi riskikerroin. Valtion rahoitus olisi hyvinvointialueille yleiskatteellista. Rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Tämän takia valtion verotuloja ehdotetaan kasvatettavaksi kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys olisi 13,26 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin ja valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin.

Hyvinvointialueella ei olisi lähtökohtaisesti oikeutta ottaa pitkäaikaisesta lainaa. Hyvinvointialue voisi kuitenkin ottaa valtioneuvoston myöntämän lainanottovaltuuden puitteissa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi. Lisäksi säädettäisiin kiireellisen ja välttämättömän investoinnin lisälainoitusmahdollisuudesta. Hyvinvointialueiden olisi laadittava lainakehyksen sisältämistä investoinneista investointisuunnitelma, jonka hyväksyisivät osaltaan sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö.

Verotusta koskevat muutokset toteutettaisiin verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Vero-rakenteen muutokset eivät voimaan astuessaan aiheuta verotuksen kiristymistä.

Kuntien valtionosuuksia ehdotetaan vähennettäväksi siirtyviä tehtäviä vastaavalta osalta. Tästä sekä kunnallisveron alentamisesta aiheutuvia muutoksia rajoitettaisiin valtionosuusjärjestelmään sisällytettävällä pysyvällä määräytymistekijällä ja valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksella.

Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä lukuun ottamatta hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. HUS-sairaanhoitopiirin henkilöstö siirtyisi HUS-yhtymälle.

Sairaanhoitopiirien ja kehitysvammaisten erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä niiden omaisuus, vastuut ja velvoitteet siirtyisivät hyvinvointialueille. HUSin omaisuus siirtyisi kuitenkin HUS-yhtymälle ja Helsingin kaupungin omaisuus ei siirtyisi, mutta tältä osin säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen taloudenhoidon eriyttämistä kaupungin muusta taloudenhoidosta. Hyvinvointialueille siirtyisi kunnista, Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvä irtain omaisuus. Omaisuussiirroista ei suoritettaisi korvausta kunnille eikä kuntayhtymille, paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa siirrot johtaisivat kunnan taloudellisen itsehallinnon kaventumiseen.

Hyvinvointialueissa annettavassa laissa säädettäisiin myös hyvinvointialueiden yhtiömuotoisesta toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksesta, jossa valtio voisi olla osakkaana. Osaamiskeskuksen tehtävänä olisi ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja sillä voisi olla myös muita hyvinvointialueiden päättämiä tehtäviä.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että eduskunta hyväksyisi annettavaksi Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen peruskirjan soveltamisesta Suomessa kuntiin ja hyvin-vointialueisiin. Ilmoitus on tarkoitettu tulemaan voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä kolmen kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu sopimuksen tallettajalle.

Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. HUS-yhtymä perustettaisiin perussopimuksen hyväksymisellä. Ensimmäiset aluevaalit toimitettaisiin muualla paitsi Helsingissä ehdotuksen mukaan 23.1.2022. Ensi vaiheessa hyvinvointialueiden väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelevat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien.

Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021 ja osa laista tulisi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa ja viimeiset 1 päivänä tammikuuta 2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021. Lisäksi hyvinvointialueesta annettavaa lakia sovellettaisiin osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan.

3

Tavoitteet

3.1

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Esityksen tavoitteena on tehdä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset sekä Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva täydennys. Näillä muutoksilla päivitetään hallinnonalan lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Esityksen tavoitteena ei ole puuttua lainsäädäntöön sisällöllisesti Uudenmaan erillisratkaisua koskevaa täydennystä sekä terveydenhuollon ammattihenkilölain 40 §:ään tehtävää muutosta lukuun ottamatta.

3.2

Pelastustoimi

Esityksen tavoitteena on tehdä pelastustoimen lainsäädäntöön kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden perustamista sekä pelastustoimen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset. Näillä muutoksilla päivitetään hallinnonalan lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Esityksen tavoitteena ei ole puuttua lainsäädäntöön sisällöllisesti.

3.3

Muu lainsäädäntö

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on päivittää teknisesti lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Esityksen tavoitteena ei ole puuttua lainsäädäntöön sisällöllisesti.

4

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1

Keskeiset ehdotukset

4.1.1

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Hyvinvointialueesta annettavalla lailla ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislailla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja osaltaan HUS-yhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta, järjestämisestä, tuottamisesta, valvonnasta ja ohjauksesta säädetään jatkossa muun muassa hyvinvointialueesta annettavassa laissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettavassa laissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö kokonaisuudessaan täsmentää yleislaeissa säädettävää järjestämisvastuuta. Esityksessä ehdotetaan tämän johdosta teknisiä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, jotta lainsäädäntö päivittyy vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa säädettävää uutta järjestäjä-rakennetta ja järjestämisvastuuta. Ehdotetuilla muutoksilla ei puututa säännösten sisältöön, lukuun ottamatta Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvää tietojohtamista koskevaa täydennystä, joka tehdään sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019) 41 §:n 3 momenttiin sekä terveydenhuollon ammattihenkilölain 40 §:ään tehtävää muutosta siitä, että pykälässä säädetty tiedonsaantioikeus koskee välttämättömiä (nykyisin tarpeellisia) tietoja ja selvityksiä.

Teknisiä muutoksia tehdään pääosin käsitteistöön. Käsitteistö noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa esityksessä ehdotettuja käsitteitä. Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja Helsingin kaupunkiin sovelletaan lisäksi, mitä hyvinvointialueista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( / ) tai muualla laissa, jollei tässä laissa toisin säädetä. Edellä mainitusta sääntelystä johtuen, esityksessä muutettavissa säännöksissä viitataan pääsääntöisesti vain hyvinvointialueeseen, jolla tarkoitetaan myös Uudenmaan hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia. Edellä mainitun lain 2 §:n 5 momentissa säädetään muun ohella, että HUS-yhtymään sovelletaan lisäksi, mitä muualla laissa säädetään terveydenhuollon järjestämisestä. Edellä mainitusta syystä johtuen tässä esityksessä muutettavissa säännöksissä viitataan erikseen HUS-yhtymään pääosin vain siltä osin kuin ei edellä mainitussa laissa järjestämisvastuusta johtuvasta sääntelystä johtuen ole selvää, että säännös on tarkoitettu koskemaan HUS-yhtymää.

Osa esitykseen sisältyvistä laeista pitää sisällään sääntelyä, joka on Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvaa. Tämän perusteella näitä lakeja tai niihin sisältyviä yksittäisiä säännöksiä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan esityksessä lisättäväksi edellä mainittuihin sosiaalihuollon tehtäviä koskeviin lakeihin tai niiden yksittäisiin pykäliin säännös koskien Ahvenanmaata. Näillä säännöksillä on tarkoitus ainoastaan säilyttää nykytila. Säännöksillä ei ole tarkoitus antaa Ahvenanmaan maakunnan kunnille mitään uusia tehtäviä.

Edellä olevan lisäksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakeihin tarpeen mukaan informatiivisia viittauksia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa esityksessä ehdotettaviin lakeihin ja soveltuvin osin kumotaan päällekkäistä sääntelyä substanssilaeista, kuten valvontaa, yhteistyötä ja yleisiä järjestämisvastuuta koskevia säännöksiä. Esityksessä ehdotetaan samalla korjattavaksi laeissa olevia vanhentuneita viittauksia jo kumoutuneisiin lakeihin uusilla viittauksilla voimassa oleviin lakeihin.

Esityksessä noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaa sääntelyratkaisua siitä, että jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on osaltaan sekä kunnalla että hyvinvointialueella (edellä mainitun lain 6 ja 7 §). Tämän sääntelyn johdosta ja sitä noudattaen ehkäisevä päihdetyö ja ehkäisevä lastensuojelu, jotka ovat osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ovat jatkossa sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtäviä. Lisäksi lastensuojelulaissa säädetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetty suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi olisivat jatkossa edellä mainituissa laeissa tarkemmin säädettävällä tavalla sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtäviä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädännössä sekä näihin kiinteästi liittyvissä oikeusministeriön hallinnonalan perheoikeudellisissa laeissa on useita viittauksia sosiaalihuollosta vastaaviin toimielimiin tai lautakuntiin. Vuoden 1982 sosiaalihuoltolain vielä voimassa olevassa 2 luvussa säädetään sen 6 §:ssä muun ohella, että sosiaalihuollon toimeenpanoon lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa laissa säädetään sosiaalilautakunnan taikka muun vastaavan toimielimen tehtäväksi, huolehtii yksi tai useampi kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Viittaukset toimielimiin perustuvat lähtökohtaisesti edellä kuvattuun säännökseen. Tämän lisäksi edellä mainitun lain 12 §:ssä säädetään muun ohella, että toimielimen laissa säädettyä päätösvaltaa ja oikeutta puhevallan käyttämiseen voidaan johtosäännöllä siirtää toimielimen alaisille viranhaltijoille henkilön tahdosta riippumatonta huoltoa koskevia päätöksiä lukuun ottamatta. Joissakin terveydenhuollon laeissa on vastaava kansanterveyslain 6 §:n mukainen viittaus terveyslautakuntaan tai terveydenhoitolautakuntan taikka muuhun vastaavaan toimielimeen. Hyvinvointialueesta annettavassa laissa tullaan säätämään hyvinvointialueen mahdollisuudesta itse päättää minkälaisia toimielimiä se hallintosäännössään määrittelee sekä siitä, miten toimivaltaa siirretään (lain 35, 95 ja 96 §). Edellä olevasta johtuen tässä esityksessä ehdotettavissa muutoksissa noudatetaan edellä mainittua hyvinvointialueesta annettavan lain yleissääntelyä ja toimielimiä koskevat viittaukset ehdotetaan pääsääntöisesti muutettavaksi viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Vain tilanteissa, joissa hyvinvointialue ei saisi siirtää toimivaltaa yksittäiselle viranhaltijalle, sääntelyyn ehdotetaan säilytettäväksi viittaus hyvinvointialueen monijäseniseen toimielimeen.

Ympäristöterveydenhuoltoa ei esitetä siirrettäväksi kunnilta hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan esityksen yhteydessä. Tässä esityksessä ympäristöterveydenhuollon lakeihin tehdään ne tekniset muutokset, jotka liittyvät siihen, että ympäristöterveydenhuollon tehtävät säilyvät kunnilla. Hallitusohjelman mukaan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen kuitenkin selvitetään osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Asiaa on selvitetty osana aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarista selvitystyötä (hanketunniste VM067:00/2020).

Edellä viitattu sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain 41 §:n 3 momenttiin tehtävä lisäys koskee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa esityksessä (HE 241/2020 vp) ehdotettua Uudenmaan erillisratkaisua, jonka mukaan Uudenmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että Helsingin kaupungille jäisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu ja lisäksi palvelujen järjestämisestä vastaisi Uudellamaalla neljä hyvinvointialuetta ja terveydenhuollossa lisäksi HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuisi laissa ja järjestämissopimuksessa määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin sekä HUS-yhtymän välillä. Uudenmaan erillisratkaisun asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitoa koskevasta ehdotuksesta huolimatta järjestämisvastuun ensisijaisuus tarkoittasi sitä, että Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla olisi oikeus salassapitovelvoitteiden estämättä sekä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan nojalla käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti potilastietoja, jotka ovat syntyneet kunkin omassa toiminnassa tai olisivat sen omiin rekistereihin tallennettuja sekä potilastietoja ja joita HUS-yhtymä tuottaa rahoitusvastuun perusteella sen lukuun. Edellä mainituista syistä johtuen, ehdotetaan 41 §:n 3 momenttia muutettavaksi siten, että momentissa säädettäisiin jatkossa Uudenmaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin mahdollisuudesta seurata, miten HUS-yhtymä tuottaa heille palveluita.

4.1.2

Sisäministeriön hallinnonalan lainsäädäntö

Pelastustoimen järjestämislailla pelastustoimi siirretään vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Pelastustoimen järjestämisestä vastaa hyvinvointialue ja hyvinvointialueen pelastustoimen palvelujen omasta tuottamisesta vastaa hyvinvointialueen pelastuslaitos. Pelastustoimen organisaatiosta, järjestämisestä, tuottamisesta, valvonnasta ja ohjauksesta säädetään jatkossa laissa hyvinvointialueesta ja laissa pelastustoimen järjestämisestä.

Pelastustoimen lainsäädäntö kokonaisuudessaan täsmentää yleistä järjestämisvastuuta. Esityksessä ehdotetaan tämän johdosta teknisiä muutoksia pelastustoimen lainsäädäntöön, jotta lainsäädäntö päivittyy vastaamaan pelastustoimen uudistuksessa säädettävää uutta järjestäjä-rakennetta ja järjestämisvastuuta.

Hyvinvointialueiden perustamisesta johtuen muutetaan sisäministeriön toimialan säädöksistä myös rahankeräyslakia.

4.1.3

Muu lainsäädäntö

Oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön ehdotetaan tehtäväksi hyvinvointialueiden perustamisesta johtuvat teknisluonteiset muutokset.

Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvaan valtionavustuslakiin ja lakiin Hansel Oy –nimisestä osakeyhtiöstä ehdotetaan tehtäväksi hyvinvointialueiden perustamisesta johtuvat teknisluonteiset muutokset. Lisäksi ehdotetaan hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien viranomaisille säädettäväksi käyttövelvollisuus tiettyihin hallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin tukipalveluihin. Käyttövelvollisuuden piiriin kuuluvat tukipalvelut olisivat kansallinen palveluväylä, palvelutietovaranto, palvelunäkymä, luonnollisen henkilön tunnistuspalvelu, viestinvälityspalvelu, verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelu sekä osin asiointivaltuuspalvelu.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvaan eläintautilakiin ehdotetaan tehtäväksi hyvinvointialueiden perustamisesta johtuvat teknisluonteiset muutokset.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla liikuntalain osalta muutetaan vanhentunut viittaus kuntalakiin ja päivitetään toinen viittaus vastaamaan uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin (390/2005, jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki) ehdotetaan tehtäväksi pelastustoimen järjestämisestä ja siirtämisestä hyvinvointialueiden vastuulle johtuvat teknisluonteiset muutokset. Pelastustoimen järjestämislailla pelastustoimi sekä tiettyjä muussa laissa säädettyjä pelastustoimen ja pelastusviranomaisten tehtäviä siirretään vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Hyvinvointialueen tehtäväalaan kuuluisivat jatkossa myös pelastusviranomaiselle vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvalliseen käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät. Hyvinvointialueen pelastuslaitos huolehtisi käytännössä tehtävistä. Esityksessä ei muutettaisi pelastusviranomaisten nykyisiä tehtäviä kemikaaliturvallisuuslain nojalla. Esityksessä ehdotetaan kemikaaliturvallisuuslain 6 §:n 21 kohdan määritelmää pelastusviranomaisesta muutettavaksi siten, että lain määritelmässä viitattaisiin jatkossa muutettavaksi ehdotettavan pelastuslain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuun pelastusviranomaiseen. Lisäksi kemikaaliturvallisuuslain 131 §:ää muutettaisiin, koska sote-uudistuksen myötä muuttuisi maksuja määräävä toimivaltainen viranomainen pelastustoimen osalta. Tämän perusteella kemikaaliturvallisuuslain 131 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti. Lisäksi säädöshuollollisista syistä muutettaisiin samassa yhteydessä kemikaaliturvallisuuslain 131§:n 3 momenttia korjaamalla vanhentunut viittaus lakiin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettuun lakiin (706/2007). Lisäksi selkeytettäisiin kemikaaliturvallisuuslain 126 §:ää koskien muutoksenhakua. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin muutoksenhakuun sovellettavasta laista pelastusviranomaisen maksupäätöksestä. Lakiin tehtäisiin informatiivinen viittaus hyvinvointialueesta annettavaan lakiin.

4.2

Pääasialliset vaikutukset

4.2.1

Taloudelliset vaikutukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johdosta tehtävillä muutoksilla ei olisi itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia. Ehdotetut muutokset ovat teknisiä, lukuun ottamatta Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvää tietojohtamista koskevaa täydennystä, joka tehdään sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019) 41 §:n 3 momenttiin sekä terveydenhuollon ammattihenkilölain 40 §:ään tehtävää muutosta siitä, että pykälässä säädetty tiedonsaantioikeus koskee välttämättömiä (nykyisin tarpeellisia) tietoja ja selvityksiä ja ne johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta esityksestä ja lainsäädännöstä. Taloudelliset vaikutukset johtuvat edellä mainitusta esityksestä, eivät tässä esityksessä ehdotetuista muutoksista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johdosta tehtävillä muutoksilla ei olisi itsenäisiä yritysvaikutuksia. Ehdotetut muutokset ovat teknisiä, lukuun ottamatta Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvää tietojohtamista koskevaa täydennystä, joka tehdään sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019) 41 §:n 3 momenttiin sekä terveydenhuollon ammattihenkilölain 40 §:ään tehtävää muutosta siitä, että pykälässä säädetty tiedonsaantioikeus koskee välttämättömiä (nykyisin tarpeellisia) tietoja ja selvityksiä, ja ne johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta esityksestä ja lainsäädännöstä. Vaikutukset yrityksiin johtuvat edellä mainitusta esityksestä, eivät tässä esityksessä ehdotetuista muutoksista.

Laki Hansel Oy –nimisestä osakeyhtiöstä.Esityksellä ei ole vaikutusta pienten ja keskisuurten yritysten asemaan, sillä käytännössä Hansel Oy:n asiakaspiiri ei laajene aiemmasta. Pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantaminen on ollut hankintalakiuudistuksen yksi tavoite. Tärkeää on, että yhteishankintayksikkö aktiivisesti huomioi yhteishankintojen toteuttamisessa, aina kun mahdollista, pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet antaa tarjouksia yhteishankintojen tarjouskilpailuissa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi julkaisemalla ennalta hankintoja koskevia suunnitelmia, tekemällä mahdollisimman laajoja markkinakartoituksia, perustamalla dynaamisia hankintajärjestelmiä, jakamalla hankintoja osiin sekä välttämällä liian korkeita tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista yhteishankintojen tarjouskilpailuihin on tarpeen kuitenkin seurata yhteishankintayksikössä.

Vaikutukset yritysten toimintaan

4.2.2

Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johdosta tehtävillä muutoksilla ei olisi itsenäisiä vaikutuksia viranomaisten toimintaan jäljempänä esitettyjä huomioita lukuun ottamatta. Ehdotetut muutokset ovat teknisiä, lukuun ottamatta Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvää tietojohtamista koskevaa täydennystä, joka tehdään sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019) 41 §:n 3 momenttiin sekä terveydenhuollon ammattihenkilölain 40 §:ään tehtävää muutosta siitä, että pykälässä säädetty tiedonsaantioikeus koskee välttämättömiä (nykyisin tarpeellisia) tietoja ja selvityksiä ja ne johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta esityksestä ja lainsäädännöstä. Vaikutukset viranomaisten toimintaan johtuvat edellä mainitusta esityksestä, eivät tässä esityksessä ehdotetuista muutoksista.

Sosiaalihuollon toimielimiä koskevat muutokset.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädännössä sekä näihin kiinteästi liittyvissä oikeusministeriön hallinnonalan perheoikeudellisissa laeissa on useita viittauksia sosiaalihuollosta vastaaviin toimielimiin tai lautakuntiin. Tässä esityksessä ehdotettavissa muutoksissa noudatetaan hyvinvointialueesta annettavan lain yleissääntelyä ja toimielimiä koskevat viittaukset ehdotetaan pääsääntöisesti muutettavaksi viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Vain tilanteissa, joissa hyvinvointialue ei saisi siirtää toimivaltaa yksittäiselle viranhaltijalle, sääntelyyn ehdotetaan säilytettäväksi viittaus hyvinvointialueen monijäseniseen toimielimeen. Lastensuojelulaissa säilyy edelleen säännös lain 13 §:ssä, jossa säädetään lastensuojeluasioista päättävästä viranomaisesta. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säilyisivät säännökset monijäsenisestä toimielimestä erityishuollon keskeisestä sisällöstä päättävänä tahona ja laissa olevat viittaukset erityishuollon johtoryhmään tai sosiaalilautakuntaan muutetaan viittauksiksi (hyvinvointialueen) monijäseniseen toimielimeen. Nykysääntelyn mukaisesti tilanteissa, joissa säännöksen yhteydessä viitataan lautakuntaan tai toimielimellä tarkoitetaan vuoden 1982 sosiaalihuoltolain 6 §:n mukaista toimielintä, toimielimen laissa säädettyä päätösvaltaa ja oikeutta puhevallan käyttämiseen voidaan johtosäännöllä siirtää toimielimen alaisille viranhaltijoille henkilön tahdosta riippumatonta huoltoa koskevia päätöksiä lukuun ottamatta. Edellä kuvatusta johtuen, tässä esityksessä ehdotettu sääntelyratkaisu ei tosiasiassa muuta nykyisin voimassa olevaa mahdollisuutta delegoida toimivaltaa siltä osin kuin ehdotetuissa muutoksissa toimivalta on säännöksessä ehdotettu olevan hyvinvointialueella. Hyvinvointialueesta annettavassa laissa tullaan säätämään hyvinvointialueen mahdollisuudesta itse päättää minkälaisia toimielimiä se hallintosäännössään määrittelee sekä, miten toimivaltaa siirretään (lain 35, 95 ja 96 §). Vaikutuksia tulee siltä osin kuin hyvinvointialueen sisällä osassa kunnista tehtäviä hoitaa nykyisin toimielin ja osassa viranhaltija. Vaikutukset siis riippuvat hyvinvointialueen tulevasta ratkaisusta. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevasta esityksestä johtuvia, eivät tämän esityksen itsenäisiä vaikutuksia.

Ehkäisevä päihdetyö ja ehkäisevä lastensuojelu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestäannettavan lain muutoksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvät ehkäisevän päihdetyön tehtävät siirrettäisiin kunnilta tuleville hyvinvointialueille. Käytännössä kuntiin jäisi edelleen ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuden organisointi omalla alueellaan. Lain 5 §:ssä säädettyihin tehtäviin ei käytännössä tulisi muita muutoksia kuin työn sovittaminen yhteen tulevien hyvinvointialueiden kanssa myös ehkäisevän päihdetyön osalta. Monissa kunnissa ehkäisevän päihdetyön järjestäytyminen on monilta osin rakennettu sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtävän työn ja koordinoinnin pohjalle, joten niissä ehkäisevän päihdetyön organisointi on tarpeen varmistaa. Monet kunnat näyttävät jo ennakoineen tätä tarvetta siirtämällä esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työtehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollosta kuntiin jääville hallinnonaloille, kuten nuoriso- ja opetustoimille, sekä vahvistamalla nuoriso- ja opetustoimen roolia ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevissa monialaisissa työryhmissä. Myös lakisääteiset ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavat toimielimet ovat aiempaa useammin muita kuin perusturva- tai sosiaali- ja terveyslautakuntia. Tulevien hyvinvointialueiden ehkäisevän päihdetyön tehtävät vastaavat niiden oman toimivallan osalta kunnille nykyisin kuuluvia tehtäviä eli jatkossa hyvinvointialueiden työ täydentäisi kuntien ehkäisevää päihdetyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Keskeisiä hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutettavat systemaattinen alkoholin riskikäytön, huumeiden sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön sekä haitallisen rahapelaamisen varhainen tunnistaminen ja mini-interventio sekä tupakasta vieroitus. Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävänä olisi jatkossa tukea alueensa kuntia niiden ehkäisevän päihdetyön tehtävissä yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Hyvinvointialueen ja aluehallintovirastojen asiantuntijatuen sekä kuntien ja hyvinvointialueen työnjaon organisointi edellyttää tässä suhteessa kaikilta osapuolilta järjestelmällistä resursointia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille tarkoittaisi ehkäisevän lastensuojelun osalta sitä, että kuntiin jäisi muu kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa annettava ehkäisevä lastensuojelu, kuten esimerkiksi tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Hyvinvointialueelle siirtyisi näin ehkäisevään lastensuojeluun kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuten esimerkiksi neuvolapalvelut sekä varsinainen lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Kun lähes kaikki lapset, nuoret ja perheet ovat hyvinvointialueiden ehkäisevien terveyspalvelujen sekä kuntiin jäävien opetustoimen palvelujen piirissä, ja palvelujen järjestämisvastuu ehkäisevän lastensuojelun osalta jatkossa edellä kuvatulla tavalla jakautuisi, on välttämätöntä, että kuntien ja hyvinvointialueen välinen käytännössä tapahtuva yhteistyö ja riittävä tiedonvaihto varmistettaisiin rakentamalla toimivat yhteistyörakenteet ja –käytännöt. Tämä edellyttäisi riittävää resursointia sekä hyvinvointialueilla että kunnissa, jotta lastensuojelun ehkäisevät palvelut toteutuisivat lasten, nuorten ja perheiden kannalta tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevat suunnitelmat.Esityksen mukaan lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehtäisiin jatkossa sekä kunnassa että alueellisesti hyvinvointialueella. Suunnitelmat olisivat osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 §:ssä säädettyjä kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomusta ja –suunnitelmaa. Kunnat ovat jo tällä hetkellä laatineet lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat. Jatkossa kunnan lasten hyvinvointisuunnitelma kattaisi kuntaan jäävät toiminnot ja hyvinvointialueen alueellinen suunnitelma hyvinvointialueen palvelut. Hyvinvointialueen tulisi yhteen sovittaa alueensa suunnitelmat toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelmia laadittaessa kunnan ja hyvinvointialueen olisi tehtävä yhteistyötä siten kuin terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mainituissa pykälissä tarkemmin säädetään. Vastaavasti myös vanhuspalvelulain 5 §:n mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi tehtäisiin jatkossa sekä kunnassa että hyvinvointialueella osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 §:ssä säädettyjä kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomusta ja –suunnitelmaa. Jatkossa kunnan suunnitelma kattaisi kuntaan jäävät toiminnot ja hyvinvointialueen alueellinen suunnitelma hyvinvointialueen palvelut. Hyvinvointialueen tulisi yhteen sovittaa alueensa suunnitelmat toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelmia laadittaessa kunnan ja hyvinvointialueen olisi tehtävä yhteistyötä siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen vastuusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Edellä kuvatuista muutoksista johtuen esityksellä voidaan nähdä olevan vaikutuksia kunnan ja hyvinvointialueen viranomaisiin, mutta koska esityksessä ehdotettu sääntely noudattaa edellä kuvattua sote-uudistuksesta johtuvaa ratkaisua, ei vaikutusten arvioida olevan merkittäviä tämän esityksen itsenäisten vaikutusten näkökulmasta.

Rahankeräyslaki.Lakiin ehdotettavalla muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia toimivaltaisiin viranomaisiin ottaen huomioon muun muassa sen, että myös voimassa olevan rahankeräyslain mukaisesti on mahdollista, että rahankeräysluvan haltija tai pienkeräyksen järjestäjä järjestää rahankeräyksen valtion, kunnan tai kuntayhtymän toimintoihin.

Tietojohtaminen.Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuudesta (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain 29 §). Pykälässä säädettäisiin siitä, miten väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa seurattaisiin hyvinvointialueella ja miten näin saatua tietoa hyödynnettäisiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa, johtamisessa ja päätöksenteossa sekä hyvinvointialueen raportoinnissa. Lähtökohtana olisi luotettava, tehokas ja ajantasainen tietotuotanto, joka palvelisi edellä mainittuja tarkoituksia. Tietoperustan tulisi olla yhtenäinen ja vertailukelpoinen sekä kansallisella tasolla, hyvinvointialueiden välillä että hyvinvointialueiden sisällä.

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (jäljempänä toisiolaki) 41 §:n 3 momenttiin tässä esityksessä tehtävillä muutoksilla varmistettaisiin se, että Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla olisi samanlainen mahdollisuus tietojohtamiseen kuin muillakin hyvinvointialueilla. Toisiolain 41 § mahdollistaa tietojen yhdistelyn järjestämisvastuullisen omista rekistereistä tietojohtamistarkoitukseen. Uudenmaan erillisratkaisusta johtuen potilastietojen rekisterinpito jakautuu kuitenkin erillisiin HUS-yhtymän, Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin potilasrekistereihin. Ehdotetun säännöksen myötä mahdollistettaisiin se, että ensisijaisessa järjestämisvastuussa olevat Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki voisivat käyttää tietojohtamisessa myös HUS-yhtymässä syntyneitä tietoja. Käsittelyn tulee kuitenkin täyttää välttämättömyysehto, kuten ehdotetussa pykälässä säädettäisiin.

Pykälään tehtävillä muutoksilla varmistettaisiin myös, että Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä HUS-yhtymä pystyvät järjestämissopimuksessa sopimaan työnjaosta ja yhteistyöstä (sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettavan lain 9 §) tavalla, joka edistää terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, potilasturvallisuutta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta, ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Sopimuksessa sovittaisiin myös sopimusosapuolten yhteisistä toimenpiteistä osapuolten palveluiden yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien yhteisestä määrittelemisestä, joilla voitaisiin varmistaa palveluiden yhteensovittamista sekä palveluiden yhdenvertaista toteutumista kaikissa Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä.

Erillisratkaisusta johtuen Uudenmaan hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle syntyy erilliset tietovarannot tietojohtamista varten järjestämisvastuiden mukaisesti. Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla olisi oikeus saada HUS-yhtymältä välttämättömät tiedot tietojohtamiseen silloin kun se tuottaa palveluita niiden rahoitusvastuulla. Tällöin tapahtuisi tietojen luovutuksia HUS-yhtymän tietojohtamisen rekistereistä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tietojohtamisen rekistereihin. Tietosuoja-asetuksen minimointiperiaatteen mukaisesti tiedot tulisi käsitellä ensisijaisesti tilastollisesta aggregoituina. Mikäli tunnisteellisten tietojen käsittely on välttämätöntä se olisi mahdollista toisiolain 41 § säädetyllä tavalla.

On ensiarvoisen tärkeää, että myös Uudellamaalla pystytään tuottamaan samalla tavalla vertailukelpoista seuranta- ja arviointitietoa kuin muuallakin Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain 29 § mahdollistaisi sosiaali- ja terveysministeriölle asetuksenantovaltuuden ns. vähimmäistietosisällöstä. Tämän mukaiset tiedot tulee pystyä tuottamaan myös erikoissairaanhoidon osalta ja yhdistellen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietoihin, vaikka erikoissairaanhoidon toteutusvastuu onkin HUS-yhtymällä.

Erillisratkaisusta johtuvat reunaehdot on huomioitava tarkkaan tietojärjestelmien toteutuksessa. Tämä edellyttää tietojärjestelmien tietoturvallista toteutusta ja tiedonhallintalaissa säädettyjen tietoturvavaatimusten huolellista täyttämistä. Myös muut tiedonhallintalain velvoitteet mm. tietojen käsittelyjen ja hyödyntämisen osalta on arvioitava muutoksen toteutuksessa tarkasti.

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista.Digi- ja väestötietoviraston tarjoamien palveluväylän, palvelutietovarannon, palvelunäkymän sekä viestinvälityspalvelun käyttö on käyttäjäorganisaatiolle maksutonta. Myös luonnollisen henkilön tunnistuspalvelua sekä asiointivaltuuspalvelua tarjotaan toistaiseksi käyttäjäorganisaatioille maksuttomana. Valtiokonttorin verkkomaksamisen kokoamis- ja hallinnointipalvelun käytöstä peritään käyttäjäorganisaatiolta omakustannusarvon mukainen maksu. Keskitetyllä tukipalvelun järjestämisellä arvioidaan kuitenkin saavutettavan kustannushyötyjä siihen nähden, että julkishallinnon toimijat sopisivat ja järjestäisivät itse verkkomaksamisen palvelunsa. Lisäksi käyttäjäorganisaatio vastaa sille tukipalvelujen käyttöön liittymisestä sekä palvelutietovarannon ja palvelunäkymän sisältämien tietojen ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Tukipalvelujen käyttövelvollisuudesta ei arvioida aiheutuvan hyvinvointialueille tai –yhtymille merkittäviä kustannuksia, koska valtaosin palvelut ovat maksuttomia ja hyvinvointialueilla on teknistoiminnallisesti mahdollisuus varautua näihin palveluihin liittymiseen sekä palvelutietovarannon käytön edellyttämään tietojen päivittämiseen. Käyttövelvollisuudesta on myös mahdollista poiketa, jos viranomaisen on esimerkiksi teknisistä tai toiminnallisista taikka kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä välttämätöntä käyttää toiminnassaan tai sen osassa muuta palvelua.

Ahvenanmaa.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laajasti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädäntöä. Ahvenanmaan maakunta on ottanut joitain valtakunnan lakeja osaksi omaa lainsäädäntöään niin sanottujen blankettilakien avulla. Tästä johtuen Ahvenanmaan maakunnassa joudutaan arvioimaan ja mahdollisesti muuttamaan tai täsmentämään joitain maakunnan lakeja.

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi joihinkin valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviin lakeihin tai niiden yksittäisiin pykäliin säännökset koskien niiden soveltamista Ahvenanmaalla. Näillä säännöksillä ei lisätä Ahvenanmaan maakunnan kunnille mitään uusia tehtäviä, vaan säännösten tarkoituksena on ainoastaan säilyttää nykytila. Esityksessä ehdotetut säännökset eivät siten aiheuttaisi vaikutuksia Ahvenanmaan maakunnan kuntien järjestämisvastuuseen tai toimintaan.

4.2.3.Yhteiskunnalliset vaikutukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johdosta tehtävillä muutoksilla ei olisi itsenäisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia jäljempänä esitettyä huomiota lukuun ottamatta. Ehdotetut muutokset ovat teknisiä, lukuun ottamatta Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvää tietojohtamista koskevaa täydennystä, joka tehdään sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019) 41 §:n 3 momenttiin sekä terveydenhuollon ammattihenkilölain 40 §:ään tehtävää muutosta siitä, että pykälässä säädetty tiedonsaantioikeus koskee välttämättömiä (nykyisin tarpeellisia) tietoja ja selvityksiä ja ne johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta esityksestä ja lainsäädännöstä. Yhteiskunnalliset vaikutukset johtuvat edellä mainitusta esityksestä, eivät tässä esityksessä ehdotetuista muutoksista.

Rahankeräyslaki.Lakiin ehdotettavan muutoksen ei arvioida heikentävän kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. Sen sijaan muutoksen myötä mahdollistettaisiin esimerkiksi järjestöille ja säätiöille rahankeräysten järjestäminen myös hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän toimintaan.

5

Muut toteuttamisvaihtoehdot

Esityksessä ehdotetut muutokset perustuvat hallituksen esitykseen 241/2020. Toteuttamisvaihtoehdot ovat siten rajautuneet edellä mainitun esityksen sisältöön, eikä näin ollen esimerkiksi käsitteistölle ole ollut vaihtoehtoisia ratkaisuja.

6

Lausuntopalaute

Lausuntopalvelu.fi –palvelun kautta lausuntonsa antaneista lausujista noin 65 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”Lausunnon antajalla ei ole erityistä lausuttavaa esitysluonnoksesta”. Muut lausujat olivat valinneet vaihtoehdon ”Lausunnonantajalla on lausuttavaa esitysluonnoksesta”. Osa niistä lausunnonantajista, jotka lausuivat esitysluonnoksesta, keskittyivät lausunnossaan HE 241/2020 vp (varsinainen sote-uudistusta koskeva esitys) koskeviin huomioihin. Osa lausunnonantajista kiinnitti huomiota lausuttavan esitysluonnoksen lakiehdotusten eroihin termistön käytössä (muun muassa viittaukset HUS-yhtymään, asukkaisiin ja kotikuntaan). Lisäksi oikeusministeriö muun ohella kiinnitti huomiota sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lakiehdotuksiin, joissa voimassa olevaan säännökseen olisi tarpeen päivittää vanhentuneita termejä uusiin tai vanhentuneita lakiviittauksia (muun muassa muutoksenhakusäännökset) viittauksiksi voimassaoleviin lakeihin. Kolme ministeriötä lausuivat tarpeesta tehdä teknisiä muutoksia lakeihin, jotka eivät vielä olleet esitysluonnoksessa mukana.

Esitysluonnoksen 109 lakiehdotuksesta suurin osa ei noussut lausunnonantajien lausunnoissa esiin erikseen nostettuina. Edellä kuvattujen yleisempien useita lakiehdotuksia koskevien huomioiden lisäksi keskeisimmät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lakiehdotuksiin suoraan kohdentuvat huomiot koskivat jäljempänä näkyvällä tavalla lakia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä ja terveydenhuoltolakia sekä muutamia muita lakeja. Sisäministeriön hallinnonalan osalta keskeisimmät huomiot kohdistuivat pelastuslakiin.

Lausuntojen perusteella esitykseen tehtiin täsmennyksiä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan eräisiin lakiehdotuksiin ja/tai niiden perusteluihin muun muassa koskien termien käyttöä, viittauksia kotikuntaan sekä joihinkin muutoksenhakusäännöksiin. Lausuntojen perusteella ei puolestaan tehty lakeihin sisällöllisiä muutoksia tai tällä esityksellä puututa sote-uudistuksen jo eduskunnassa käsittelyssä olevan hallituksen esityksen linjauksiin tai sääntelyratkaisuihin. Jäljempänä kuvataan tarkemmin tiettyjen lakiehdotusten osalta, miten lausuntopalaute on huomioitu.

Ahvenanmaan maakunnan hallitus nosti lausunnossaan esille eräiden lakien osalta niiden soveltamiseen liittyvän ongelman Ahvenanmaan maakunnan kuntien osalta esitysluonnoksessa ehdotettujen muutosten johdosta. Ahvenanmaan valtuuskunta lausui 25.2. antamassaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen pyytämässä lausunnossa, että sen käsityksen mukaan itsehallintolaista ei voida päätellä estettä sille, että valtakunnan toimivaltaan kuuluvat tehtävät, jotka valta-kunnanlain mukaan kuuluvat kunnille, jäävät kunnallisiksi tehtäviksi Ahvenanmaalla, vaikka ne valtakunnassa siirtyvät muille viranomaisille, jollaisia ei ole vastaavia Ahvenanmaan maakunnassa. Valtakunnan lainsäädännössä tulisi tällöin valtuuskunnan näkemyksen mukaan säätää, että kunnat hoitavat näitä tehtäviä Ahvenanmaalla. Lausunnossaan Ahvenanmaan valtuuskunta toteaa myös, ettei se ole ottanut kantaa siihen, onko joidenkin kuntien (ts. Ahvenanmaan kuntien) tiettyjen tehtävien säilyttäminen perustuslain mukaista, kun ne siirretään muiden kuntien osalta (ts. valtakunnan kuntien osalta) muille viranomaisille. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi edellä mainittuihin tiettyihin sosiaalihuollon tehtäviä koskeviin lakeihin tai niiden yksittäisiin pykäliin säännös koskien Ahvenanmaata.

Ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain osalta lausunnoissa nousi esiin, että esityksessä tulisi selkiyttää sitä, miten ehkäisevän päihdetyön vastuut jakautuvat kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Alueet eroavat toisistaan, ja käytännön yhteistyömallit ovat erilaisia eri puolilla maata. Esityksessä ehdotetaan yhteistyövelvoitetta, jonka mukaisesti käytännön toimintatavat voidaan järjestää alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaan.

Tietosuojavaltuutettu oli lausunnossaan todennut, että toisiolain 41 § 3 momenttia on ehdotettu muutettavaksi siten, että ensisijaisessa järjestämisvastuussa olevat Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki voisivat käyttää tietojohtamisessa myös HUS-yhtymässä syntyneitä tietoja, jos se on välttämätöntä pykäläluonnoksessa määriteltyihin tarkoituksiin. Tavoitteena on muun muassa edistää alueen terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, potilasturvallisuutta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Tarve ehdotetun mukaiseen sääntelyyn vaikuttaa perustellulta, jos ehdotettu Uudenmaan erillisratkaisu toteutuu.

Muutamassa lausunnossa kiinnitettiin huomiota muusta sääntelystä poikkeavaan Uudenmaan hyvinvointialueilla –termiin. Termiä on täsmennetty viittaamalla sen osalta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettavaan lakiin ( /).

Helsingin kaupunki kiinnitti lausunnossaan erityistä huomiota, että sääntelyä arvioitaessa keskeistä on, voivatko HUS-yhtymän, hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin vastuulla olevien palveluiden toiminnallinen yhteensovittaminen ja saumattomat palveluketjut toteutua myös erillisratkaisun piirissä. Lausunnonantajista myös Espoo, Vantaa, Lohja, Inkoo, Kirkkonummi ja Raasepori ovat tuoneet esille, että uusi sääntely tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa hyvinvointialue ei voi saada toisen hyvinvointialueen potilastietoja tietojohtamista varten. HUS ei voisi lain nojalla saada hyvinvointialueilta tietoja omaa tietojohtamistaan varten. Mikäli HUS:n mahdollisuus tietojohtamiseen jää sääntelyn puuttumisen vuoksi kapeaksi, muodostuu hyvinvointialueelle mahdollisesti suurempi rooli palvelujen integraatiossa.

Näin on Uudenmaan erillisratkaisussa tarkoitettukin. Toisiolain ehdotetun tietojohtamista koskevan 41 §:n tehtävillä muutoksilla varmistettaisiin myös, että Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä HUS-yhtymä pystyvät järjestämissopimuksessa sopimaan työnjaosta ja yhteistyöstä (sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettavan lain 9 §) tavalla, joka edistää terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, potilasturvallisuutta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta, ja kielellisten oikeuksien toteutumista. Muutoksen myötä myös Uudellamaalla hyvinvointialueet voisivat tehdä tietojohtamista samoilla tiedoilla kuin muuallakin Suomessa ja HUS toisaalta sen omaan järjestämisvastuuseen kuuluvilla potilastiedoilla. Ehdotus mahdollistaisi samalla Suomen kaikkien hyvinvointialueiden tasavertaiset mahdollisuudet tietojohtamiseen. Toisiolain 41 §:n 2 momentin mukaan, kuten nykyäänkin, jos palvelunantajalle (kuten esim. hyvinvointialueelle tai HUS:lle) on tarpeen vastuullaan toteutettavan palvelutoiminnan taikka palveluketjujen arviointia, suunnittelua tai kehittämistä varten verrata omaa toimintaansa muiden palvelunantajien toimintaan, Tietolupaviranomainen voi tuottaa tarvittavan vertailuaineiston aggregoituna tilastotietona 45 §:n mukaisesti 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetun tietopyynnön perusteella.

Kuntaliitto toteaa lausunnossaan, että toissijaisesta käytöstä annetun lain 41 § muutosta koskeva ehdotus tulisi muuttaa siten, että Uudenmaan hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä olisi tietojohtamisen tarkoituksessa oikeus käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti potilastietoja, jotka on tallennettu Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän yhteiseen potilasrekisteriin.

Tämän hallituksen esityksen yhteydessä ei olla säätämässä yhteistä potilasrekisteriä. Kyseiset toimijat eivät tietosuoja-asetuksen 26 artiklan edellyttämällä tavalla yhdessä määrittele käsittelyn tarkoituksia ja keinoja.

HUS toteaa lausunnossaan, että HUS-yhtymällä tulee olemaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla esitettävän lain 5 §:ään perustuvaa itsenäistä järjestämisvastuuta, että myös muuhun lainsäädäntöön perustuvia erityistehtäviä ja myös tarve käsitellä Uudenmaan hyvinvointialueiden tietoja yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi ja rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi, minkä tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohta siis mahdollistaa. Uudenmaan hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä tulee näin olla oikeus salassapitovelvoitteiden estämättä käsitellä ja yhdistellä potilastietoja tietojohtamisen käyttötarkoituksessa silloin kun se on välttämätöntä kunkin vastuulla järjestettävän toteutettavan palvelutoiminnan tuottamista, seurantaa, arviointia, suunnittelua, kehittämistä, johtamista ja valvontaa varten. Tämän tulee kattaa tiedot, jotka ovat syntyneet kunkin omassa toiminnassa tai ovat sen omiin rekistereihin tallennettuja sekä palvelujen integraation kannalta tarvittavaan yhteisrekisteriin kuuluvia.

HUS:lla on myös jatkossa mahdollista tehdä monipuolista tietojohtamista sen eri järjestämisvastuun mukaisissa tehtävissä ja myös toisten järjestäjien tuottamien palvelutoiminnan vertailua varten toisiolain 41 §:n mukaisesti.

Valtionvarainministeriön lausunnon mukaan myös Uudenmaan maakunnan osalta tulisi varmistaa, että tietojohtamisen edellytykset voidaan alueella toteuttaa tehokkaasti ja laadukkaasti. Lähtökohtaisesti tietojohtamisen edellytykset toteutuisivat paremmin, jos myös Uudenmaan maakunnan osalta tietoja voitaisiin tarkastella väestötasoisesti. Tällöin tiedot muodostettaisiin maakunnan hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän tiedoista.

Jo nykyinen toisiolain 41 § ja sen 2 momentti ja nyt 3 momenttiin ehdotettavat muutokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ehdotukset (HE 241/2020 vp) mahdollistavat tämän.

Valtionvarainministeriö katsoi, ettei esitysluonnos sisällä tiedonhallintalain tarkoittamaa arviointia, vaikka esitysluonnoksessa ehdotetulla muutettaisiin viranomaisten tiedonhallinnan vastuita ja velvollisuuksia. Esitysluonnoksen jatkovalmistelussa arviointia tulisi tältä osin täydentää. Lisäksi tulisi esiintuoda arvioita edellä mainittujen muutosten aiheuttamista kustannuksista.

Toisiolain 41 §:n muutoksessa ei muuteta viranomaisten tiedonhallinnan vastuita ja velvollisuuksia vaan muutokset johtuvat hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020) ja tässä hallituksen esityksessä esitettävät muutokset ovat luonteeltaan teknisiä.

Oikeusministeriö kiinnitti lausunnossaan huomiota, että jatkovalmistelussa tulee arvioida ehdotetun säännöksen yleisen edun mukaista tavoitetta ja sen oikeasuhteisuutta sillä tavoiteltuun päämäärään. Jatkovalmistelun yhteydessä on arvioitava, mitä salassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä ehdotettuun käsittelyyn sovellettaisiin. Lisäksi tulee varmistua siitä, että ehdotettu momentti on linjassa Suomen muiden alueiden käsittelyoikeuksien kanssa, eikä syntyisi sellaista tilannetta, että Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla olisi erilaiset oikeudet käsitellä henkilötietoja tietojohtamisen tarkoituksessa.

Tämän hallituksen esityksen pykäläkohtaisia perusteluja on täydennetty oikeusministeriön lausunnon edellyttämällä tavalla. Perustelut ovat yhteneväisiä voimassa olevan toisiolain 41 §:n perusteluiden kanssa.

Muun muassa Helsingin kaupungin, HUS:n, Kuntaliiton ja Apotin lausunnoissa katsottiin, ettei terveydenhuoltolain 9 §:ää, jossa säädetään yhteisestä potilasrekisteristä, tulisi kumota. Lausuntojen mukaan sote-uudistuksen potilastietojärjestelmiä koskevissa säännöksissä hallituksen esityksessä HE 241/2021 vp ei ole otettu huomioon Uudenmaan erillisratkaisun vaikutusta potilastietojen saumattomaan siirtymiseen, ja siten mainittu 9 § tulisi säilyttää terveydenhuoltolaissa.

Voimassa olevan terveydenhuoltolain 9 §:n mukaiset toimijat eivät enää hallituksen esityksen HE 241/2021 vp myötä vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Voimassa olevan terveydenhuoltolain 9 §:n 2 momentin mukainen sääntely, vaikka onkin syntynyt perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 41/2010 vp), on kovin avointa ja henkilötietojen käsittelyä ei ole sidottu välttämättömyyteen tai tarpeellisuuteen. Lisäksi momentissa ei ole selkeästi ilmaistu, mikä taho tekee harkinnan potilastietojen luovuttamisesta. Sääntely on ajalta ennen tietosuoja-asetusta ja sitä laadittaessa ei ole tehty arvioita, olisiko kyseessä mahdollisesti tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukainen yhteisrekisteri, jossa kaksi tai useampi taho yhdessä määrittäisi käsittelyn tarkoitukset ja keinot.

Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta Uudellamaalla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 24 §:ssä. Pykälävastaa sisällöltään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:ää. Samassa yhteydessä ei ehdoteta tehtäväksi kuin välttämättömät järjestämisvastuun muutoksesta johtuvat rekisterinpitäjyyden muutokset. Henkilötietojen käsittelystä säädetään edelleenkin voimassa olevassa useassa sosiaali- ja terveydenhuollon erityislaissa. Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on uusi asiakastietolain hallituksen esitys (HE 212/2020), joka osaltaan edistää merkittävästi asiakas- ja potilastietojen liikkumista, ei vain Uudellamaalla, vaan koko Suomen julkisen ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien välillä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.Uudistuksen tavoitteena on muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä yhtenäinen laki, joka sisältää tietosuojaa, asiakirjojen käsittelyä, valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita sekä tiedonhallinnan ohjausta koskevat säädökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan säädöspohja muodostaisi näin selkeän ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka vastaisi perustuslain ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä tukisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja palveluiden kehittämistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota.

Muutamissa lausunnossa esitetään näkemyksiä sote-uudistuksesta johtuvista terveydenhuoltolain sisällöllisistä muutostarpeista. Eräissä lausunnoissa katsotaan, että terveydenhuoltolain 48 §:ssä (laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta) ei ole jatkossa perusteltua säädöspohjaisesti yhtä tarkasti säätää sen ehdoista, milloin hyvinvointialueen asiakas voi vaihtaa terveyskeskusta tai suun terveydenhuollon yksikköä alueen sisällä. Tässä lakipaketissa ei tarkastella terveydenhuoltolain mahdollisia sisällöllisiä muutostarpeita, joten tällaista muutosta ei ehdoteta tehtäväksi. Eräissä lausunnoissa katsottiin, terveydenhuoltolain 57 §:ää tulee muuttaa siten, että sidosyksikköasemassa ja in-house tyyppisessä hyvinvointialueen osakeyhtiössä voidaan käyttää poikkeuksellisesti julkista valtaa. Hallituksen esitykseen HE 241/2020 vp sisältyy säännösehdotukset julkisen vallan käytöstä ja yksityisten palveluntuottajien roolista, joten terveydenhuoltolaissa ei ole perusteita poiketa tästä sääntelystä. Kysymys on myös perustuslain kannalta merkityksellinen. Eräiden yksityistä palveluntuotantoa edustavien lausunnonantajien mukaan 54 §:ään, jossa säädetään palvelujen hankkimista muualta silloin, kun järjestäjä ei pysty antamaan palvelua säädetyissä enimmäisajoissa, ei tulisi ottaa säännösviittauksia järjestämislainsäädäntöön, koska ne rajoittavat palveluja, joita voidaan hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta. Tältäkään osin ei ole perusteita poiketa HE 241/2020 vp esitetyistä ratkaisuehdotuksista.

Kuntaliitto toi lausunnossaan esiin, että terveydenhuollon erityisiä velvollisuuksia koskevassa 15 §:n muotoilussa säilytettäisiin säännöksen nykytila eli säädettäisiin velvollisuuksista palvelurakenteelle ei yksittäiselle viranomaiselle. Lisäksi tuotiin esiin, että kunnan muuttaminen hyvinvointialueeksi jättää epäselväksi, miten toiseen kuntaan sijoitetun lapsen varhaiskasvatuksen järjestäminen ja järjestetyistä palveluista aiheutuneiden kustannusten periminen jatkossa järjestyvät.

Lausuntopalautteen myötä lastensuojelulain 15 ja 16 b §:ää on muutettu vastaamaan esitettyjä huomioita.

Oikeusministeriö huomautti lausunnossaan, että muutoksenhakusäännöksissä käytettävä siten kuin –rakenne viittauksessa muutoksenhaussa sovellettavaan lainsäädäntöön ei ole riittävä, koska siitä ei käy ilmi, onko kyseessä aineellinen vai informatiivinen viittaus. Sääntelyä tulisi tältä osin täsmentää. Lisäksi oikeusministeriö huomautti päällekkäisestä sääntelystä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa koskien valituksen tekemistä koskevaa määräaikaa.

Oikeusministeriön esittämät huomiot on korjattu pykäliin.

Kuntaliitto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että kansallisen ohjauksen tulee olla sopusoinnussa hyvinvointialueiden itsehallinnon kanssa.

Eräät lausunnonantajat tekivät esityksiä hyvinvointialueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtäviä koskevaan sääntelyn tarkistamiseen. Esitykset koskivat ensihoitopalveluiden tuottamista Uudellamaalla, kansainvälistä pelastustoimintaa ja hyvinvointialueen yhteistyötä kuntien kanssa.

Lisäksi lausunnoissa tehtiin esityksiä sammutusveden saantiin, pelastuslaitosten yhteistoimintaan, valvontatehtäviin, rekisterinpitoon ja muutoksenhakuun liittyvien säännösten tarkistamiseksi.

Oikeusministeriön lausunnossa esitettiin tarkennuksia pelastuslain muutoksenhakusäännöksen muotoiluun.

Pelastuslain pykäliä ja niiden perusteluita on lausuntojen perusteella täydennetty siltä osin, kun ehdotetut muutokset koskevat hyvinvointialueiden perustamisen johdosta tarpeellista sääntelyä.

Lausunnonantajat esittivät lausunnoissaan, että Palosuojelurahaston tulisi voida myöntää avustuksia myös kuntien kokonaan omistamille kiinteistöosakeyhtiöille sekä paloasemien laajennuksiin.

Palosuojelurahastolakia ei ehdoteta muutettavaksi lausunnoissa esitetyllä tavalla. Voimassa oleva laki ei esitä tällaisten avustusten myöntämistä, vaan kuuluvat Palosuojelurahaston hallituksen harkintavaltaan.

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä

Terveydenhuoltolaki

Lastensuojelulaki

Pelastuslaki

Palosuojelurahastolaki

7

Säännöskohtaiset perustelut

7.1

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 20 b ja 20 n §:n muuttamisesta

20 b §.Toimilupa ja ilmoitus.Voimassa olevan ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 20 b §:n 2 momentissa säädetään kudoslaitostoimintaa varten hakemuksesta myönnettävästä toimiluvasta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta toimilupa kudoslaitostoimintaa varten kunnalle, kuntayhtymälle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle tai yritykselle, jos kudoslaitos täyttää momentissa erikseen säädetyt vaatimukset. Momenttia muutettaisiin siten, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen olisi myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta toimilupa kudoslaitostoimintaa varten hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle tai yritykselle, jos kudoslaitos täyttää momentissa erikseen säädetyt vaatimukset. Vaatimuksia ei muutettaisi.

20 n §.Luovutussairaala ja elinsiirtokeskus.Voimassa olevan 20 n §:n 1 momentin mukaan luovutussairaalalle ja elinsiirtokeskukselle asetetuista vaatimuksista säädetään tämän lain lisäksi terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), Momenttia muutettaisiin siten, että luovutussairaalalle ja elinsiirtokeskukselle asetetuista vaatimuksista säädettäisiin tämän lain lisäksi terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( / ).

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa ei suoraan säädetä elinsiirtojen luovutussairaalalle tai elinsiirtokeskukselle asetetuista vaatimuksista. Lakiin ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annettuun lakiin tehtävällä muutoksella tarkoitetaankin informatiivisesti viitata siihen, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain säännös vaikuttaa yleensä sairaaloita koskeviin vaatimuksiin.

7.2

Laki veripalvelulain 4 ja 18 §:n muuttamisesta

4 §.Toimilupa ja ilmoitus. Voimassa olevan veripalvelulain 4 §:n 2 momentissa säädetään veripalvelutoimintaa varten hakemuksesta myönnettävästä toimiluvasta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta toimilupa veripalvelutoimintaa varten kunnalle, kuntayhtymälle, yhdistykselle tai muulle vastaavalle yhteisölle, jolla on edellytykset täyttää veripalvelutoiminnalle asetetut laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Momenttia muutettaisiin siten, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen olisi myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta toimilupa veripalvelutoimintaa varten hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle, yhdistykselle tai muulle vastaavalle yhteisölle, jolla on edellytykset täyttää veripalvelulain veripalvelutoiminnalle asettamat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Vaatimuksia ei muutettaisi.

18 §.Ohjaus ja valvonta.Voimassa olevan veripalvelulain 18 §:n 3 momentissa säädetään verikeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta. Momentin mukaan verikeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta on voimassa, mitä kansanterveyslaissa (66/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) säädetään. Momenttia muutettaisiin siten, että verikeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta olisi voimassa, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( / ), yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) säädetään.

7.3

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta

8 §.

Tietolupaviranomaisen toiminnan ohjaus ja rekisterinpitäjien yhteistoiminnan kehittäminen.

kohta 2).

(kohta 3).

Pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohtaa esitetään muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveysministeriö voisi nimetä ohjausryhmään kunnan sijaan yhden jäsenen edustamaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä (Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voisi nimetä kunnan sijaan yhden jäsenen edustamaan hyvinvointialueita ehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjänä Kuntaliiton esityksen pohjalta

32 §.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeus.32 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeudesta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kuntaan muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

41 §.

Tietojohtaminen.

41 §:ssä säädetään tietojohtamisesta. Pykälän 3 momentissa säädetään nykyisin, että sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, kunnalla tai kuntayhtymällä on tietojohtamisen tarkoituksessa oikeus käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti myös asiakastietoja, jotka on tallennettu terveydenhuoltolain (1326/2010) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yhteisrekisteriin. Terveydenhuoltolain 9 § ehdotetaan tässä esityksessä kumottavaksi osana terveydenhuoltolakia koskevaa ehdotusta.

Uudenmaan erillisratkaisun asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitoa koskevasta ehdotuksesta huolimatta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa ( / ) tarkoitetuilla yksittäisillä Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla järjestämisvastuun ensisijaisuus tarkoittasi Uudellamaalla sitä, että yksittäisillä hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla olisi oikeus salassapitovelvoitteiden estämättä sekä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan nojalla käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti potilastietoja, jotka ovat syntyneet kunkin omassa toiminnassa tai olisivat sen omiin rekistereihin tallennettuja sekä potilastietoja, joita HUS-yhtymä tuottaa rahoitusvastuun perusteella sen lukuun. Edellä mainituista syistä johtuen, ehdotetaan 41 §:n 3 momenttia muutettavaksi siten, että momentissa säädettäisiin jatkossa Uudenmaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin mahdollisuudesta seurata, miten HUS-yhtymä tuottaa nimenomaisesti heille palveluita. Ehdotus mahdollistaisi samalla Suomen kaikkien hyvinvointialueiden tasavertaiset mahdollisuudet tietojohtamiseen.

Tässä laissa tietojohtaminen perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan, jonka mukaan tietoja voidaan käsitellä, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Käsittelyn olisi oltava välttämätöntä Uudenmaan hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin vastuulla toteutettavan palvelutoiminnan tuottamista, seurantaa, arviointia, suunnittelua, kehittämistä, johtamista tai valvontaa varten.

Tietojohtamisen merkitys korostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva uudistuksen myötä. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaisivat nykyistä huomattavasti isommat alueet eli hyvinvointialueet. Pykälään tehtävillä muutoksilla varmistettaisiin myös, että Uudellamaalla hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki sekä HUS-yhtymä pystyisivät järjestämissopimuksessa sopimaan työnjaosta ja yhteistyöstä (sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettavan lain 9 §) tavalla, joka edistää terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, potilasturvallisuutta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta, ja kielellisten oikeuksien toteutumista.

Muutoksen myötä myös Uudellamaalla hyvinvointialueet voisivat tehdä tietojohtamista samoilla tiedoilla kuin muuallakin Suomessa ja HUS toisaalta sen omaan järjestämisvastuuseen kuuluvilla potilastiedoilla.

Toisiolain 41 §:n 2 momentin mukaan, kuten nykyäänkin, jos palvelunantajalle (kuten esim. hyvinvointialueelle tai HUS:lle) on tarpeen vastuullaan toteutettavan palvelutoiminnan taikka palveluketjujen arviointia, suunnittelua tai kehittämistä varten verrata omaa toimintaansa muiden palvelunantajien toimintaan, Tietolupaviranomainen voi tuottaa tarvittavan vertailuaineiston aggregoituna tilastotietona 45 §:n mukaisesti 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetun tietopyynnön perusteella.

Ehdotuksen tavoitteena on myös parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja integroida palvelut tiiviimmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteiden toteuttamiseksi vaaditaan uudenlaisia välineitä, jotta kokonaiskuva pystytään kunnolla hahmottamaan ja jotta asiakkaiden palvelukokonaisuus pysyisi hallittavana.

Tietojohtamisen mahdollistaminen on välttämätöntä sekä kansanterveyden ja sosiaaliturvan turvaamiseksi että yksittäisten rekisteröityjen perusoikeuden eli perustuslain 19 §:ssä säädetyn sosiaaliturvan turvaamiseksi. Nämä kaksi tietosuoja-asetuksen 23 artiklan mukaista perustetta kulkevat käsi kädessä: tehokas ja vaikuttava tietojohtaminen johtaa siihen, että asiakkaat saavat parempaa palvelua ja näin turvataan rekisteröidyn oikeutta terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä potilasturvallisuuteen.

Rekisteröidyn oikeuksia suojattaisiin ensinnäkin sillä, että laissa säädetty käyttötarkoitus olisi rajattu. Tietojen käsittelijällä olisi lakisääteinen salassapitovelvollisuus, joka seuraisi toisiolain 54 §:stä. Rekisteröidyn oikeuksia suojaisivat lisäksi muun muassa toisiolain 3 luvussa säädetyt tietoturvavaatimukset.

Tiedon jalostaminen ja tietojen varsinainen käsitteleminen johtamisessa ja päätöksenteossa voivat usein tapahtua karkeistetulla, potilas- ja asiakasryhmätasolla tai muulla tavoin anonyymisti tai pseudonyymisti siten, että yksittäinen henkilö ei ole suoraan tunnistettavissa, vaikka tiedon tuottamisen prosessi sinänsä edellyttäisikin tunnisteellisen tiedon käsittelyä. Sähköistä tietojenkäsittelyä suunnitellessaan palvelunantajan tulee lisäksi, jo lähtökohtaisestikin, selvittää ja ottaa huomioon, missä määrin ja millä tavoin tietojen hyödyntäminen omiin tarpeisiin voidaan toteuttaa ilman tunnisteellisia tietoja.

7.4

Laki terveydensuojelulain 58 §:n muuttamisesta

58 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön.Voimassa olevan terveydensuojelulain (763/1994) 58 §:ssä viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992). Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuollon uudista koskevan esityksen yhteydessä, minkä vuoksi terveydensuojelulain 58 §:stä poistettaisiin viittaus mainittuun lakiin. Lisäksi viittaus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009), joka on tarkoitus kumota, korvattaisiin viittauksella uuteen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin ( / ).

7.5

Laki äitiysavustuslain muuttamisesta

1 §.Lain tarkoitus ja soveltamisala.Äitiysavustuslaki on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kunnan toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lain 1 §:ään säännös koskien Ahvenanmaan maakuntaa.

2 §.Oikeus avustukseen. Pykälän 1 momentissa muutettaisiin viittaus kunnan toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

12 §.Tietojenantovelvollisuus. Pykälän 2 momentin 1 kohtaan lisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

7.6

Laki tupakkalain 8 §:n muuttamisesta

8 §.Kunnan tehtävät.Voimassa olevan tupakkalain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta huolehtii alueellaan paikallisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi. Kyse voi olla paitsi valistustoiminnasta, myös terveyskeskuksissa annettavasta terveysneuvonnasta, joka jatkossa kuuluisi hyvinvointialueiden vastuulle. Siksi 1 momentin johdantokappaletta ehdotetaan muutettavaksi niin, että kunta huolehtisi alueellaan paikallisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Voimassa olevan tupakkalain 8 §:n 3 momentissa viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992). Kyseinen laki on tarkoitus kumota, minkä vuoksi myös tupakkalain 8 §:n 3 momentti kumottaisiin. Uusi laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ( / ) tulisi mainitun lain 1 §:n nojalla sovellettavaksi käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin, joista säädetään tupakkalaissa.

7.7

Laki huumausainelain 38 §:n muuttamisesta

38 §.Oikeus saada tietoja toimijoilta sekä viranomaisilta.Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle oikeus saada hyvinvointialueelta salassapitosäännösten estämättä ja maksutta huumausainelain (373/2008) mukaisten lupa- ja valvontatehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot.

7.8

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

4 §. Pykälän 2 momentissa säädetään aluehallintovirastojen nykyisestä kuntien ehkäisevän päihdetyön tukitehtävästä. Aluehallintovirastot tukisivat ehdotuksen mukaan myös hyvinvointialueen ehkäisevän päihdetyön toteuttamista ja kehittämistä.

5 §. Pykälässä säädetään kunnan ehkäisevän päihdetyön tehtävistä. Esityksen mukaan kunta huolehtisi jatkossakin ehkäisevän päihdetyön organisoinnista alueellaan ja nimeäisi ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Hyvinvointialue tukisi 1 momentin mukaan kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä ja huolehtisi 2 momentissa tarkoitetuista ehkäisevän päihdetyön tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Kunnan ja hyvinvointialueen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvat pääasialliset tehtävät vastaisivat pykälän 2 momentissa kunnan nykyisiä tehtäviä. Sekä kunnan että hyvinvointialueen tulisi esimerkiksi huolehtia päihdeolojen seurannasta alueellaan ja siitä, että päihdehaittojen vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle. Kunnan ja hyvinvointialueen tulisi vastaavasti huolehtia päihdehaittoja ehkäisevän osaamisen lisäämisestä ja tukemisesta kaikissa tehtävissään sekä valmistella, esittää ja edistää päihdehaittoja ehkäiseviä toimia hallinnossaan. Ehkäisevän päihdetyön ydintehtäviin kuuluisi ensinnä sovittaa mahdollisimman tehokkaasti yhteistyössä yhteen kunnan ja hyvinvointialueen toimet ja lisäksi huolehtia siitä, että toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1102/2017) ja tupakkalain (549/2016) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien järjestöjen toimien kanssa.

Kunnilla olisi siten nykyiseen tapaan kokonaisvastuu alueensa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Hyvinvointialueelle pykälän 1 ja 2 momentissa säädetyistä tehtävistä painottuisivat käytännössä ensinnä alueensa kuntien tukeminen ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä ja toiseksi hyvinvointialueen oma vastuu ehkäisevän päihdetyön tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Pykälän 3 momentissa viitattaisiin nykyiseen tapaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskeviin säännöksiin.

6 §. Pykälässä säädettäisiin nykyiseen tapaan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamisesta. Nämä velvollisuudet koskisivat kuntien lisäksi myös hyvinvointialueita.

7.9

Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

2 §.Tutkimusten tekeminen.Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 24 §:ssä tarkoitetun sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava lain 1 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen järjestämisestä. Erikoissairaanhoitolain sääntely on tarkoitus kumota ja vastaava sääntely on tarkoitus ottaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 34 §:ään. Tämän vuoksi ehdotetussa 2 §:n 1 momentissa oleva viittaus erikoissairaanhoitolain 24 §:ssä tarkoitettuun sairaanhoitopiirin kuntayhtymään korvattaisiin viittauksella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 34 §:ssä tarkoitettuun hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään.

5 §.

6 §.

7 §.

Sopimus palvelujen tuottamisesta.

Kustannusten korvaaminen.

Korvausten maksaminen.

Pykälissä olevat viittaukset sairaanhoitopiiriin korvattaisiin viittauksella hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään.

7.10

Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain 12 §:n muuttamisesta

12 §.Viranomaiset.Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) 12 §:n 3 momentin mukaan turvakotitoiminnan valvontaan sovelletaan julkisen palveluntuottajan tuottaman turvakotitoiminnan osalta sosiaalihuoltolain (710/1982) 55 ja 56 §:ää. Mainitut pykälät on tarkoitus kumota esityksen yhteydessä ja niitä vastaavan sääntelyn on tarkoitus olla jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 46 ja 48 §:ssä. Esityksessä ehdotetaan, että silloin, jos hyvinvointialue tuottaisi turvakotipalvelua, valvontaan sovellettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 lukua kokonaisuudessaan. Jos taas tuottajana olisi muu julkinen palveluntuottaja, käytännössä kunta, valvontaan sovellettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 46 ja 48 §:ää.

7.11

Laki elatustukilain muuttamisesta

1 §.Lain tarkoitus ja soveltamisala. Elatustukilaki on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lain 1 §:ään säännös koskien Ahvenanmaan maakuntaa.

11 §.Elatustuen hakeminen.Pykälän 4 momentissa muutettaisiin viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

12 §.Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen lausunto.Pykälän otsikossa ja 1—3 momentissa muutettaisiin viittaukset kunnan toimielimeen viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

34 §.Tietojen saaminen.Pykälään lisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

7.12

Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta

7 §.Laitoshoito.Viittaukset kuntaan muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi pykälän 2 momentin 4 kohdan viittaus kumottavaan lakiin poistetaan.

24 §.Asumistukea koskeva päätös.Pykälän 1 momentissa muutettaisiin viittaus kunnan toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

28 §.Maksaminen kunnan toimielimelle.Viittaukset kuntaan muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

43 §.Tiedot asumistuen ratkaisemista varten.Pykälän 1 momentin 1 kohtaan lisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

46 §.Tiedot laitoshoitoa koskevaa neuvottelumenettelyä varten.Pykälän 2 momentissa viittaus kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisiin ja laitoksiin muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysviranomaisiin ja laitoksiin.

58 §.Soveltamisala. Laissa on mainittu tehtävistä, jotka ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, jonka perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin säännös sen soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.13

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 ja 19 §:n muuttamisesta

16 §.Tuen maksaminen hoidon tuottajalle.Pykälän 2 momentissa oleva viittaus sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi varhaiskasvatuslain (540/2018) 50 §:ssä tarkoitettuun kunnan toimielimeen, koska lasten yksityisen hoidon tukeen liittyvät tehtävät ovat siirtyneet mainitun kunnan toimielimen vastuulle.

19 §.Maksaminen laitos- ja perhehoidon aikana.Viittaus kuntaan muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

7.14

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Yleiset säännökset 1 luku

5 §.Määritelmät.Pykälän 14 kohdassa viittaus kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin muutettaisiin viittaukseksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettuun lakiin.

Työvoimapoliittisesti moitittava menettely 2 a luku

1 §.Työstä eroaminen ja erottaminen.Pykälän 2 momentissa viittaus kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin muutettaisiin viittaukseksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettuun lakiin.

Toimeenpanoa koskevat säännökset 11 luku

3 §.

9 §.

Etuutta koskeva päätös.

Työttömyysetuuden maksaminen kunnan toimielimelle.

Pykälissä viittaukset kunnan toimielimeen muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset 13 luku

1 §.Oikeus tietojen saamiseen.Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

7.15

Laki sotilasavustuslain 17 ja 22 a §:n muuttamisesta

17 §.Maksaminen erityistapauksissa.Viittaus kuntaan muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Asiat, joista säädetään sotilasavustuslaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella sotilasavustuslakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

22 a §.Tietojensaantioikeus.Pykälään lisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

7.16

Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 9 ja 42 §:n muuttamisesta

9 §.Hyväksyttävät asumismenot.Lain 9 §:n 5 momentissa säädetään hyväksyttävistä asumismenoista. Ehdotetaan lisättäväksi hyväksyttäviksi asumismenoiksi myös hyvinvointialueen takaaman lainan koroista 73 prosenttia.

42 §.Tiedot asumistuen ratkaisemista varten.Pykälään lisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

7.17

Laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 §:n muuttamisesta

1 §.Pykälään lisättäisiin viittaus hyvinvointialueeseen.

7.18

Laki lapsilisälain muuttamisesta

1 §.Lain tarkoitus ja soveltamisala. Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaan toimivaltaiseen viranomaiseen.

7 §:n 4 momentissa, 11—13 §:ssä sekä 16 §:n 4 momentissa

11 §:n 2 momentissa

16 §:n 2 momenttiin

Lainviittaukset kuntaan ja sosiaalilautakuntaan muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi päivitettäisiin lakiviittausja lisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

7.19

Laki vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta

9 §:n 5 momentissa, 15 §:n 2 momentissa, 22 §:n 1 momentissa sekä 26 ja 27 §:ssä

43 §:n 1 momentin 1 kohtaan

Lainviittaukset kunnan toimielimeen tai viranomaiseen muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi lainlisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

54 §.Soveltamissäännös.Laissa on mainittu tehtävistä, jotka ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, jonka perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin säännös sen soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.20

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

2 §:n 2 momentissa, 45 §:n 1 momentissa sekä 48 §:ssä

48 §:n 1 ja 3 momentissa

Lainviittaukset kuntaan muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lainviittaus sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettuun toimielimeen muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

2 §.Lain soveltamisala.Osa nykyään Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien, järjestämisvastuulla olevista Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa mainituista palveluista on Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, jonka perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät. Koska 2, 11, 45, 48 ja 59 §:ssä esitetään muutettavaksi viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin uusi 2 §:n 3 momentti, jossa säädettäisiin 11, 45, 48 ja 59 pykälien soveltamisesta Ahvenanmaan maakuntaan ja Ahvenanmaan maakunnan kuntaan. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin tarpeelliset tekniset muutokset Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön huomioimiseksi säännöksessä.

11 §.Laitoshoidossa olevan kuntoutusta koskeva rajoitus.Pykälän 3 ja 4 momentissa viittaukset kuntaan muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi 3 momentin 5 kohtaan tehtäisiin tekninen lisäys, joka johtuu perustoimeentulotuen toimeenpanon siirtymisestä Kansaneläkelaitoksen vastuulle vuonna 2017.

59 §.Tietojen saaminen pyynnöstä.Pykälän 1 ja 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuvat muutokset. Lisäksi 1 momentissa oleva viittaus Koulutusrahastoon ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi Työllisyysrahastoon rahaston nimen muutoksen johdosta.

7.21

Laki vuorotteluvapaalain 2 §:n muuttamisesta

2 §.Soveltamisala.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuorotteluvapalakia sovelletaan myös henkilöön, joka on virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa hyvinvointialueeseen.

7.22

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta

15 §.Työttömyysvakuutusmaksun piiriin kuuluvat palvelussuhteet.Viittaus lakiin kunnallisesta viranhaltijasta muutettaisiin viitaukseksi kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettuun lakiin.

7.23

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta

1 luvun 2 §:n 6 momentissa, 2 luvun 3 §:ssä ja 4 §:n 2 ja 3 momentissa, 4 luvun 1 §:n 1 momentissa ja 4 §:ssä, 13 luvun 8 §:ssä ja sen otsikossa sekä 10 §:n 2 momentissa ja 15 luvun 5 §:n 2 momentissa Lainviittaukset kuntaan muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

2 luvun 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 4 §:n 2 momentin 4 kohdassa

, 11 luvun 3 §:n 3 momentissa

13 luvun 9 §:ään ja

19 luvun 1 §:ään

15 luvun 12 §:ssä, 20 §:n 2 momentissa ja 19 luvun 2 §:n 2 momentissa

Lainmuutettaisiin viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin viittaukseksi hyvinvointialueesta annettuun lakiinlisättäisiin viittaus hyvinvointialueen soveltamaan tulospalkkiojärjestelmään,lisättäisiin tietojensaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta sekäviittaukset kunnan toimielimeen muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

2 luvun 4 §:n 2 momentin 5 kohtaan Laintehtäisiin lisäksi tekninen lisäys, joka johtuu perustoimeentulotuen toimeenpanon siirtymisestä Kansaneläkelaitoksen vastuulle vuonna 2017.

Sairausvakuutuslaissa säädetyt asiat ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, jonka perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska sairausvakuutuslain 15 luvun 12 §:ssä ja 20 §:n 2 momentissa sekä 19 luvun 2 §:n 2 momentissa olevat viittaukset kuntaan ehdotetaan muutettaviksi viittauksiksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin kyseisiin pykäliin säännös niiden soveltamisesta Ahvenanmaalla. Lain 19 luvun 2 §:n 2 momentissa säädetään myös terveydenhuollon tehtävistä, minkä vuoksi kyseisessä lainkohdassa todettaisiin säännöksen soveltaminen myös Ahvenanmaan maakunnassa. Tältä osin soveltamissäännös täydentäisi lain 1 luvun 2 §:n 6 momentissa olevaa soveltamisalasäännöstä.

7.24

Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 28 §:n muuttamisesta

28 §.Oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen.Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin tiedonsaantioikeus hyvinvointialueen viranomaiselta.

7.25

Laki liikennevakuutuslain muuttamisesta

2 §.Määritelmät. Lain 2 §:ssä on määritelty liikennevakuutuslaissa käytettyjä termejä. Pykälän 1 momentin 21 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen määritelmä. Määritelmä sisältäisi kaikki hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 5 §:ssä tarkoitetut hyvinvointialueet sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueet, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( / ) mukaisesti.

53 §.Sairaanhoidon korvaamisen edellytykset.Pykälään tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä mainitut kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan esityksen yhteydessä ja viittaukset lakeihin korvattaisiin pykälässä viittauksella lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ( / ).

55 §.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeus täyskustannusmaksuun.Pykälän otsikkoon sekä pykälän 1, 3 ja 4 momentteihin tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen. Saman sisältöinen muutos tehtäisiin myös lain 56 §:n 2 momenttiin.

81 §.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen muutoksenhakuoikeus.Pykälän otsikkoon ja pykälään tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Samalla muutettaisiin pykälässä oleva viittaus hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momenttiin vastaamaan voimassaolevaa lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019).

7.26

Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 7 ja 10 §:n muuttamisesta

7 §.Työ- tai toimintakykyyn liittyvä kuntoutus. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus terveydenhuoltolaissa (1326/2010) terveyskeskuksen tai sairaan-hoitopiirin tehtäväksi säädetystä sairaanhoidosta muutettaisiin hyvinvointialueeksi vastaten terveydenhuoltolain muutoksia.

10 §.Lain ensisijaisuus. Pykälään tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään muutettaisiin viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen, jolla tarkoitetaan hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointi-alueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( / ) mukaisesti. Samalla muutettaisiin pykälän 3 momentissa olevat viittaukset kumottuihin Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annettuun lakiin (610/1991) ja kuntoutusrahasta annettuun lakiin (611/1991) viittaukseksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin (566/2005).

Asiat, joista säädetään laissa liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella lakia liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälässä säädetään muun ohella kunnan sosiaalihuoltoon liittyvistä korvauksista ja kunnan näihin liittyvistä tehtävistä. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavaan viranomaiseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

7.27

Laki potilasvakuutuslain 1 §:n muuttamisesta

1 §.Lain soveltamisala. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä oleva viittaus kuntaan, muutettaisiin viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen, jolla tarkoitetaan hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointialueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( / ) mukaisesti. Pykälässä mainitut kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan esityksen yhteydessä ja viittaukset lakeihin korvattaisiin pykälässä viittauksella lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ( / ).

7.28

Laki sotilasvammalain muuttamisesta

6 a §.Pykälään tehtäisiin muutokset, jotka johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan, kuntainliittoon tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen, jolla tarkoitetaan hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointialueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( / ) mukaisesti.

Asiat, joista säädetään sotilasvammalaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella sotilasvammalakia sovelletaan suoraan Ahvenan-maan maakunnassa. Pykälissä säädetään muun ohella kunnan sosiaalihuoltoon liittyvien tehtävien perusteella maksettavista korvauksista. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavaan viranomaiseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

6 b §:ään ja 6 d §:n 1 momentin 1 kohtaan Saman sisältöiset muutokset tehtäisiin soveltuvin osin myös lain. Samalla korjattaisiin 6 b §:ssä oleva vanhentunut tapaturmaviraston nimi Valtiokonttoriksi.

43 §.Pykälään tehtäisiin muutokset, jotka johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoi-men uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan, kuntainliittoon tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen, jolla tarkoitetaan hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointialueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudella-maalla annetun lain ( / ) mukaisesti.

Asiat, joista säädetään sotilasvammalaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella sotilasvammalakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälässä säädetään puhevallan käyttämisestä kunnan sosiaalihuoltoon liittyvien tehtävien perusteella. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavaan viranomaiseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

7.29

Laki työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta

2 §.Määritelmät. Lain 2 §:ssä on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa käytettyjä termejä. Pykälän 1 momentin 12 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen määritelmä. Määritelmä sisältäisi kaikki hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 5 §:ssä tarkoitetut hyvinvointialueet sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueet, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( / ) mukaisesti.

36 §.Sairaanhoidon kustannusten korvaaminen. Pykälän ensimmäiseen momenttiin tehtäisiin muutokset, jotka johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä mainitut kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan esityksen yhteydessä ja viittaukset lakeihin korvattaisiin pykälässä viittauksella lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ( / ).

40 §.

41 §:n 2 momenttiin, 117 §:ään, 126 §:n 1 momenttiin, 238 §:n 2 momenttiin ja 266 §n 3 momenttiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeus täyskustannusmaksuun

. Pykälän otsikkoon ja 1 ja 3 momentteihin tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen. Saman sisältöiset muutokset tehdään soveltuvin osin myös lain.

143 §.Korvauksen maksaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle tai Kansaneläkelaitokselle. Pykälän otsikkoon ja pykälään tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen.

Lisäksi poistettaisiin pykälän otsikossa ja 3 momentissa oleva viittaus sosiaalihuoltolakiin ja sen mukaiseen toimielimeen. Asiat, joista säädetään työtapaturma- ja ammattitautilaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella työtapaturma- ja ammattitautilakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälässä säädetään muun ohella kunnan sosiaalihuoltoon liittyvien tehtävien perusteella maksettavista korvauksista. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä viittaus kuntaan muutetaan viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavaan viranomaiseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

145 §Korvausten maksamisen etusijajärjestys.. Pykälän johdantokappaleeseen ja 7 kohtaan tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen.

7.30

Laki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta

4 §.Muut määritelmät ja viittaussäännökset. Lain 4 §:ssä on määritelty maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa käytettyjä termejä. Pykälän 1 momentin 9 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen määritelmä. Määritelmä sisältäisi kaikki hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 5 §:ssä tarkoitetut hyvinvointialueet sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueet, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( / ) mukaisesti.

38 §.

80 §:ään, 85 §:n 1 momenttiin, 136 §:n 2 momenttiin ja 168 §:n 3 momenttiin

Julkisessa terveydenhuollossa annetun sairaanhoidon korvaaminen

. Pykälään tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen. Saman sisältöiset muutokset tehdään soveltuvin osin myös lain.

97 §.

98 §:n johdantokappaleeseen ja 10 kohtaan

Korvauksen maksaminen muulle kuin vahingoittuneelle

. Pykälän 4 kohtaan tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Pykälässä olevat viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen. Lisäksi poistettaisiin 4 kohdassa oleva viittaus sosiaalihuoltolakiin ja sen mukaiseen toimielimeen. Saman sisältöinen muutos tehtäisiin lain.

7.31

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta

57 §.Entisen puolison eläkeoikeus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus sosiaalilautakuntaan ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään työntekijän eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella työntekijän eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

119 §.Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle.Pykälää ja sen otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain tai mainitun lain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen, kuntaan tai kuntayhtymään ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Asiat, joista säädetään työntekijän eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella työntekijän eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

121 §.Määräaika maksuvaatimuksen esittämiselle.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevat viittaukset kuntaan, kuntayhtymään tai sosiaalihuollon toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään työntekijän eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella työntekijän eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

122 §.Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle suostumuksen perusteella.Pykälän otsikkoa sekä 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain tai mainitun lain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen, kuntaan tai kuntayhtymään ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus asuinkuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittamaan hyvinvointialueella sijaitsevaan kotikuntaan.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti. Asiat, joista säädetään työntekijän eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella työntekijän eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

123 §.Eläkkeen maksamisjärjestys.Pykälän johdantokappaletta sekä 8, 9 ja 15 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset kuntaan, kuntayhtymään tai sosiaalihuoltolain mukaiseen toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään työntekijän eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella työntekijän eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

7.32

Laki yrittäjän eläkelainmuuttamisesta

2 a §.

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa.

Asiat, joista säädetään yrittäjän eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella yrittäjän eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaukset kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin uusi säännös koskien Ahvenanmaata.

54 §.Entisen puolison eläkeoikeus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus sosiaalilautakuntaan ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi hyvinvointialueeseen.

104 §.Eläkkeen maksaminen muulle kuin yrittäjälle.Pykälän 1 momentin 2 ja 4 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain mukaiseen toimielimeen tai kuntaan ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

7.33

Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta

2 a §.Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa.Asiat, joista säädetään maatalousyrittäjän eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella maatalousyrittäjän eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaukset kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin uusi säännös koskien Ahvenanmaata.

63 §.Entisen puolison eläkeoikeus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus sosiaalilautakuntaan ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi hyvinvointialueeseen.

98 §.Kuntoutusetuuden ja eläkkeen maksaminen muulle kuin etuuden saajalle itselleen.Pykälän 1 momentin 3 ja 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain mukaiseen toimielimeen tai kuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

7.34

Laki merimieseläkelain muuttamisesta

57 §Entisen puolison eläkeoikeus..Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus sosiaalilautakuntaan ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään merimieseläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella merimieseläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

116 §.Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle.Pykälää ja sen otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain ja mainitun lain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen, kuntaan tai kuntayhtymään ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Asiat, joista säädetään merimieseläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella merimieseläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

118 §.Määräaika maksuvaatimuksen esittämiselle.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevat viittaukset kuntaan, kuntayhtymään tai sosiaalihuollon toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään merimieseläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella merimieseläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

119 §.

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle suostumuksen perusteella.

Pykälän otsikkoa sekä 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain tai mainitun lain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.Pykälän 1 momentissa oleva viittaus asuinkuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaamaan hyvinvointialueella sijaitsevaan kotikuntaan.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti. Asiat, joista säädetään merimieseläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella merimieseläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

120 §.Eläkkeen maksamisjärjestys.Pykälän johdantokappaletta ja 8, 9 ja 15 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälässä olevat viittaukset kuntaan, kuntayhtymään tai sosiaalihuoltolain mukaiseen toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään merimieseläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella merimieseläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

7.35

Laki julkisten alojen eläkelaista annetun lain muuttamisesta

66 §.Entisen puolison eläkeoikeus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus sosiaalilautakuntaan ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään julkisten alojen eläke-laissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella julkisten alojen eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

85 §.Eläkkeeseen oikeuttavat tulot.Pykälän 3 momentin 13 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että luottamustehtävästä maksettavan palkkion maksajaksi lisättäisiin hyvinvointialue ja samalla pykälään tehtäisiin kielenhuollollinen korjaus kunnan osalta.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti. Asiat, joista säädetään julkisten alojen eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella julkisten alojen eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

131 §.Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle.Pykälää ja sen otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen, kuntaan tai kuntayhtymään ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Asiat, joista säädetään julkisten alojen eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella julkisten alojen eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

132 §.Takautumisvaatimuksen esittämisaika.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain mukaiseen toimielimeen, kuntaan tai kuntayhtymään ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään julkisten alojen eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella julkisten alojen eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

133 §.

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle suostumuksen perusteella.

Pykälän otsikkoa sekä 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen tai kuntaan ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.Pykälässä oleva viittaus asuinkuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaamaan hyvinvointialueella sijaitsevaan kotikuntaan.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti. Asiat, joista säädetään julkisten alojen eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella julkisten alojen eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

134 §.Eläkkeen maksamisjärjestys.Pykälän johdantokappaletta ja 8, 9 ja 15 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain mukaiseen toimielimeen, kuntaan tai kuntayhtymään ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Asiat, joista säädetään julkisten alojen eläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella julkisten alojen eläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

7.36

Laki kansaneläkelain muuttamisesta

63 §.Etuutta koskeva päätös.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus kunnan toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitaukseksi hyvinvointialueeseen.

67 §.Etuuden maksaminen hyvinvointialueelle.Pykälää ja sen otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen ja kunnan toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälässä oleva viittaus asuinkuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaamaan hyvinvointialueella sijaitsevaan kotikuntaan.

86 §.Tiedot etuuden ratkaisemista varten. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus kuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

112 a §.Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa.Asiat, joista säädetään kansaneläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella kansaneläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaukset kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin uusi säännös koskien Ahvenanmaata.

7.37

Laki takuueläkkeestä annetun lain muuttamisesta

18 §.Maksaminen hyvinvointialueelle.Pykälää ja sen otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen ja kunnan toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälässä oleva viittaus asuinkuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaamaan hyvinvointialueella sijaitsevaan kotikuntaan.

38 a §.Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa.Asiat, joista säädetään takuueläkkeestä annetussa laissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella takuueläkkeestä annettua lakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaukset kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin uusi säännös koskien Ahvenanmaata.

7.38

Laki rintamasotilaseläkelaista annetun lain 1 ja 19 §:n muuttamisesta

1 §.Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti. Asiat, joista säädetään rintamasotilaseläkelaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella rintamasotilaseläkelakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään säännös koskien Ahvenanmaata.

19 §.Pykälän 1 momentissa oleva viittaus kotikuntaan ja 2 momentissa olevat viitaukset kuntaan ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

7.39

Laki eläketukilaista annetun lain muuttamisesta

1 a §.

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa.

Asiat, joista säädetään eläketukilaissa, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella eläketukilakia sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaukset kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin uusi säännös koskien Ahvenanmaata.

21 §.Eläketuen maksaminen hyvinvointialueelle.Pykälää ja sen otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentin mukaiseen toimielimeen ja kunnan toimielimeen ehdotetaan muutettavaksi viitauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälässä oleva viittaus asuinkuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaamaan hyvinvointialueella sijaitsevaan kotikuntaan.

7.40

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

Yleiset säännökset 1 luku

1 §.Soveltamisala.Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädettyyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( /) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa ( /) säädettyyn hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön.

Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja Helsingin kaupunkiin sovelletaan lisäksi, mitä hyvinvointialueista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( / ) tai muualla laissa, jollei tässä laissa toisin säädetä. Edellä mainitusta sääntelystä johtuen, ehdotuksessa muutettavissa säännöksissä viitataan vain hyvinvointialueeseen, jolla tarkoitetaan myös Uudenmaan hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia. Edellä mainitun lain 2 §:n 5 momentissa säädetään muun ohella, että HUS-yhtymään sovelletaan lisäksi, mitä muualla laissa säädetään terveydenhuollon järjestämisestä. Terveydenhuoltolain säännöksiin lisättäisiin nimenomaiset viittaukset HUS-yhtymään vain siltä osin, kuin sen arvioidaan olevan soveltamisen ja ymmärrettävyyden lisäämiseksi erityisen tarpeellisista.

Lisätään 1 momenttiin, että lain 21 §:ää sovelletaan kunnan järjestämään ympäristöterveydenhuoltoon.

Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan mitä terveydenhuoltolaissa säädetään kunnasta, koskee vastaavasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) tarkoitettua yhteistoiminta-aluetta. Edellä mainitun lain voimassaoloa jatkanut laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta (490/2014) on tarkoitus kumota esityksen yhteydessä, ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä kunnilta hyvinvointialueille. Momentti ehdotetaan kumottavaksi.

Pykälän 3 momentti siirtyy muuttumattomana 2 momentiksi.

Pykälän 4 momentissa säädetään lain soveltumisesta Ahvenanmaan maakunnassa. Voimassa olevan sääntelyn mukaan lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa, lukuun ottamatta terveydenhuollon toimintayksikölle suoritettavaa koulutuskorvausta, josta säädetään 60 ja 63 §:ssä. Pykälään lisätään teknisenä täsmennyksenä viittaus siihen, että myös lain 60 a §:ää, jossa säädetään rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämän koulutuksen korvauksesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa. Lain 60 a §:ssä säädetään jo nyt siitä, että valtion korvaus suoritetaan Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle.

2 §.Lain tarkoitus. Pykälän 5 kohdassa muutetaan viittaus kunnan eri toimialojen väliseen yhteistyöhön viittaukseksi hyvinvointialueen eri toimialojen väliseen sekä hyvinvointialueen ja kunnan väliseen yhteistyöhön.

3 §.Määritelmät. Pykälän 2 kohdassa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Poistetaan viittaus ympäristöterveydenhuoltoon, johon kuuluvat tehtävät eivät siirry kunnilta hyvinvointialueen tehtäviksi.

Voimassa olevassa 6 kohdassa määritellään erityisvastuualueen olevan kahden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostama erikoissairaanhoitolain 9 §:n mukaan määrätty alue. Jatkossa 6 kohdassa määritellään erityisvastuualueen sijasta yhteistyöalue, jolla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 35 §:n mukaan määrättyä aluetta.

4 §.Terveydenhuollon toimintaedellytykset. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Saman momentin mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän käytettävissä on oltava riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Jatkossa kunnan velvollisuudesta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä ja hyvinvointialueen vastaavasta velvollisuudesta mainitun lain 7 §:ssä. Terveydenhuollon järjestämisvastuusta puolestaan säädetään saman lain 8 §:ssä. 8 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueella on järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä hallinnollinen ja muu henkilöstö.

Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n 3 momentissa on vastaava sääntely hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiselta vaadittavasta monialaisesta asiantuntemuksesta.

Myös voimassa olevassa 3 momentissa säädetään kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön alueen tarvetta vastaavasta rakenteesta ja määrästä.

Voimassa olevan 4 momentin mukaan terveydenhuoltoa varten kunnalla tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on oltava käytettävissään asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet. Hyvinvointialueiden osalta vastaava edellytys sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n 2 momenttiin.

Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

5 §.Täydennyskoulutusvelvoite. Voimassa oleva 5 § velvoittaa kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huolehtimaan siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa koskeva vastaava säännös on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 59 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

6 §.Terveydenhuoltopalvelujen kieli. Voimassa olevassa 6 §:ssä säädetään terveydenhuoltopalvelujen kielestä. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä säädetään palvelujen kielestä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

7 §.Yhtenäiset hoidon perusteet. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntiin ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymiin viittaukseksi hyvinvointialueisiin. Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus kuntaan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueen eri toimijoihin.

8 §.Laatu ja potilasturvallisuus. Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Korvataan momentin voimassa oleva sisältö viittauksella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen vastuusta yhteen sovittaa asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi.

9 §.

Potilastietorekisteri ja potilastietojen käsittely

.Voimassa olevassa 1 momentissa säädetään terveydenhuollon yhteisestä potilasrekisteristä. Momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin. Yhteisen potilastietorekisterin rekisterinpitäjänä ovat kaikki rekisteriin liittyneet terveydenhuollon toimintayksiköt niiden omien potilasasiakirjojen osalta. Jatkossa momentissa tarkoitettuja sairaanhoitopiirin kuntayhtymiä ja yhteisrekistereitä ei enää ole, ja rekisterinpitäjyyden siirtyessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:ssä. Edellä mainitun pykälän 1 momentin mukaan hyvinvointialue on Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sekä sille kuntien ja kuntayhtymien hallinnasta siirtyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille.

Voimassa olevassa 9 §:n 2 momentissa säädetään henkilötietojen käsittelystä. Vaikka sääntely onkin syntynyt perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 41/2010 vp) se on kovin avointa ja henkilötietojen käsittelyä ei ole sidottu välttämättömyyteen tai tarpeellisuuteen. Lisäksi momentissa ei ole selkeästi ilmaistu, mikä taho tekee harkinnan potilastietojen luovuttamisesta. Ilmeisesti luovuttamisesta ei päätä mikään taho vaan kaikki käsittely olisi käyttöä. Toisaalta 3 momentissa kuitenkin puhutaan toimintayksiköiden välisistä luovutuksista. Sääntely on ajalta ennen tietosuoja-asetusta ja sitä laadittaessa ei ole tehty siis arvioita, olisiko kyseessä mahdollisesti tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukainen yhteisrekisteri.

Voimassa olevissa 2 ja 3 momenteissa säädetään potilaan mahdollisuudestaan kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Henkilötietojen käsittelyä koskeva informoinnissa säädetään myös tietosuoja-asetuksen 13 ja 14 artiklassa, jotka eivät mahdollista kansallista liikkumavaraa.

Voimassa olevan 4 momentin mukaan potilastietojen käyttöä on seurattava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 5 §:n edellyttämällä tavalla. Hoitosuhde potilaan ja luovutuspyynnön tekijän välillä on varmistettava tietoteknisesti. Rekisteröidyn oikeudet säilyvät samoina rekisterinpitäjyyden vaihtumisesta huolimatta. Hyvinvointialue vastaa näin ollen myös sille siirtyneiden asiakirjojen osalta esimerkiksi rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteutumisesta, virheellisten tietojen oikaisemisesta ja tietojen luovuttamisesta tai luovuttamatta jättämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:n 1 momentissa viitataan informatiivisesti keskeisiin lakeihin, joissa säädetään asiakas- ja potilastiedoista ja niiden käsittelystä. Esimerkiksi asiakastietolaissa säädetään potilaan suostumuksesta tietojen luovutukseen sekä oikeudesta rajata suostumusta kielloilla. Tietojen luovutus edellyttää hoitosuhteen tietoteknistä varmistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:n 3 momentin perusteella hyvinvointialue saisi luovuttaa järjestämisvastuulleen kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavalle yksityiselle palveluntuottajalle salassapitosäännösten estämättä hyvinvointialueen asiakas- ja potilasrekistereissä olevia asiakas- ja potilastietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan palvelun tuottamiseksi ja toteuttamiseksi.

Voimassa olevassa 5 momentissa viitataan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuuteen vastata yhteisen potilastietorekisterin edellyttämistä koordinointitehtävistä sekä huolehtia siitä, että tietojärjestelmien välityksellä tapahtuvissa tietojen luovutuksissa noudatetaan 2 ja 3 momentissa säädettyjä velvoitteita. Jatkossa yhteisiä potilasrekistereitä ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymiä ei enää ole olemassa. Rekisterinpitäjän vastuut siirtyvät uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueelle.

Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta Uudellamaalla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 24 §:ssä. Pykälävastaa sisällöltään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:ää. Samassa yhteydessä ei ehdoteta tehtäväksi kuin välttämättömät järjestämisvastuun muutoksesta johtuvat rekisterinpitäjyyden muutokset. Henkilötietojen käsittelystä säädetään edelleenkin voimassa olevassa useassa sosiaali- ja terveydenhuollon erityislaissa. Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on uusi asiakastietolain hallituksen esitys (HE 212/2020), joka osaltaan edistää merkittävästi asiakas- ja potilastietojen liikkumista, ei vain Uudellamaalla vaan koko Suomen julkisen ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien välillä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä yhtenäinen laki, joka sisältää tietosuojaa, asiakirjojen käsittelyä, valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita sekä tiedonhallinnan ohjausta koskevat säädökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan säädöspohja muodostaisi näin selkeän ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka vastaisi perustuslain ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä tukisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja palveluiden kehittämistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota.

Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

10 §.Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus. Voimassa olevassa pykälässä säädetään kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuudesta suunnitella ja toteuttaa palvelut sen asukkaiden tarpeen edellyttämällä tavalla. Palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta säädetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4 §:ssä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 2 luku

11 §.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen

.Voimassa olevassa pykälässä säädetään terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottamisesta kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:n 2 momentissa säädetään kunnan velvollisuudesta arvioida ennakkoon ja ottaa huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Mainitun lain 7 §:n 2 momentissa säädetään samasta velvollisuudesta hyvinvointialueen osalta. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

12 §.Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa. Voimassa olevassa pykälässä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kunnassa. Jatkossa siitä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä. Mainitun lain 7 §:ssä säädetään vastaavasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueella. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

13 §.

14 §.

Terveysneuvonta ja terveystarkastukset

Seulonnat

ja. Pykälissä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

15 §.Neuvolapalvelut. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaus kunnan perusterveydenhuoltoon viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Poistetaan viittaukset hyvinvointialueen sisälle lueteltaessa tahoja, joiden kanssa hyvinvointialueen on toimittava yhteistyössä neuvolapalveluja järjestäessään. Jatkossa momentissa mainittaisiin siis tässä yhteydessä nimenomaisesti vain varhaiskasvatuksesta vastaavat tahot eikä voimassa olevan lain tavoin lastensuojelusta, muusta sosiaalihuollosta ja erikoissairaanhoidosta vastaavia tahoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä hyvinvointialue itse vastaa varhaiskasvatusta lukuun ottamatta niistä toimialoista, joihin voimassa olevassa momentissa viitataan ja joista vastaavien tahojen kanssa yhteistyötä tulee tehdä. Hyvinvointialueen vastuulle siirtyvien eri toimialojen välillä tulee kuitenkin jatkossakin tehdä yhteistyötä.

18 §.Työterveyshuolto. Pykälässä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälän 3 momenttia täsmennetään lisäksi viittauksilla hyvinvointialueesta annetun lain sääntelyyn. Hyvinvointialue voisi, ottaen huomioon mitä hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 131-133 ja 137 §:issä säädetään toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla, tuottaa toimialansa perusteella työterveyshuoltolain 14 §:ssä tarkoitettuja sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja alueellaan toimivan työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Vastaavanlainen sopimus voidaan tehdä myös yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän kanssa.

19 §.Merenkulkijoiden terveydenhuolto. Voimassa olevan 19 §:n mukaan Haminan, Helsingin, Kemin, Kotkan, Oulun, Pietarsaaren, Porin, Rauman, Savonlinnan, Turun ja Vaasan on ylläpidettävä merenkulkijoille näiden kotipaikasta riippumatta terveydenhuoltopalveluja, joihin kuuluu suun terveydenhuolto, sekä tuotettava merenkulkijoille varustamon sijaintipaikkakunnasta riippumatta työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolain 12 §:ssä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. Jatkossa nämä velvoitteet koskevat Helsingin kaupunkia sekä hyvinvointialueita, joiden alueilla luetellut kaupungit sijaitsevat. Näin ollen muutetaan viittaus pykälässä lueteltuihin kaupunkeihin viittaukseksi Helsingin kaupunkiin sekä hyvinvointialueisiin, joiden alueilla kyseessä olevat kaupungit sijaitsevat.

21 §.

Ympäristöterveydenhuolto

.Pykälään lisätään uusi 2 momenttiympäristöterveydenhuollon toiminnasta vastaavan johtajan pätevyysvaatimuksista. Momentin mukaan johtajalla on oltava alalle soveltuva korkeakoulututkinto ja hänellä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus ympäristöterveydenhuollon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Asiaa koskeva sääntely siirretään kansanterveyslain (66/1972) 41 §:n 2 momentista terveydenhuoltolakiin, koska kansanterveyslaki on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan esityksen yhteydessä.

Pykälän 2 momentti siirtyy muuttumattomana 3 momentiksi.

22 §.Todistukset. Pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

Sairaanhoito 3 luku

24 §.

25 §.

Sairaanhoito

Kotisairaanhoito

ja. 24 §:n 1 momentissa ja 25 §:n 1 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

26 §.Suun terveydenhuolto. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

Voimassa olevan 2 momentin mukaan kunnan perusterveydenhuollon on suun terveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä erikoissairaanhoidon, muun terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä hyvin-vointialue vastaa toiminnoista, joihin momentissa viitataan ja joilta siinä edellytetään yhteistyötä. Momentti ehdotetaan kumottavaksi. Hyvinvointialueen vastuulle siirtyvien eri toimialojen välillä tulee kuitenkin jatkossakin tehdä yhteistyötä.

27 §.Mielenterveystyö. Pykälän 1 ja 3 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisätään 3 momenttiin viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi.

28 §.Päihdetyö. Pykälän 1 ja 3 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisätään 3 momenttiin viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi.

29 §.Lääkinnällinen kuntoutus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälän 5 momentissa korjataan lakiviittaukset viittauksiksi voimassa oleviin lakeihin.

30 §.Yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Poistetaan viittaus perusterveydenhuoltoon (”tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa”). Lukuun ottamatta työhallinto- ja opetusviranomaisen sekä Kansaneläkelaitoksen palveluja hyvinvointialue on jatkossa itse momentissa tarkoitettuja palveluja järjestävä taho, jonka palvelujen piiriin henkilö olisi tarvittaessa ohjattava. Näin ollen momentissa poistetaan viittaukset hyvinvointialueen sisälle niin, että jatkossa siinä ei viitata sairaanhoitopiiriin ja sosiaaliviranomaiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä säädetään asiakkaiden palvelujen yhteensovittamisesta.

31 §.Virka-apu. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnan perusterveydenhuoltoon viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Korjataan rajavartiolaitos oikeakieliseen muotoon Rajavartiolaitos.

Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Muutetaan viittaus kansanterveyslain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

Terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset palvelut 4 luku

32 §.Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnan perusterveydenhuoltoon ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen sekä viittaus lasten päivähoitoon viittaukseksi kunnan varhaiskasvatukseen. Lisäksi muutetaan sanajärjestystä sekä sanamuoto ”Kunnan perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on oltava (--) sellaisessa yhteistyössä sosiaalihuollon ja lasten päivähoidon kanssa” muotoon ”on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävä keskenään ja kunnan varhaiskasvatuksen kanssa sellaista yhteistyötä”.

Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus terveydenhuollosta vastaavan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevaan terveydenhuollon ammattihenkilöön viittaukseksi hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattihenkilöön.

33 §.Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö. Pykälässä muutetaan viittaukset sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueisiin ja HUS-yhtymään.

Pykälän 1 momentissa poistetaan viittaus yhteistyöhön perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa.

Pykälän 2 ja 3 momenteissa muutetaan viittaukset kunnalliseen terveydenhuoltoon viittauksiksi hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän terveydenhuoltoon muodossa ”terveydenhuoltonsa”.

34 §.Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Voimassa olevassa pykälässä säädetään samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien velvollisuudesta laatia terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 11 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta. Palvelustrategiassaan hyvinvointialue muun muassa asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

35 §.Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen. Pykälän otsikko ”Perusterveydenhuollon yksikkö” muutetaan muotoon ”Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen”.

Voimassa olevan 1 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 §:n mukaisesti. 34 § esitetään edellä säännöstä koskevissa perusteluissa esitetyistä syistä johtuen kumottavaksi. 34 §:n perusteluissa kuvatulla tavalla hyvinvointialueen on jatkossa laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 11 §:ssä tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia. Momentti ehdotetaan kumottavaksi.

Pykälän 2 momentti siirtyy 1 momentiksi ja siinä muutetaan viittaus perusterveydenhuollon yksikköön viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

36 §.Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti. Voimassa olevassa pykälässä säädetään sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuudesta tarjota asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi pykälässä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellisten strategioiden ja suunnitelmien valmistelusta yhteistyössä kuntien kanssa. Hyvinvointialueen velvollisuudesta toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tukea niitä asiantuntemuksellaan säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 4 momentissa. Hyvinvointialueen velvollisuudesta neuvotella alueen kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta säädetään samassa momentissa. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

37 §.Terveyskeskusten kehittäminen, koulutus ja tutkimus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaukset sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perusterveydenhuollon yksikköön sekä perusterveydenhuollon yksikköön viittauksiksi erikoissairaanhoidon yksikköön.

38 §.Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen. Voimassa olevassa 1 momentissa säädetään varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman laatimisvelvollisuudesta sekä velvollisuudesta luovuttaa tietoja valmiuteen ja varautumiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Varautumisesta säädetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 50 ja 51 §:ssä.

Voimassa olevassa 2 momentissa säädetään valtion osallistumisesta rahoituksellaan terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Valtion korvauksista valmiuden ylläpitämiseen ja häiriötilanteiden hoitamiseen säädetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 52 §:ssä.

Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

39 §.Ensihoitopalvelun järjestäminen. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 5 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan HUS-yhtymä vastaa terveydenhuoltolain 39:ssä tarkoitetun ensihoitopalvelun järjestämisestä.

Voimassa olevan 2 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä voivat päättää ensihoitopalvelun tuottamisesta noudattaen mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ja pelastuslaissa (379/2011) säädetään.

Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueisiin ja HUS-yhtymään sekä viittaukset erityisvastuualueeseen viittauksiksi yhteistyöalueeseen. Termi palvelutasopäätös muutetaan monikkoon. Ehdotuksen mukaan hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä tekevät ensihoidon palvelutasopäätökset.

40 §.Ensihoitopalvelun sisältö. Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueisiin ja HUS-yhtymään.

Erikoissairaanhoidon työnjako 5 luku

”Erityisvastuualue”-otsikon tilalle luvun otsikoksi muutetaan ”Erikoissairaanhoidon työnjako”. Erityisvastuualueet korvautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 35 §:ssä tarkoitetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilla.

42 §.Erityisvastuualueen tehtävät. Voimassa olevan pykälän mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on järjestettävä yhteistyössä alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jonka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito vastuualueellaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueet korvautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 35 §:ssä tarkoitetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilla. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävistä hyvinvointialueista säädetään mainitun lain 34 §:ssä. Samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden velvollisuudesta tehdä yhteistyösopimus säädetään lain 36 §:ssä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

42 a §.Valmiuteen ja varautumiseen liittyvät tehtävät. Voimassa olevassa pykälässä säädetään yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin ja sosiaali- ja terveysministeriön valmiuteen ja varautumiseen liittyvistä tehtävistä. Jatkossa varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella sekä sosiaali- ja terveysministeriön roolista tässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 51 §:ssä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

43 §.Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Voimassa olevassa pykälässä säädetään erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien velvollisuudesta tehdä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus sekä siinä sovittavista asioista. Erityisvastuualueet korvautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 35 §:ssä tarkoitetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilla. Jatkossa samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden velvollisuudesta tehdä yhteistyösopimus sekä siinä sovittavista asioista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:ssä.

Voimassa olevassa 4 momentissa on asetuksenantovaltuus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:ssä on vastaava asetuksenantovaltuus. Lisäksi 4 momentin mukaan valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä, jos kuntayhtymät eivät pääse sopimukseen erikoissairaanhoidon järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä sille asetettuja edellytyksiä. Valtioneuvoston toimivallasta päättää hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 38 §:ssä.

Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

44 §.Eri erityisvastuualueisiin kuuluvien sairaanhoitopiirin kuntayhtymien yhteistyö. Voimassa olevan pykälän mukaan eri erityisvastuualueeseen kuuluvat sairaanhoitopiirin kuntayhtymät voivat tehdä erikoissairaanhoidon yhteistoiminnasta sopimuksen, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tai terveydenhuollon palvelujen työnjaon toteuttamiseksi. Hyvinvointialueiden yhteistoiminnasta säädetään jatkossa hyvinvointialueesta annetun lain 8 luvussa. Lain 52 §:n (yhteistoiminnan muodot) perusteluiden mukaan ”yhteistoiminta voisi tulla kysymykseen esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa menettelyllä voitaisiin edistää kielellisten oikeuksien toteutumista tai turvata tehtävissä tarvittavan erityisasiantuntemuksen saatavuutta”. Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun 36 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta. Pykälän 2 momentin mukaan yhteistyösopimuksen on edistettävä muun muassa kielellisiä oikeuksia. Lisäksi mainitun lain 39 §:ssä säädetään kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyöstä. Terveydenhuoltolain 44 § ehdotetaan kumottavaksi.

45 §.Erikoissairaanhoidon työnjako ja eräiden tehtävien keskittäminen. Pykälän 4 momentissa muutetaan viittaus sairaanhoitopiirien kuntayhtymiin, joissa on yliopistollinen sairaala, viittaukseksi hyvinvointialueisiin, joissa on yliopistollinen sairaala, sekä HUS-yhtymään. Muutetaan lisäksi viittaus kuntayhtymiin, joissa on yliopistollinen sairaala, viittaukseksi hyvinvointialueisiin ja HUS-yhtymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 5 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan HUS-yhtymä vastaa terveydenhuoltolain 45 §:n nojalla HUS-yhtymälle keskitettävien palveluiden järjestämisestä.

Muutetaan viittaus 43 §:ssä tarkoitettuun erikoissairaanhoidon järjestämissopimukseen viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:ssä säädettyyn yhteistyösopimukseen.

Hoitoon pääsy 6 luku

47 §.Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. 2 momentissa muutetaan viittaus henkilön asumiseen tai oleskeluun kotikuntansa ulkopuolella viittaukseksi henkilön asumiseen ja oleskeluun kotikuntansa ulkopuolella sellaisella hyvinvointialueella, jossa hänen kotikuntansa ei sijaitse. Momentissa muutetaan myös viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. 3 momentissa muutetaan viittaus kunnalliseen erikoissairaanhoidon toimintayksikköön erityisvastuualueella, jossa henkilöllä on kotikunta, viittaukseksi hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon toimintayksikköön yhteistyöalueella, jossa henkilöllä on kotikunta. Momentissa muutetaan myös viittaukset erityisvastuualueeseen viittauksiksi yhteistyöalueeseen. 4 momentissa muutetaan viittaus kunnan erityisvastuualueen kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikköön viittaukseksi hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon toimintayksikköön ja HUS-yhtymään. 5 momentissa muutetaan viitaukset erityisvastuualueeseen ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiiriin viittauksiksi yhteistyöalueeseen. Muutetaan ilmaus ”tai kun muu seikka välttämättä vaatii” kielellisesti sujuvampaan ilmaukseen ”ja tilanteita, joissa jokin muu syy välttämättä vaatii”.

48 §.Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta. Pykälässä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen ja viittaus kunnalliseen erikoissairaanhoitoon viittaukseksi hyvinvointialueen erikoissairaanhoitoon.

50 §.Kiireellinen hoito. Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi lisätään viittaus HUS-yhtymään muuten kuin terveydenhuollon kiireellisen vastaanottotoiminnan osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 5 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan HUS-yhtymä vastaisi terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitetun kiireellisen hoidon järjestämisestä perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa lukuun ottamatta.

Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaus Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiireihin viittaukseksi HUS-yhtymään sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueisiin. Muutetaan myös viittaus sairaanhoitopiireihin, joissa on yliopistollinen sairaala, viittaukseksi hyvinvointialueisiin, joissa on yliopistollinen sairaala, sekä HUS-yhtymään.

Pykälän 4 momentissa muutetaan viittaus sairaanhoitopiireihin viittaukseksi hyvinvointialueisiin sekä viittaus sairaanhoitopiirin erityisvastuualueeseen viittaukseksi yhteistyöalueeseen. Voimassa olevan momentin mukaan ”yhteispäivystyksessä tulee olla riittävä osaaminen tarvittavilta erikoisaloilta väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon”. Muutetaan kyseinen virke oikeakieliseen muotoon: Yhteispäivystyksessä tulee olla tarvittavien erikoisalojen riittävä osaaminen väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitamiseksi. Muutetaan myös viittaus järjestämissopimukseen viittaukseksi yhteistyösopimukseen sekä viittaus sairaanhoitopiiriin viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Poistetaan kohdasta ”sairaanhoitopiirin väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen” sana ”sairaanhoitopiiri” lisäämättä mitään tilalle.

Pykälän 5 momentissa muutetaan viittaus kuntaan ja sairaanhoitopiiriin viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

Pykälän 6 momentissa muutetaan viittaus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimukseen viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:ssä tarkoitettuun yhteistyösopimukseen.

50 a §.Terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyö. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnalliseen sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen viittaukseksi hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen.

51 §.Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

52 §.

53 §.

Erikoissairaanhoitoon pääsy

Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa

ja. 52 §:n 1 momentissa muutetaan viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

52 §:n 2 momentissa ja 53 §:n 1 momentissa muutetaan viittaukset kuntayhtymän sairaalaan, sairaanhoitopiirin sairaalaan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan viittauksiksi hyvinvointialueen sairaalaan.

54 §.Hyvinvointialueen velvollisuus hankkia palveluja muualta. Pykälän mukaan, jos kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa 51–53 §:n mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. Pykälässä ja sen otsikossa muutetaan viittaus kuntaan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Pykälään lisätään viittaus siitä, että hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 9 §:ssä säädetään palvelujen tuottamisesta ja että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 3 luvussa säädetään palvelujen hankkimisesta yksityiseltä palveluntuottajalta.

55 §.Odotusaikojen julkaiseminen ja asetuksenantovaltuus. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, kuntaan ja sairaanhoitopiiriin sekä kuntaan ja kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

57 §.Vastuu toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoidosta. Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen. 3 momenttiin lisätään myös viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 12 §:ään, jonka 2 momentissa säädetään ostopalvelujen hankkimista koskevista rajoituksista.

58 §.Potilaan kotikunnan vastuu hoidon kustannuksista. Voimassa olevassa pykälässä säädetään kuntien välisistä kustannusten korvauksista tilanteissa, joissa kunta on antanut terveyspalveluja toisen kunnan asukkaalle. Jatkossa hyvinvointialueiden välisistä kustannusten korvauksista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:ssä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen 7 luku

59 §.Valtion korvaus koulutuksesta yliopistolliselle sairaalalle. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, jossa on yliopistollinen sairaala, viittaukseksi hyvinvointialueeseen, jossa on yliopistollinen sairaala, tai HUS-yhtymään. Muutetaan viittaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneisiin opiskelijoihin viittaukseksi lääkäri- tai hammaslääkärikoulutuksen aloittaneisiin opiskelijoihin.

Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään.

60 a §.Rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämän koulutuksen korvaus. Pykälässä muutetaan viittaus sairaanhoitopiiriä tai terveyskeskusta ylläpitävään kuntaan tai kuntayhtymään taikka kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevaan sopimuksen perusteella tai muulla tavalla kunnan tai kuntayhtymän lukuun terveydenhuollon avohoidon palveluja tuottavaan yksikköön viittaukseksi hyvinvointialueeseen, HUS-yhtymään taikka hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän järjestämisvastuulla olevaan sopimuksen perusteella tai muulla tavalla hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän lukuun terveydenhuollon avohoidon palveluja tuottavaan yksikköön.

61 §.

62 §.

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus

Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä

ja. Pykälissä muutetaan viittaukset erityisvastuualueisiin viittauksiksi yhteistyöalueisiin. 61 §:n 3 momentissa muutetaan viittaus erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymiin viittaukseksi yhteistyöalueen hyvinvointialueisiin sekä viittaus kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

63 §.

64 §.

Koulutuskorvauksen ja tutkimusrahoituksen maksaminen ja

Tietojenantovelvollisuus

. Pykälien 1 momenteissa muutetaan viittaukset sairaanhoitopiirin kuntayhtymään, jossa on yliopistollinen sairaala, viittauksiksi hyvinvointialueeseen, jossa on yliopistollinen sairaala, ja HUS-yhtymään.

Pykälien 2 momenteissa muutetaan viittaukset erityisvastuualueeseen viittauksiksi yhteistyöalueeseen.

65 §.Hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän tilojen käyttäminen koulutus- ja tutkimustoimintaan. Pykälän otsikko muutetaan vaihtamalla nykyisestä otsikosta viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymään ja terveyskeskusta ylläpitävään kuntaan tai kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään.

Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus erikoissairaanhoitolain 24 §: ssä tarkoitettuun yliopistolliseen sairaalaan viittaukseksi yhteistyöalueen tai HUS-yhtymän yliopistolliseen sairaalaan.

Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaukset sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaus kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

Pykälän 4 ja 5 momenteissa muutetaan viittaukset sairaanhoitopiirin kuntayhtymään tai kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään.

Erinäisiä säännöksiä 8 luku

67 §.Laitoshoidon määrittely. Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaukset kuntiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

68 a §.Lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antaminen. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus yliopistollista sairaalaa ylläpitäviin sairaanhoitopiireihin viittaukseksi yliopistollista sairaalaa ylläpitäviin hyvinvointialueisiin ja HUS-yhtymään sekä viittaukset Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin viittauksiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen.

Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaukset Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin viittauksiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen sekä viittaus sairaanhoitopiiriin viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään.

Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin viittaukseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen.

69 §.

Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet

sijoittajakunta

sijoittajahyvinvointialue

. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus lastensuojelulain 16 b §:ssä tarkoitettuun sijoituskuntaan tai siihen sairaanhoitopiiriin, johon sijoituskunta kuuluu, viittaukseksi sijoitushyvinvointialueeseen. Muutetaan viittaus lastensuojelulain 16 tai 17 §:n mukaan vastuussa olevaan kuntaan () viittaukseksi lastensuojelulain 16 tai 17 §:n mukaan vastuussa olevaan hyvinvointialueeseen ().

Pykälän voimassa olevan 3 momentin mukaan sijoituskunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän järjestäessä 1 momentissa tarkoitettuja palveluja sijoittajakunnan tai sen sairaanhoitopiirin, johon sijoittajakunta kuuluu, on suoritettava hoidon järjestäjälle aiheutuneita kustannuksia vastaava korvaus. Momenttiin tehdään 1 momenttia vastaavat termimuutokset.

71 §.Puolustusvoimien terveydenhuolto. Pykälässä muutetaan viittaukset kuntaan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymään sekä kuntaan ja kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään. Muutetaan viittaus kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaisiin viittaukseksi hyvinvointialueen asukkaisiin tai HUS-yhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin asukkaisiin. Lisäksi korjataan puolustusvoimat oikeakieliseen muotoon Puolustusvoimat.

72 §.Puolustusvoimien korvaus. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan korvaus 71 §:n mukaisista palveluista määräytyy kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja puolustusvoimien tekemän sopimuksen perusteella. Jos korvauksesta ei ole sovittu, on puolustusvoimien suoritettava kunnalle tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Lisäksi puolustusvoimien on suoritettava kunnalle kiireellisestä avosairaanhoidosta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle kiireellisestä sairaanhoidosta palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus, vaikka tällaisen hoidon antamisesta ei ole erikseen sovittu. 2 momentti muutetaan seuraavaan muotoon: Korvaus 71 §:n mukaisista palveluista määräytyy hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän ja puolustusvoimien tekemän sopimuksen perusteella. Jos korvauksesta ei ole sovittu, on puolustusvoimien suoritettava palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Lisäksi puolustusvoimien on suoritettava hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle kiireellisestä avosairaanhoidosta tai kiireellisestä sairaanhoidosta palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus, vaikka tällaisen hoidon antamisesta ei ole erikseen sovittu.

Lisäksi pykälässä korjataan puolustusvoimat oikeakieliseen muotoon Puolustusvoimat.

73 §.Potilaan siirtokuljetus. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnan terveyskeskuksen sairaansijalle otettuun vieraskuntalaiseen potilaaseen viittaukseksi hyvinvointialueen terveyskeskuksen sairaansijalle otettuun sellaiseen potilaaseen, jonka kotikunta sijaitsee toisen hyvinvointialueen alueella. Muutetaan viittaus potilaan asuin- ja kotikunnan ylläpitämään terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen viittaukseksi sellaiseen terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen, jota ylläpitää hyvinvointialue, jonka alueella potilaan asuin- ja kotikunta sijaitsee.

Lisäksi momenttia täsmennetään Uudenmaan hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän osalta. Jos momentissa tarkoitetussa tilanteessa potilas olisi otettu hyvinvointialueen terveyskeskuksen sairaansijalle HUS-yhtymän ollessa järjestämisvastuussa potilaan terveydenhuollosta tältä osin, terveyskeskuksen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi HUS-yhtymän ylläpitämään terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen. Jos potilas puolestaan olisi otettu HUS-yhtymän terveyskeskuksen sairaansijalle hyvinvointialueen ollessa järjestämisvastuussa potilaan terveydenhuollon järjestämisestä tältä osin, terveyskeskuksen olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialueen ylläpitämään terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen. HUS-yhtymälle suoraan lain perusteella kuuluvat tehtävät ovat käytännössä erityistason sairaanhoito. Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki voivat kuitenkin sopia sen kanssa omalta osaltaan, että se vastaa myös niille lain perusteella ensisijaisesti kuuluvista tehtävistä, esimerkiksi osasta perusterveydenhuoltoa. Näin ollen HUS-yhtymällä voi olla terveyskeskuksia.

Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus kuntaan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään.

75 §.Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten edellyttämät tilat sekä oikeuslääkeopillisista tutkimuksista maksettavat korvaukset ja palkkiot. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään.

Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus terveyskeskukseen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikköön viittaukseksi hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän toimintayksikköön.

76 §.Tasausjärjestelmä. Voimassa olevan pykälän mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnalle erikoissairaanhoidosta aiheutuneiden asiakas- tai potilaskohtaisten poikkeuksellisen suurten kustannusten tasauksesta tulee sopia sairaanhoitopiirikohtaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä pykälässä mainitut toimijat eivät enää vastaa erikoissairaanhoidon kustannuksista. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia sovelletaan jatkossa valtion rahoituksen myöntämiseen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien kustannusten kattamiseen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

Lakiehdotus sisältää siirtymäsäännöksen.

7.41

Laki erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n muuttamisesta

28 ja 29 §.Lain 28 §:n 1—3 momentissa muutetaan termi sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja 29 §:n 1 ja 2 momentissa termi sairaanhoitopiirin kuntainliitto viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään. Lain 28 §:n 3 momentissa muutetaan viittaus yliopiston viranhaltijaan viittaukseksi yliopiston työntekijään, koska yliopistolain mukaan (558/2009) mukaan yliopiston henkilöstön palvelussuhde on työsuhde.

Erikoissairaanhoitolaki ehdotetaan kumottavaksi hallituksen esityksessä HE 241/2020 vp sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetussa laissa (6.lakiehdotus) muuten kuin 28 ja 29 §:n osalta, joten tässä hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia muihin erikoissairaanhoitolain pykäliin kuin 28 ja 29 §:ään.

7.42

Laki mielenterveyslain muuttamisesta

2 §.Ohjaus ja valvonta.Pykälästä poistetaan aluehallintoviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kuntien ja kuntayhtymien mielenterveystyön valvontaa koskeva toimivaltasääntely. Pykälän 2 momentissa säädetään sen sijaan informatiivinen viittaus siihen, että hyvinvointialueiden valvonnasta, mukaan lukien siis hyvinvointialueiden järjestämän mielenterveystyön valvonnasta, säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 luvussa. Pykälän 3 ja 5 momentissa säädetään jatkossa aluehallintoviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävästä valvoa valtion mielisairaaloita. Lain valvontaviranomaisten toimivaltuuksia koskeviin 33a-33 c §:ään tehdään vastaava muutos.

Pykälän 4 momenttiin siirtyy nyt pykälän 2 momentissa oleva säännös, jonka mukaan aluehallintoviraston on valvonnassa erityisesti valvottava mielenterveyslain 4 a luvussa tarkoitettujen itsemääräämisoikeuden rajoitusten käyttöä. Säännös on erityisäännös ja se koskee siis myös hyvinvointialueiden, ei siis vain valtion mielisairaaloiden, valvontaa.

Pykälän 1 momentti säilyy muuttumattomana ja voimassa olevan pykälän 4 ja 5 momentit siirtyvät muuttumattomina 6 ja 7 momenteiksi.

3 §.Mielenterveyspalvelujen järjestäminen.Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Muutetaan viittaus kansanterveystyöhön viittaukseksi perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon.

Pykälän 2 momentin sääntely kumotaan. Momentissa säädetään erikoissairaanhoidosta erikoissaanhoitolain mukaisesti. Samoin kumotaan 3 momentin sääntely, joissa viitataan myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kumottaviin lakeihin eli sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009). Nämä lait on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen yhteydessä. Tämän sääntelyn tilalla 2 momentissa jatkossa säädetään viittaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin, joita siis sovelletaan hyvinvointialueen mielenterveyslain nojalla järjestämään toimintaan.

4 §.Mielenterveyspalvelujen periaatteet. Muutetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään sekä kuntayhtymän alueeseen viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

5 §.Mielenterveyspalvelujen yhteensovittaminen. Pykälässä säädetään mielenterveyspalveluiden yhteensovittamisesta. Tästä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä, joten tämän pykälän 1 momentissa oleva säännös yhteensovituksesta muutetaan informatiiviseksi viittaukseksi mainittuun 10 §:ään. Pykälän 2 momentista poistetaan viittaus kunnan sosiaalitoimeen.

6 §.Valtion mielisairaalassa annettava hoito. Pykälän 1 ja 2 momentissa muutetaan viittaukset sairaanhoitopiiriin viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

9 a §.Tarkkailuun lähettäminen ja lääkärin toimintavelvollisuus. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus potilaan kotikuntaan ja 2 momentissa oleva viittaus sairaanhoitopiiriin muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälän 3 momentissa lakiteknisenä muutoksena muutetaan termi sairaanhoidon toimintayksikkö termiksi terveydenhuollon toimintayksikkö. Pykälän otsikkoa muutetaan siten, että säädetään ”lääkärin toimintavelvollisuudesta” eikä ”terveyskeskuslääkärin toimintavelvollisuudesta”, koska pykälässä säädetään muidenkin kuin terveyskeskuslääkärin velvollisuuksista.

9 b §.Ilmoittaminen hoidon tarpeessa olevasta henkilöstä.Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnalliseen päivystävään terveydenhuollon yksikköön viittaukseksi hyvinvointialueen päivystävään terveydenhuollon toimintayksikköön. Pykälän 1 momentissa muutetaan lisäksi teknisenä muutoksena sanamuoto ”salassapitovelvollisuuden estämättä” vakiintuneeseen ilmaisuun ”salassapitosäännösten estämättä”.

18 a §.Sairaalasta poistaminen hyvinvointialueen toimintayksikön valvonnassa. Muutetaan pykälän otsikossa viittaus sairaanhoitopiiriin viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Pykälässä muutetaan viittaukset sairaanhoitopiiriin viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

19 §.

Rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen erityishuolto.

Voimassa olevassa pykälässä viitataan kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyyn erityishuollon johtoryhmään. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että elimen nimeksi muuttuu hyvinvointialueen monijäseninen toimielin. Termimuutos tehdään siten myös tähän pykälään.

23 a §.Virkasuhdetta edellyttävät lääkärin tehtävät.Muutetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

31 §.Poliisin virka-apu. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus terveyskeskukseen ja sairaanhoitopiiriin viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Muutetaan viittaus sairaanhoidon toimintayksikköön viittaukseksi terveydenhuollon toimintayksikköön.

31 a §.Virkavastuu.Muutetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

32 §.

Mielentilatutkimusten suorittaminen

.Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnalliseen sairaalaan tai sairaanhoidon toimintayksikköön viittaukseksi hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön ja viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi momentissa muutetaan viittaus henkilöön, jolla on kotikuntalain (201/1994) mukainen asuinpaikka sairaalaa ylläpitävässä kunnassa, viittaukseksi hyvinvointialueen asukkaaseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 2 §:n 2 kohdan mukaan hyvinvointialueen asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta hyvinvointialueen alueella.

33 §.Mielentilatutkimuksessa olleen matkat asuinpaikkaan. Pykälässä säädetään sairaalan velvollisuudesta järjestää tai kustantaa tietyissä tilanteissa mielentilatutkimuksessa olleen henkilön matka tämän asuinpaikkaan. Tämä velvollisuus muutetaan 1 momentissa hyvinvointialueen velvoitteeksi, koska järjestämis- ja kustannusvastuu sääntelylogiikassa on perustellumpaa kohdentaa järjestäjään eikä sairaalaan.

33 a §.

33 b §.

33 c §.

Toiminnan ja toimitilojen tarkastus.

Epäkohtien korjaaminen.

Huomautus ja huomion kiinnittäminen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston valvontatoimivaltuuksia koskevissa säännöksissä 33 a §:n 1 momentista, 33 b §:n 2 momentista ja 33 c §:n 1 momentista poistetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään, ja pykälät koskevat siten vain valtion mielisairaaloiden valvontaa. Kuten edellä 2 §:n perusteluissa tuodaan esiin, hyvinvointialueiden järjestämän mielenterveystyön valvonnasta säädetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 luvussa.

7.43

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta

4 §.Määritelmät. Pykälän 6 kohdassa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään.

6 §.Oikeus käyttää terveydenhuollon palveluja Suomessa. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään.

7 §.Hoitoon ottamisen rajoittaminen.Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään. Lisäksi muutetaan viittaus kunnan asukkaisiin hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin tai HUS-yhtymään.

9 §.Oikeus korvaukseen EU-valtiossa annetun terveydenhuollon palvelun kustannuksesta. Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaus henkilön kotikuntaan ja siihen kuntayhtymään, johon henkilön kotikunta kuuluu, viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään, johon henkilön kotikunta kuuluu, sekä Helsingin kaupunkiin. Muutetaan viittaus kustannukseen, joka terveydenhuoltolain 58 §:n perusteella perittäisiin toisesta kunnasta olevan henkilön kotikunnalta tai hoidon järjestämisestä vastuussa olevalta kuntayhtymältä, viittaukseksi kustannukseen, joka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 57 §:n perusteella perittäisiin toisen hyvinvointialueen asukkaalle annetun hoidon kustannuksista. Muutetaan lisäksi viittaus henkilön kotikuntaan ja hoidon järjestämisestä vastuussa olevaan kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään.

Pykälän 4 momentissa muutetaan viittaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin viittauksiksi HUS-yhtymään. Muutetaan viittaus terveydenhuoltolain 58 §:n perusteella toisesta kunnasta olevan henkilön kotikunnalta tai hoidon järjestämisestä vastuussa olevalta kuntayhtymältä laskutettavaan kustannukseen viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:n perusteella toisen hyvinvointialueen asukkaalle annetun hoidon laskutettavaan kustannukseen.

12 §.Korvauksen määrän hakeminen, määrän vahvistaminen ja maksaminen. Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus potilaan kotikuntaan ja kotikunnan mukaiseen kuntayhtymään viittaukseksi siihen hyvinvointialueeseen tai HUS-yhtymään, jossa potilaan kotikunta sijaitsee, taikka Helsingin kaupunkiin. Muutetaan viittaus potilaan kotikuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, HUS-yhtymään ja Helsingin kaupunkiin.

13 §.Lupa saada asianmukaista hoitoa asuinvaltion ulkopuolella. Pykälän 5 momentissa muutetaan viittaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin viittaukseksi HUS-yhtymään.

20 §.Valtion korvaus julkiselle terveydenhuollolle. Pykälän 1 ja 3 momenteissa muutetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus erikoissairaanhoitolain 3 §:n 1 momenttiin ja kansanterveyslain 14 §:ään viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 56 §:ään.

Pykälän 4 momentissa muutetaan viittaus kuntaan, kuntayhtymään ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään. Muutetaan viittaus terveydenhuoltolain 58 §:n perusteella toisen kunnan asukkaalle annetun hoidon kustannuksiin viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:n perusteella toisen hyvinvointialueen asukkaalle annetun hoidon kustannuksiin.

Pykälän 5 momentissa muutetaan viittaus kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään. Muutetaan viittaus kumottuun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 13 a §:n 1 momenttiin viittaukseksi liikennevakuutuslain (460/2016) 55 §:ään.

21 §.Hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän vastuu korvausten kustannuksista. Pykälän otsikossa ja sen 1-3 momenteissa muutetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään. Lisäksi teknisenä muutoksena poistettaan turha viittaus kotikuntalakiin sekä täsmennetään pykälän kieliasua.

32 §.Eräiden henkilöryhmien oikeus saada hoitoetuuksia Suomessa. Pykälän 1 ja 2 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan sekä kuntaan ja kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään. Lisäksi täsmennetään pykälän kieliasua.

7.44

Laki vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla

2 §.Pykälässä muutetaan viittaus ”kunnanlääkäriä vastaavassa virka-asemassa” muotoon virkasuhteista lääkäriä vastaavassa asemassa oleva lääkäri. Muutetaan sanan ”niinkuin” kirjoitusasu oikeakieliseen muotoon ”niin kuin”.

4 §.

9 §.

jaPykälissä muutetaan viittaukset rajaseudun kaupungin- ja kunnanlääkäriin viittauksiksi rajaseudun virkasuhteiseen lääkäriin.

10 §.Pykälässä muutetaan viittaus potilaan kotikuntaan viittaukseksi potilaan kotikunnan mukaiseen hyvinvointialueeseen. Pykälän vanhentuneet viittaukset paikallissairaalan valtionapuun ja sairaalalakiin korvataan siten, että valtio korvaa hyvinvointialueelle suomalaisen sairaalan ja ulkomaalaisen sairaalan hoitopäivämaksun erotuksen ja että korvaukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Pykälässä muutetaan sanan ”rajaalueen” kirjoitusasu oikeakieliseen muotoon ”raja-alueen”.

7.45

Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta

8 §.Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan ja kuntainliittoon viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Muutetaan viittaus terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämään muuhun lääkäriin viittaukseksi muuhun lääkäriin, jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myöntänyt tehtävään luvan.

Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen viittaukseksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon.

7.46

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain 9 §:n muuttamisesta

9 §.Asiakasasiakirjoihin kirjattavat perustiedot. Pykälän 2 kohdassa muutetaan viittaus kotikuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, jonka alueella asiakkaan kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta sijaitsee.

7.47

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta

2 luku.Hallinto. Sosiaalihuoltolain (710/1982) voimassa olevassa 2 luvussa säädetään viranomaisvalvonnasta ja siihen liittyvästä ohjauksesta, kunnan velvollisuudesta suunnitella, toteuttaa ja järjestää sosiaalihuoltoa sekä kunnan toimitiloista ja toimintavälineistä. Mainituista asioista säädetään jatkossa hyvinvointialueiden osalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( / ). Luvussa säädetään myös kunnan sosiaalihuollosta vastaavasta toimielimestä ja sen tehtävistä. Jatkossa hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 35 §:ssä säädetään hyvinvointialueen lakisääteisistä ja vapaaehtoisista toimielimistä. Hyvinvointialue voi päättää, perustaako se mainitun lain 95 §:n mukaisessa hallintosäännössään lautakuntia. Edellä mainitun lain 96 §:ssä säädetään lisäksi toimivallan siirtämisestä. 2 luku ehdotetaan kumottavaksi.

40 §.Voimassa olevassa 40 §:ssä säädetään sosiaalihuoltoa järjestettäessä käytettävistä kielistä. Jatkossa palveluja järjestettäessä käytettävistä kielistä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

5 luku.Kuntien keskinäiset korvaukset. Voimassa olevassa 5 luvussa säädetään kuntien välisistä kustannusten korvauksista tilanteissa, joissa kunta on antanut laitoshuoltoa toisen kunnan asukkaalle. Luvussa säädetään myös palvelujen järjestämisvastuusta niissä tapauksissa, joissa henkilö käyttää kotikuntalain (201/1994) 3 a §:ssä säädettyä oikeuttaan valita kotikunta. Lisäksi luvussa säädetään entisen kotikunnan vastuun jatkumisesta hoidon kustannusten osalta kotikunnan muutoksesta huolimatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 luvussa säädetään jatkossa hyvinvointialueiden välisistä kustannusten korvauksista, järjestämisvastuun siirtymisestä henkilön käyttäessä kotikuntalain 3 a §:ssä säädettyä kotikunnan valintaoikeuttaan sekä kustannusvastuun siirtymisestä uuden kotikunnan mukaiselle hyvinvointialueelle. 5 luku ehdotetaan kumottavaksi.

8 luku.Erinäiset säännökset. 8 luku ehdotetaan kumottavaksi lukuun ottamatta 52 §:ää. Voimassa olevassa 52 §:ssä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

Voimassa olevassa 53 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia sosiaalihuollon henkilöstön riittävästä osallistumisesta sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Henkilöstön ammattitaidon ylläpidosta säädetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 59 §:ssä.

Voimassa olevassa 54 §:ssä säädetään 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä viranomaisten, toimielinten ja yhteisöjen kanssa. 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimielintä koskevan sääntelyn kumoamista perustellaan edellä 2 luvun kumoamisperusteluiden yhteydessä. Lisäksi hyvinvointialueen vastuusta yhteen sovittaa asiakkaiden palveluja säädetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä.

Voimassa olevassa 55 §:ssä säädetään kuntien ja kuntayhtymien sosiaalihuoltolain mukaisen toiminnan ja toiminnassa käytettävien toimitilojen tarkastuksesta. Jatkossa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja toiminnassa käytettävien toimitilojen tarkastuksesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 46 §:ssä.

Voimassa olevassa 56 §:ssä säädetään toimenpiteistä, joihin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi ryhtyä silloin, kun sosiaali- tai terveydenhuollon järjestämisessä havaitaan asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin lainvastaista. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 48 §:ssä säädetään toimenpiteistä, joihin valvontaviranomainen voi ryhtyä silloin, kun sosiaali- tai terveydenhuollon järjestämisessä havaitaan asiakas- tai potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin lainvastaista.

Voimassa olevassa 57 §:ssä säädetään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston mahdollisuudesta antaa kunnalle, kuntayhtymälle tai virkamiehelle huomautus vastaisen toiminnan varalle taikka kiinnittää valvottavan huomiota toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen ja hyvän hallintotavan noudattamiseen. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 47 §:ssä säädetään valvontaviranomaisen mahdollisuudesta antaa hyvinvointialueelle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle henkilölle niin kutsuttua hallinnollista ohjausta tai kehotus silloin, kun sosiaali- tai terveydenhuollon järjestämisessä on havaittu jokin puute, virheellisyys, laiminlyönti tai muu epäkohta, mutta sen ei katsota antavan aihetta mainitun lain 48 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Voimassa olevassa 60 §:ssä säädetään asetuksenantovaltuudesta. Pykälän mukainen asetuksenantovaltuus ehdotetaan esityksessä kumottavaksi. Sosiaalihuoltoasetuksen 607/1983 sisällöistä on säännelty laintasoisesti eri laeissa.

7.48

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta

1 §.

Lain tarkoitus

.Pykälän 5 kohdassa muutetaan viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön viittaukseksi hyvinvointialueen sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

2 §.Soveltamisala.Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnalliseen sosiaalihuoltoon viittaukseksi hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon.

3 §.Määritelmät. Pykälän 1 kohdassa muutetaan viittaus kunnallisiin sosiaalipalveluihin viittaukseksi hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin.

6 §.Neuvonta ja ohjaus. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnan asukkaisiin viittaukseksi hyvinvointialueen asukkaisiin.

7 §.Rakenteellinen sosiaalityö. Pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohdissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Kuitenkin pykälän 3 momentissa näkyisi myös sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi kunnan suunnittelua.

8 §.

9 §.

Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

ja. Pykälien 1 momenteissa muutetaan viittaukset kunnallisiin viranomaisiin viittauksiksi hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisiin. Pykälien 2 momenteissa muutetaan viittaukset kunnan asukkaisiin ja kunnassa toimiviin yhteisöihin viittauksiksi hyvinvointialueen asukkaisiin ja hyvinvointialueella ja toimiviin yhteisöihin.

12 §.Välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaaminen. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Muutetaan viittaus kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettuun kotikuntaan ja kuntayhtymään, johon kotikunta kuuluu, viittaukseksi hyvinvointialueeseen, jonka alueella henkilöllä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta.

12 a §.Valtion korvaus kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen kielteisen päätöksen saaneelle kiireellisessä tapauksessa annetusta sosiaalipalvelusta. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

14 §.Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut. Pykälässä muutetaan viittaukset kunnallisiin sosiaalipalveluihin viittauksiksi hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluviin sosiaalipalveluihin sekä viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälän 2 momenttiin lisätään viittaus äitiyden selvittämiseen sekä kokonaan uusi 13 a kohta, jossa viitataan äitiyslakiin (253/2018). 2 momentin 13 kohdassa viitataan uuteen isyyslakiin (11/2015).

24 §.

Päihdetyö

.Pykälän 4 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Lisätään viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 10 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen vastuusta yhteen sovittaa asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi.

25 §.Mielenterveystyö. Pykälän 3 momenttiin lisätään viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 10 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen vastuusta yhteen sovittaa asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi.

27 §.Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus sosiaalilautakuntaan viittaukseksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuun viranomaiseen.

27 b §.Omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaa. Pykälän 1 ja 2 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

29 a §.Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyö. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa ne kunnat viittaukseksi ne hyvinvointialueet. Lisäksi viittaus yksiköt muutetaan viittaukseksi toimintayksiköt. 4 momentin 2 kohdassa muutetaan viittaus erityisvastuualueisiin viittaukseksi yhteistoiminta-alueiden ensihoitokeskuksiin.

33 §.Sosiaalihuollon saatavuus ja saavutettavuus. Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus kunnalliset viittaukseksi hyvinvointialueen.

33 a §.Sosiaalipalvelujen kokoaminen alueellisesti muiden palvelujen yhteyteen. Pykälän 4 momenttiin lisätään viittaus asian säätämisestä myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 9 §:ssä.

33 b – 33 e §:t. Sosiaalihuoltolakiin lisättiin lailla (136/2021) sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua ja tilannekuvan luomista koskevia säännöksiä. 33 b - 33 e §:t esitetään kumottavaksi, koska samoista asioista tullaan säätämään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 50 - 52 §:issä.

34 §.

44 §.

Sosiaalihuollon asiakkuuden alkaminen ja päättyminen

Asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilanteen selvittäminen

ja. 34 §:n 1 momentissa ja 44 §:n 2 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

35 §.

36 §.

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi

Palvelutarpeen arviointi

ja. Pykälien 1 momenteissa muutetaan viittaukset kunnalliseen sosiaalihuoltoon viittauksiksi hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon. 36 §:n 2 momentissa muutetaan viittaus kunnalliseen viranomaiseen viittaukseksi hyvinvointialueen viranomaiseen.

47 §.Omavalvonta. Pykälään lisätään uusi 3 momentti, jossa viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 40 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan omavalvonnasta.

48 §.

49 a §.

Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Henkilöstö

ja. 48 §:n 2 ja 4 momenteissa ja 49 a §:ssä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

50 §.Oikaisuvaatimus. Pykälässä muutetaan viittaus kunnalliseen sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

51 §.Valitus hallintotuomioistuimeen. Pykälässä muutetaan viittaus kunnalliseen sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Muutetaan viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019). Muutetaan pykälän otsikko muotoon Valitus hallintotuomioistuimeen. Lisäksi muutetaan pykälässä oleva viittaus hallinto-oikeudelle viittaukseksi hallintotuomioistuimelle.

52 §.Täytäntöönpano. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnan viranhaltijan tai toimielimen tekemään päätökseen viittaukseksi hyvinvointialueen tekemään päätökseen.

55 §.Suhde muihin lakeihin. Pykälässä muutetaan viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992) ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704 /2009) viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin ( / ) sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin ( / ). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettu laki on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen yhteydessä, ja jatkossa sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut järjestää hyvinvointialue.

57 §.Sosiaalihuollon järjestämisen henkilöllinen soveltamisala. Pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Muutetaan viittaus henkilön kotikuntaan viittaukseksi henkilön kotikunnan mukaiseen hyvinvointialueeseen.

58 §.Kiireellisen laitoshuollon järjestäminen. Pykälässä muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus sosiaalihuollosta vastaavaan kunnalliseen toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

59 §.Henkilön siirtäminen omalle hyvinvointialueelle. Pykälän otsikossa muutetaan viittaus omaan kuntaan viittaukseksi omalle hyvinvointialueelle. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kunnan viittaukseksi hyvinvointialueen. Lisäksi muutetaan viittaus sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen toimittamaan henkilön siihen kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueen toimittamaan henkilön sille hyvinvointialueelle. Pykälän 2 momentissa muutetaan viittaus toimielimen viittaukseksi hyvinvointialueen ja viittaus siihen kuntaan muutetaan viittaukseksi sille hyvinvointialueelle. Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueen alueeseen.

60 §.Toisen hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen ja hoitopaikan hakeminen. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus alueella sijaitsevan kunnan viittaukseksi hyvinvointialueen. Lisäksi muutetaan viittaukset kuntaan ja kotikuntaan liittyen viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälän toisessa momentissa oleva viittaus kunta muutetaan viittaukseksi hyvinvointialue ja samoin muutetaan viittaus kunnalle viittaukseksi hyvinvointialueelle. Asiasta säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 55 §:ssä.

7.49

Laki sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta

2 §.Sosiaalisen luototuksen järjestäminen ja toimeenpano. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaan sosiaalisesta luototuksesta annetun lain mukaisia tehtäviä hoitaa kunnassa vuoden 1982 sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Kyseinen sääntely on tarkoitus kumota sosiaalihuoltolaista. Jatkossa hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 35 §:ssä säädetään hyvinvointialueen lakisääteisistä ja vapaaehtoisista toimielimistä. Hyvinvointialue voi päättää, perustaako se mainitun lain 95 §:n mukaisessa hallintosäännössään lautakuntia. Edellä mainitun lain 96 §:ssä säädetään toimivallan siirtämisestä. 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi.

3 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 1 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Momentissa muutetaan myös viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009) viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin ( / ) sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin ( / ). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettu laki on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen yhteydessä, ja jatkossa sosiaalisesta luototuksesta annetun lain nojalla järjestetty toiminta on hyvinvointialueen järjestämää.

4 §.

8 §.

Sosiaalisen luoton myöntäminen

Sosiaalisen luoton eräännyttäminen

,pykälissä muutetaan viittaukset kuntaan ja kunnan toimielimeen viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

11 §.Muutoksenhaku. Pykälän viittaus sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) muutetaan aineelliseksi viittaukseksi.

7.50

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta

2, 5, 6, 8, 9, 10, 12, 14, 15, 16, 23, 24 ja 27 §.Pykälissä muutetaan viittaukset kuntaan ja kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

13 §.Kuntouttavan työtoiminnan tuottaminen Pykälän ensimmäisessä momentissa muutetaan viittaus kunnan kuntouttavan työtoiminnan palvelujen tuottamisesta eri tahojen kanssa viittaukseksi hyvinvointialueista annetun lain 9 §:ään palvelujen tuottamisesta.

25 §.Rahoitus Pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Pykälässä muutetaan myös viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009) viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin ( / ) sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin ( / ). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettu laki on tarkoitus kumota sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen yhteydessä, ja jatkossa kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain nojalla järjestetty toiminta on hyvinvointialueen järjestämää.

7.51

Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta

8 §.Pykälässä muutettaan viittaus kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

9 §.Pykälässä muutetaan viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan ja kunnalliseen terveyskeskukseen viittaukseksi hyvinvointialueen sairaalaan ja terveyskeskukseen. Lisäksi muutetaan viittaus sairaanhoitopiiriin ja terveyskeskukseen viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

7.52

Laki sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 ja 6 §:n muuttamisesta

2 §.Tehtävät.Pykälän 1 kohtaan lisätään hyvinvointialueista annettava laki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettava laki ja poistetaan edellä mainitulla järjestämislailla kumottavat kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja osaltaan HUS-yhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta, järjestämisestä, tuottamisesta, valvonnasta ja ohjauksesta säädetään jatkossa hyvinvointialueesta annettavassa laissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa.

6 §.Tietojen antaminen.Pykälän 1 momenttiin tehtävällä teknisellä muutoksella päivitetään Valviraa koskeva laki vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää. Teknisenä muutoksena kunta muutetaan hyvinvointialueeksi.

7.53

Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

1 §.Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta.Pykälän 1 ja 2 momenteissa muutetaan kunta tai kuntayhtymä hyvinvointialueeksi.

7.54

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain muuttamisesta

13 §:n 3 momentti, 23 §:n 1 momentin 1 kohta ja 24 §:n 6 kohta Lainehdotetaan muutettaviksi siten, että pykälissä esiintyvät viittaukset kuntaan muutetaan viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

7.55

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

23 b §.

27 §.

40 §.

Rajattu lääkkeenmäärääminen

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Tiedonsaantioikeus

,ja. 23 b §:n 1 ja 2 momentissa kunta ja kuntayhtymä muutetaan hyvinvointialueeksi, 27 §:n 2 momenttiin ja 40 §:ään lisätään viittaukset hyvinvointialueeseen.

Lain 40 § koskee sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaisen ja aluehallintoviranomaisen oikeutta saada pyynnöstä salassapitovelvollisuuden estämättä maksutta pykälässä mainituilta viranomaisilta ja muilta tahoilta tarpeellisia tietoja ja selvityksiä kyseisessä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista koskevaa sääntelyä kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten se sidotaan tietojen välttämättömyyteen. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 65/2014 vp. todennut muun ohella, että jos tietosisältöjä ei ole tyhjentävästi lueteltu, sääntelyyn on pitänyt sisältyä vaatimus tietojen välttämättömyydestä. Lain 40 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälässä säädetty tiedonsaantioikeus koskee välttämättömiä tietoja ja selvityksiä.

7.56

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 27 §:n muuttamisesta

27 §.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston tiedonsaantioikeus. Pykälään lisätään viittaus hyvinvointialueeseen.

7.57

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain muuttamisesta

3 §:n 4 kohtaan, 5 §:n 1 momenttiin, 9 §:n 1 momenttiin, 11 §:ään, 12 §:ään, 13 §:ään, 17 §:n 2 momenttiin, 34 §:n 2 momenttiin ja 35 §:n 2 ja 3 momenttiin Laintehtävien muutosten tavoitteena on tehdä hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset. Edellä mainitut pykälät ehdotetaan muutettaviksi siten, että pykälissä esiintyvät viittaukset kuntaan muutetaan viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

6 §.Omavalvontasuunnitelma.Pykälän 1 momenttiin lisätään viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ( / ) annetun lain 40 §:ään, koska yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on lisäksi noudatettava omavalvonnassa, mitä siinä säädetään.

7.58

Laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta

6 §.Vastaavan johtajan tehtävät.Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 40 §:ään, jossa on säädetty myös yksityisiä palveluntuottajia koskien omavalvonnasta. Yksityisen terveydenhuollosta annetussa laissa omavalvonta on säädetty vastaavan johtajan tehtäväksi.

7 §.Käyttöönottotarkastus.Pykälän 1 momentissa muutettaisiin käyttöönottotarkastuksen tekijäksi hyvinvointialue.

Pykälän 2 momentissa muutettaisiin terveyslautakunta hyvinvointialueeksi. Momenttiin lisättäisiin myös viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 41 §:ään. jossa säädetään hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontavelvollisuudesta. Momenttiin lisättäisiin myös viittaus hyvinvointialueesta annetun lain 10 §:ään, jossa säädetään hyvinvointialueen oikeudesta tarkastaa yksityisen palveluntuottajan ja tämän alihankkijan tiloja ja laitteita. Hyvinvointialueesta annetun lain 35 §:n mukaan hyvinvointialueen aluevaltuusto voisi asettaa aluehallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä.

13 §.Ohjaus ja valvonta.Pykälän 5 momentti kumottaisiin teknisenä muutoksena, koska kansanterveyslaki kumoutuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain myötä. Hyvinvointialueesta annetun lain 35 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan hyvinvointialueen aluevaltuusto voi asettaa aluehallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä.

18 §.Tietojen antaminen toiselle viranomaiselle.Pykälässä muutettaisiin teknisenä muutoksena terveyslautakunta hyvinvointialueeksi. Pykälään lisättäisiin viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 44 §:ään., jossa säädetään viranomaisten välisestä yhteistyöstä.

19 §.Virka-apu.Pykälästä poistettaisiin viittaus 21 §:ään, koska se on kumottu 1258/2005 annetulla lailla.

7.59

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

1 §, 2 a §:n 1 momentin johdantokappale, 2 b §:n 1 momentin johdantokappale, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 6 b §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 7 b §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentin johdantokappale, 7 c §:n 1 ja 3 momentti, 8 §:n 3 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 d §:n 1 momentti, 10 e §:n 1 momentti, 10 f §:n 1 momentti, 10 h §:n 1 momentti, 10 i §:n 2 momentti, 10 j §:n 1 momentin johdantokappale ja 6 kohta, 10 k §, 11 §:n 2 ja 4 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §, 15 §:n 1 momentti sekä 18 §:n 2 momentti Lainehdotetaan muutettaviksi siten, että pykälissä esiintyvät viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään taikka sairaanhoitopiiriin muutettaisiin viitauksiksi hyvinvointialueeseen.

4 §.Maksuttomat sosiaalipalvelut.Pykälän 8 kohdassa muutettaisiin kunta hyvinvointialueeksi, samalla muutettaisiin 8 kohdassa olevat viittaukset kumottuihin lakeihin niiksi laeiksi, jotka ovat tulleet kumottujen lakien tilalle. Laki lapsen elatuksen turvaamisesta 122/1977 on kumottu lailla 671/1998, sen tilalle Elatustukilaki 580/2008; Laki lapseksiottamisesta 153/1985 on kumottu Adoptiolailla 22/2012; Laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin 660/1966 on kumottu lailla eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin 583/2008; Isyyslaki 700/1975 on kumottu Isyyslailla 11/2015.

6 a §.Maksukatto. Pykälän 3 momentin 2 kohdassa viittaukset kansanterveyslain (66/1972) 14 §:ään ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 3 §:n 1 momenttiin muutettaisiin viittaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 56 §:ään. Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki kumottaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan uudistuksen voimaanpanolaissa.

Pykälän 6 ja 8 momenteissa muutettaisiin kunta tai kuntayhtymä hyvinvointialueeksi.

12 §.Ostopalvelu ja palveluseteli. Pykälän 1 ja 2 momentissa oleva viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueesta annettuun lakiin.

14 a §.Viranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin hyvinvointialueen viranomainen. Momenttiin jäisi myös ”kunnallinen viranomainen” tahoksi, joka on velvollinen antamaan hyvinvointialueelle tietoja, esimerkkinä tilanne, jossa hyvinvointialueen pitäisi tietää, millaisten tulotietojen perusteella varhaiskasvatuksen asiakasmaksu määräytyy.

Pykälän 3 momentissa muutettaisiin kunta tai kuntayhtymä hyvinvointialueeksi.

7.60

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain muuttamisesta

1 §, 2 §, 3 §:n 2 – 4 kohdat, 4 §, 5 §:n 1 momentin 3 ja 5 kohdat ja 2 momentti, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 7 §:n 1 momentti, 9 §, 11 §, 13 §:n 1 momentti:LainMuutetaan viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

4 §.Pykälän 1 momentissa muutettaisiin lisäksi viittaus sosiaali- ja terveyden huollon suunnittelusta ja valtion-osuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 5 kohtaan viittaukseksi hyvinvointialueesta annetun lain 9 §:ään.

11 §.Pykälässä muutettaisiin kumoutunut henkilötietolaki tietosuojalaiksi.

7.61

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun 2 ja 3 §:n muuttamisesta

2 §.Määritelmät.Pykälän 4 kohtaa muutettaisiin siten, että toimintayksiköillä tarkoitetaan hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksiköitä, jotka hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) mukaisia terveydenhuollon tehtäviä. Viittaukset kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin poistetaan, koska lait kumoutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan esityksen yhteydessä.

3 §.Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että siinä todettaisiin, että hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää terveydenhuollon palveluja on lisäksi voimassa, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa säädetään. Pykälän sisältöä ei muutoin muuteta.

Pykälän 4 momenttia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä.

7.62

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta

2 §:n 2 momentti, 4 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentti, 20 §, 21 §, 22 §, 27 §:n 1 momentti, 29 §:n 3 momentti sekä 4 luvun otsikko Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lainehdotetaan muutettaviksi siten, että pykälissä esiintyvät viittaukset kuntaan, kuntayhtymään tai sosiaalihuollon viranomaiseen muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

10 §.Alaikäisen asiakkaan asema. Pykälän 3 momentin viittaus sosiaalihuoltolain (428/2003) 6 §:ssä tarkoitettuun toimielimeen muutettaisiin hyvinvointialueeksi. Muutoksella päivitettäisiin sosiaalihuollon asiakaslaki vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Hyvinvointialueesta annetun lain 35 §:n mukaan hyvinvointialueen aluevaltuusto voisi asettaa aluehallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä.

13 §.Informointi tietojen käsittelystä.Pykälän 1 ja 2 momentissa muutettaisiin viittaus henkilötietolakiin (523/1999) viittaukseksi tietosuojalakiin (1050/2018). Henkilötietolaki on kumottu tietosuojalailla. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:ään, jonka mukaan hyvinvointialue on EU:n tietosuoja-asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sekä sille kuntien ja kuntayhtymien hallinnasta siirtyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille.

18 §.Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa.Pykälän 1 momentissa muutettaisiin viittaus henkilötietolakiin viittaukseksi tietosuojalakiin. Henkilötietolaki on kumottu tietosuojalailla. Pykälässä muutettaisiin käsitteet sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja taikka sosiaalihuollon viranomainen hyvinvointialueeksi.

24 §.Sosiaaliasiamies.Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi viittaukset kuntaan ja kunnanhallitukseen viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi pykälän 1 momentissa ehdotetaan poistettavaksi säännös siitä, että kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Useamman hyvinvointialueen laajuinen toimintakenttä ei ole sosiaaliasiamiehen toimintamahdollisuuksia ajatellen perusteltua, koska se muuttaisi olennaisesti sosiaaliasiamiehen toimintamahdollisuuksia ja työn sisältöä. Sosiaaliasiamiehen on haluttu toimivan lähellä asiakasta. Samoin kuin nykylain mukaan on ollut mahdollista, että kunnassa voi toimia useitakin sosiaaliasiamiehiä, niin myös hyvinvointialueella voisi olla useita sosiaaliasiamiehiä.

28 §.Merkintä tietojen hankinnasta tai antamisesta. Viittaus sosiaalihuollon järjestäjään ja toteuttajaan muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja palveluntuottajaan.

7.63

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta

1 §:n 2 kohta, 2 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 luvun otsikko liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, joka kuuluu lain 6 ja 7 §:n mukaan sekä kunnalle että hyvinvointialueelle. Sen vuoksi ehdotetun lain 1 ja 2 §:än edellä mainittuihin kohtiin sekä 2 luvun otsikkoon lisättäisiin sana hyvinvointialue. Lisäksi 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa sana kunta korvattaisiin sanalla hyvinvointialue.

2 §:n 2 momentti kumottaisiin tarpeettomana. Säännöksessä viitataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin (169/2007), jonka voimassaoloa jatkanut laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta ehdotetaan kumottavaksi tässä hallituksen esityksessä.

4 §.Yhteistyö. Pykälässä säädetään kunnan yhteistyövelvoitteista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevissa asioissa. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi niin, että 1 momentissa viitattaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ään, joka koskee kunnan yhteistyövelvoitteita.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hyvinvointialueen yhteistyövelvoitteista viittaamalla mainitun lain 7 §:ään.

5 §.Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Voimassa olevan pykälän sisältö korvattaisiin ehdotetun pykälän 1 momentilla. Momentissa säädettäisiin kunnan velvollisuudesta laatia ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeva suunnitelma osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa. Mainittu säännös sisältää samankaltaiset velvoitteet kuin kunnilla on nyt muutettavaksi ehdotetun 5 §:n mukaan.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vastaavasti hyvinvointialueen velvollisuudesta laatia ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskeva suunnitelma osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa.

6 §.Palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi. Pykälän 1 momentin viittaus lain 5 §:n 2 momentin 1 kohtaan ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momenttiin. Lisäksi kunta -sana pykälän 1 ja 2 momentissa korvattaisiin sanalla hyvinvointialue.

7 §.Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4 §:ään.

8 §.Palvelujen kieli. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ään.

9 §.Kunnan voimavarat. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen samoin kuin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoituksesta säädetään laissa hyvinvointialueiden rahoituksesta ( / ). Siltä osin, kuin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät tehtävät kuuluvat kunnille, ne rahoitettaisiin samoin kuin muutkin kuntien tehtävät.

10 §, 12 §:n 1 ja 2 momentti sekä 3 momentin 5 kohta, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 14 a §, 15 §:n 1 momentti sekä 2 momentin 2 ja 5 kohta, 15 a §, 15 b §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 ja 2 momentti sekä 26 §ehdotetaan muutettavaksi niin, että kuntaa tarkoittavat ilmaukset muutetaan tarkoittamaan hyvinvointialuetta.

11 §.Vanhusneuvosto. Pykälän 1 momentti koskee kunnan vanhusneuvostoa. Momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus palvelujen riittävyyden ja laadun arviointia koskevaan lain 6 §:ään, koska mainitussa säännöksessä tarkoitettu tehtävä kuuluisi jatkossa hyvinvointialueelle. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hyvinvointialueen vanhusneuvostosta viittaamalla hyvinvointialueesta annetun lain ( / ) 32 §:ään. Muilta osin säännös vastaisi voimassa olevan lain 11 §:ää.

23 §.Omavalvonta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa viitattaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 40 §:ään, jossa säädetään omavalvonnasta.

24 §.Viranomaisvalvonta. Viittaus sosiaalihuoltolain 55 - 57 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 41 - 49 §:ään.

27 §.Suunnittelu ja rahoitus. Pykälän otsikosta ehdotetaan poistettavaksi sana suunnittelu. Kunnan sijaan pykälässä säädettäisiin hyvinvointialueen rahoituksesta viittaamalla hyvinvointialueen rahoituksesta annettuun lakiin.

7.64

Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta

3 §.Kuntoutukseen hyväksyminen.Pykälän 1 momentissa muutettaisiin viittaus kotikunnan monijäseniseen toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueesta annetun lain 95 ja 96 §:ssä säädetään aluevaltuuston mahdollisuudesta hallintosäännöllä delegoida toimivaltaa alaisilleen viranhaltijoille sekä mahdollisille monijäsenisille toimielimille. Tätä yleisperiaatetta noudatettaisiin myös tämän pykälän mukaisessa päätöksenteossa.

4 §.Palvelujen tuottajat.Pykälän 1 momentissa muutettaisiin viittaus terveyskeskukseen, erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitettuun sairaalaan ja siitä erillään olevaan sairaanhoidon toimintayksikköön sekä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetussa laissa (1064/1989) tarkoitettuun toimintayksikköön viittaukseksi hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän terveydenhuollon toimintayksikköön. Ehdotetussa laissa käytetty käsitteistö noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa esityksessä ehdotettuja käsitteitä. Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja Helsingin kaupunkiin sovelletaan lisäksi, mitä hyvinvointialueista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( / ) tai muualla laissa, jollei tässä laissa toisin säädetä. Edellä mainitusta sääntelystä johtuen esityksessä muutettavissa säännöksissä viitataan pääsääntöisesti vain hyvinvointialueeseen, jolla tarkoitetaan myös Uudenmaan hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia. Edellä mainitun lain 2 §:n 5 momentissa säädetään muun ohella, että HUS-yhtymään sovelletaan lisäksi, mitä muualla laissa säädetään terveydenhuollon järjestämisestä.

5 §.Määräraha.Pykälän 2 ja 3 momenteissa viittaukset kuntaan korvattaisiin viittauksilla hyvinvointialueeseen. Lisäksi muutettaisiin 3 momentin viittaus 4 §:ään viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 12 pykälään.

6 §.Valtion korvauksen maksaminen.Pykälässä muutettaisiin viittaukset kuntaan ja kunnan 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

7 §.Korvausten perusteet.Pykälän 1 ja 2 momentissa muutettaisiin viittaukset kuntaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen sekä viittaukset terveyskeskukseen viittauksiksi terveydenhuollon toimintayksikköön. Lisäksi lakiviittaus terveydenhuoltolain (1326/2010) 58 §:ään muutettaisiin viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) 57 pykälään.

12 b §.Kotona asumista tukevien palvelujen korvaukset hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan kunnille. Pykälän viittaukset kuntaan tai kuntayhtymään muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Myös pykälän otsikkoon tehtäisiin vastaava muutos.

Asiat, joista säädetään laissa rintamaveteraanien kuntoutuksesta, ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, minkä perusteella lakia rintamaveteraanien kuntoutuksesta sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälässä säädetään muun ohella kunnan sosiaalihuoltoon liittyvistä korvauksista ja kunnan näihin liittyvistä tehtävistä. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin pykälään uusi 3 momentti koskien Ahvenanmaata sekä lisättäisiin maininta Ahvenanmaan kunnista myös pykälän otsikkoon.

13 §.Muutoksenhaku.Pykälän 1 momentissa muutettaisiin viittaus 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen hyvinvointialueeksi. Lisäksi muutettaisiin teknisenä korjauksena Kansaneläkelaitoksen nimi alkamaan erisnimenä isolla kirjaimella.

Pykälän 2 momenttia muutettaisiin niin, että jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös kuntoutukseen hyväksymisestä olisi siirretty hyvinvointialueen viranhaltijan päätettäväksi hyvinvointialueesta annetun lain 96 §:ssä säädetyn mukaisesti, viranhaltijan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muilta osin momenttia ei muutettaisi.

7.65

Laki perhehoitolain muuttamisesta

3, 10-15, 15 a §.Pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset kuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

20 §.Sosiaaliturva.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kumottuun kunnalliseen eläkelakiin muutetaan viittaukseksi julkisten alojen eläkelakiin. Lisäksi 2 momentin viittaukset kuntaan ehdotetaan muutettaviksi viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

22 §.Ohjaus ja valvonta.Pykälän 1-3 momentissa säädetään perhehoitajan ja hyvinvointialueen väliseen toimeksiantosopimukseen perustuvan perhehoitajan tai hoidettavan kotona tapahtuvan perhehoidon valvonnasta. Pykälän otsikkoon ehdotetaan lisättäväksi sana ohjaus kuvaamaan paremmin pykälään sisältöä. Pykälän 1 ja 3 momentin säännökset ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kuntaan ja sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen korvataan viittauksilla hyvinvointialueeseen. Toimeksiantosopimukseen perustuvaan hoitajan tai hoidettavan kotona tapahtuvaan perhehoitoon ei sovelleta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( / ) omavalvontaa ja valvontaa koskevia 6 luvun säännöksiä.

Pykälän 4 momentissa oleva viittaus yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 lukuun ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 luvun omavalvontaa ja valvontaa koskeviin säännöksiin.

7.66

Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

2, 3, 3 a, 4, 4 a, 8, 9 §.Pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset kuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

10 §.Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva.Pykälän 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kumottuun kunnalliseen eläkelakiin muutetaan viittaukseksi julkisten alojen eläkelakiin. Lisäksi 3 momentin viittaus kuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

11 §.Palvelun järjestäjä.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä oleva viittaus kuntaan muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi ehdotetaan, että viittaus sosiaalihuoltolakiin (710/1982) muutetaan viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin ( / ).

12 §.Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely.Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen vanhentunut hallintoriitamenettelyä koskeva viittaussäännös hallintolainkäyttölakiin muutetaan viittaussäännökseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019).

7.67

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta

3, 3 a, 8, 9 §.Pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset kuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

5 §.Suunnittelu ja rahoitus.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että suunnittelua ja rahoitusta koskevat lait muutetaan vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan esityksen mukaista lainsäädäntökokonaisuutta. Pykälään lisättäisiin viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaan lakiin ( / ). Tätä järjestämislakia sovellettaisiin hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan, jollei muussa laissa toisin säädetä. Lisäksi viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992) korvattaisiin viittauksella hyvinvointialueen rahoituksesta annettuun lakiin ( / ) sekä viittaus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettu lakiin (1704/2009) viittauksella uuteen vastaavan nimiseen lakiin ( / ). Hyvinvointialue saisi tehtäväänsä varten rahoituksen pääosin valtiolta sekä osaksi asiakasmaksuina ja toimintatuloina. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä säädettäisiin sellaisista kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä, joiden kustannukset otettaisiin valtionosuudessa huomioon.

6 §.Elinolojen kehittäminen.Pykälää muutettaisiin siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät jakautuisivat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla hyvinvointialueen ja kunnan kesken. Lisäksi vammaispalvelulain ilmaus sosiaalilautakunta ja kunnan muut viranomaiset korvattaisiin yleisemmällä ilmauksella kunnan viranomaiset, joka tarkoittaisi eri toimialojen viranomaisia. Hyvinvointialueesta annettavan lain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena olisi luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaidensa hyvinvointia. Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävästä säädettäisiin tarkemmin järjestämislain 6 §:ssä ja hyvinvointialueen vastaavasta tehtävästä 7 §:ssä. Kunnalla olisi ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kun tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Ihmisten hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, liikunta-, ravitsemus-ja kulttuuripalveluihin, asumiseen ja kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan elinolojen kehittämiseen liittyviin tehtäviin. Hyvinvointialueella olisi ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kun tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Hyvinvointialueen olisi seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin.

7 §.Palvelujen kehittäminen.Pykälän 1 momentti säädettäisiin koskemaan myös hyvinvointialueita, koska nykyisin säännös koskee kaikkia kunnan toimialueita ja niiden yleisiä palveluja. Nykytila on tarkoitus säilyttää, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että viittaus kuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi hyvinvointialueeseen, josta tulisi näin vammaispalvelujen kehittämisvastuussa oleva viranomainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus ja palvelut ovat osa järjestämislaissa (erityisesti 6-7 §) säädettyä hyvinvointialueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Vammaispalvelut säilyvät erityispalveluina toissijaisina suhteessa yleispalveluihin.

8 d §.Henkilökohtaisen avun järjestäminen.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä käytettävät termit palvelun järjestäminen ja tuottaminen vastaisivat sisällöltään sitä, kuinka niitä ehdotetaan käytettäväksi hyvinvointialueesta annetussa laissa ( / ) ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa. Pykälän otsikko on muutettu siten, että se kuvaisi hyvinvointialueen palvelun järjestämisvastuuta. Lisäksi 1 momentin johdantokappaleessa viittaus henkilökohtaisen avun järjestämistapaan on korvattu viittauksella tuottamistapaan. Samoin 2 momentin 3 kohdan viittaus palvelujen järjestämiseen on korvattu viittauksella palvelujen tuottamiseen. Lisäksi pykälän viittaukset kuntaan on muutettu viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

12 §.Yhteistyö.Pykälään lisättäisiin kunnan lisäksi hyvinvointialueelle velvoite toimia yhteistyössä pykälässä mainittujen toimijoiden kanssa vammaisten henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi. Muutos liittyy kunnan ja hyvinvointialueen jaettuun vastuuseen hyvinvoinnin edistämisessä.

13 §.Vammaisneuvosto.Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi hyvinvointialueen vammaisneuvostoa koskeva viittaussäännös hyvinvointialueista annettavan lain 32 §:ään.

15 §.Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevat viittaukset kuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

Pykälässä säädetyt tehtävät ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia, jonka perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, on pykälään lisättävä Ahvenanmaan maakunnan kuntia koskeva soveltamisalasäännös.

17 §.Muutoksenhaku.Pykälän kieliasua ehdotetaan muutettavaksi siten, että se ohjaa paremmin soveltamaan muutoksenhaussa sosiaalihuoltolakia. Pykälän loppuosa poistetaan tarpeettomana, koska pykälät 18 ja 19, joita siinä tarkoitetaan, ehdotetaan kumottaviksi.

18, 19 §.Pykäliä ehdotetaan kumottavaksi, koska ne sisältävät oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa päällekkäistä sääntelyä valitusajasta ja jatkomuutoksenhausta.

7.68

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

1 b §.Kehitysvammalaissa säädetyt hallinnollista puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen koskevat tehtävät ovat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n 24 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia tehtäviä, jonka vuoksi kehitysvammalain säännöksiä sovelletaan tältä osin suoraan Ahvenanmaan maakunnassa.

Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska tässä laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja viittaus lautakuntaan tai erityishuollon johtoryhmään viittaukseksi hyvinvointialueen monijäseniseen toimielimeen, lisättäisiin tähän lakiin säännös sen soveltamisesta Ahvenanmaalla.

3 §.Pykälässä säännellään erityishuollon suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Pykälän 1-4 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska vastaava sääntely olisi jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa.

6 §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska siinä säädetään lakkautettavista erityishuoltopiireistä. Sosiaalihuoltolain 33 a §:ssä säädetään jatkossa sosiaalipalvelujen kokoamisesta alueellisesti muiden palvelujen yhteyteen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 9 §:ssä säädetään palvelujen kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin.

9, 15, 16, 23, 39, 42 c §.Pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä olevat viittaukset kuntaan, erityishuoltopiiriin, erityishuoltopiirin kuntainliittoon tai kuntayhtymään muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

11, 14, 17, 18, 26, 68, 69, 73, 81 c §.Erityishuoltopiirin kuntainliiton tai erityishuollon järjestämiseen liittyvien muiden viranomaisten toimintaa sääntelevät pykälät ehdotetaan kumottaviksi tarpeettomina.

23, 33, 34, 37, 38, 42 e §.Pykäliä ehdotetaan muutettaviksi siten, että viittaukset erityishuollon johtoryhmään, johtoryhmään tai sosiaalilautakuntaan muutetaan viittauksiksi (hyvinvointialueen) monijäseniseen toimielimeen. Hyvinvointialueen toimielimistä säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 6 luvussa. Lisäksi 23 §:n 3 momentin säännös asioiden käsittelystä erityishuollon johtoryhmässä kumotaan tarpeettomana.

27 §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Järjestämisvastuun siirtymisestä ja palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueen muuttuessa säädetään jatkossa järjestämislain 54 ja 55 §:ssä.

32 §.Pykälän 2 momentin viittaus erityishuollon johtoryhmään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi hyvinvointialueen monijäseniseen toimielimeen. Pykälän 4 momentissa säädetään siitä, kuka voi tehdä hakemuksen tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon, jos hakemuksen tekemiseen oikeutettuja 3 momentissa mainittuja henkilöitä ei ole. Pykälän viittaus sen kunnan sosiaalilautakuntaan, jossa henkilö oleskelee, muutettaisiin viittaukseksi sen hyvinvointialueen muuhun kuin asiaa käsittelevään toimielimeen, jonka alueella olevassa kunnassa henkilö oleskelee. Viittaus lautakunnan tai muun sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tehtävään määräämään viranhaltijaan muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueen hallintosäännössä tehtävään määrättyyn viranhaltijaan.

36 §.Pykälässä säädetään aluehallintoviraston mahdollisuudesta oikaista erityishuolto-ohjelmaa. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin muutetaan hyvinvointialueen monijäseniseksi toimielimeksi.

43 §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Vastaava asiakasmaksuja koskeva säännös on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 3 §:n 2 momentissa.

5 luku.Korvaukset.Luku esitetään kumottavaksi, koska lukuun ei jää yhtään pykälää.

44-46 §.

Pykäliä ehdotetaan kumottaviksi.Pykälissä säädetään erityishuollon kuntayhtymän korvausvastuusta sellaisessa tilanteessa, jossa toisen kuntayhtymän alueella asuva henkilö saa erityishuollon palveluita toiselta kuntayhtymältä. Koska järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, myös hyvinvointialueiden välisestä korvausvastuusta säädettäisiin jatkossa järjestämislaissa. Hyvinvointialueiden välisistä kustannuksista säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:ssä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 9 §:ssä säädettäisiin palvelujen kokoamisesta suuremmille alueille sekä 36 §:ssä hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta. Näillä on myös oma vaikutuksensa hyvinvointialueiden väliseen kustannusten jakoon. Kehitysvammalain ja järjestämislain kustannusten korvausperusteet eroavat jonkin verran toisistaan. Korvausten määriä on vaikea arvioida, mutta on oletettavaa, että suurta eroa lopputuloksella ei olisi.

6 luku.Suunnittelu ja valtionosuus.Luvusta 6 on jäljellä enää 48 §, jota esitetään kumottavaksi. Siksi luku esitetään kumottavaksi.

48 §.Kehitysvammalain suunnittelua ja valtionosuutta koskevasta 6 luvusta on jäljellä enää 48 §, jota esitetään kumottavaksi. Näin koko luku samalla kumoutuisi. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia sovellettaisiin hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan, jollei muussa laissa toisin säädetä. Sosiaali- ja terveyden suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettu laki (733/1992) korvattaisiin hyvinvointialueen rahoituksesta annetulla lailla ( / ). Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettu laki (1704/2009) korvattaisiin uudella vastaavan nimisellä lailla ( / ). Hyvinvointialue saisi tehtäväänsä varten rahoituksen pääosin valtiolta sekä osaksi asiakasmaksuina ja toimintatuloina. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä säädettäisiin sellaisista kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä, joiden kustannukset otettaisiin valtionosuudessa huomioon.

65-67 §.Pykäläkokonaisuudessa, joka muodostaa 8 luvun, säädetään erityishuoltoalan koulutus- ja tutkimustoiminnan järjestämisestä sekä oikeudesta käyttää erityishuollon toimintayksiköitä erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan järjestämiseen. Tilojen käyttämisestä maksettavista korvausperusteista säädetään 66 §:ssä ja eri toimijoiden välillä korvausperusteista tehtävistä sopimuksista 67 §:ssä. Alkuperäiseen vuodelta 1977 olevaan 67 §:ään sisältyy nykyään perustuslain vastainen asetuksenantovaltuus sellaisia tilanteita varten, joissa sopimus olisi alistettava valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Koska saatujen tietojen mukaan pykälään perustuvaa alistusmahdollisuutta ei ole käytetty, ehdotetaan säännöksen kumoamista. Pykälät ehdotetaan muilta osin jätettäväksi voimaan, mutta muutettavaksi siten, että viittaukset erityishuoltopiirin kuntainliittoon muutettaisiin viittauksiksi hyvinvointialueeseen silloin, kun viitataan hyvinvointialueeseen toimijana. Silloin, kun viitataan toimintaan tai toimintayksikköön, viittaus erityishuollon kuntainliittoon muutettaisiin viittaukseksi erityishuoltoon (erityishuollon toimintayksikkö ja erityishuollon toiminta). Tarkoituksena olisi erottaa nimenomaan erityishuollon toimintaan käytettävät toimintayksiköt muista hyvinvointialueen toimintayksiköistä ja toiminnasta. Pykälät tulisivat myöhemmin kumottaviksi, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki kumotaan. Samalla poistuisi erottelu erityishuollon palveluiden ja muiden vammaispalveluiden välillä.

9 luku.Erityishuollon järjestäminen eräissä tapauksissa.Luku esitetään kumottavaksi, koska lukuun ei jää yhtään pykälää.

74 §.Pykälässä säädetään asetuksenantovaltuudesta liittyen virkojen kelpoisuudesta säätämiseen. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että pykälässä mainitaan yleisellä tasolla kelpoisuudesta virkoihin, joissa hoidetaan erityishuoltoon liittyviä tehtäviä, ei erityishuoltopiirin kuntainliiton ja erityishuoltoa järjestävän kunnan viroista.

75 §.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälässä olevat säännökset toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävien toimintayksiköiden ja toimitilojen tarkastamisesta ehdotetaan korvattavaksi pykälän 1 momenttiin kirjoitettavalla viittaussäännöksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 46 pykälään. Sen lisäksi tulee soveltaa, mitä tämän lain 75 a §:ssä säädetään rajoitustoimenpiteiden erityisestä valvonnasta.

76 §.Valvontaviranomaisen keinoista asiakasturvallisuutta vaarantavien puutteiden korjaamiseksi tai epäkohtien poistamiseksi säädetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 48 §:ssä sekä viranomaisten välisestä yhteistyöstä, ilmoitusvelvollisuudesta ja lääkelaissa (395/1987) tarkoitetun toiminnan valvonnasta lain 44 §:ssä. Siksi pykälä muutettaisiin siten, että säännöksen sisältö korvattaisiin 1 momenttiin kirjoitettavilla viittaussäännöksillä järjestämislain asianomaisiin pykäliin.

77 §.Pykälän hallinnollista ohjausta koskevat säännökset korvattaisiin pykälän 1 momenttiin kirjoitettavalla viittaussäännöksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 47 §:ään.

79 §.Pykälän tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset korvattaisiin pykälän 1 momenttiin lisättävällä viittaussäännöksellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 49 §:ään.

80 §.Pykälässä oleva viittaus sosiaalilautakuntaan ehdotetaan poistettavaksi ja viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) korvattavaksi viittauksella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019).

81 §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska siinä viitataan kuntalain muutoksenhakusäännöksiin haettaessa muutosta erityishuoltopiirin tai kunnan eri toimielinten tekemiin päätöksiin. Tämän lain perusteella tehtävistä oikaisuvaatimuksista säädetään hallintolaissa.

81 a ja b sekä 82 §.Säännösten kirjoitusasu ja viittaukset ehdotetaan ajantasaistettavan. Viittaukset hallintolainkäyttölakiin ehdotetaan korvattavaksi viittauksilla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

81 d §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska se sisältää oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa päällekkäistä sääntelyä jatkomuutoksenhausta.

83 §.Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva pykälä ehdotetaan kumottavan tarpeettomana, koska täytäntöönpanokelpoisuudesta säädetään muutoksenhakua koskevissa säädöksissä.

7.69

Laki lastensuojelulain muuttamisesta

3 a §.Ehkäisevä lastensuojelu.Pykälän 1 momentissa huomioitaisiin, että jatkossa sekä kunta että hyvinvointialue järjestävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua.

11 §.Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen.Pykälän 1 momentissa erotettaisiin kunnan ja hyvinvointialueen tehtävät ehkäisevän lastensuojelun ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun osalta. Kunnalle jäisi muu kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa annettava ehkäisevä lastensuojelu kuten esimerkiksi tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Kuntiin jäisi ennaltaehkäisevien palvelujen lisäksi myös sellaista hyvinvointitoimintaa, joka ei kytkeydy hyvinvointialueen vastuulle kuuluviin palveluihin. Hyvinvointialueelle puolestaan siirtyisi ehkäisevään lastensuojeluun kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuten esimerkiksi neuvolapalvelut sekä varsinainen lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 §:ssä säädetään siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu jatkossa sekä kunnalle että hyvinvointialueelle.

Pykälän 3 momentista muutettaisiin vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin (sosiaalihuollosta vastaava toimielin) hyvinvointialueeksi. Lisäksi momentissa huomioitaisiin lastensuojelun järjestämiseen liittyvään yhteistyövelvoitteen osalta uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjärakenne.

12 §.Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat.Pykälän otsikkoon muutettaisiin monikkomuoto hyvinvointisuunnitelmat. Pykälässä säädettäisiin jatkossa sekä kunnan että hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin aiempaa vastaavasti kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta kuitenkin niin, että suunnitelma olisi jatkossa osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. Pykälään korjattaisiin samalla säännökseen jäänyt vanha kuntalain viittaussäännös uuteen viittaukseen kuntalain 110 §:ään, jossa säädetään kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sisällöstä. Asiallisesti säännös vastaisi nykyistä säännöstä. Nykyisestä 2 momentista on siirretty hyvinvointialueen suunnitelmaa koskevat sisältövaatimukset omaksi momentikseen.

Pykälän uudessa 3 momentissa säädettäisiin hyvinvointialuetta koskevasta alueellisesta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta vastaavasti mitä 1 momentissa kunnan toimintaa koskevasta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta. Hyvinvointialueen suunnitelma olisi niin ikään otettava huomioon hyvinvointialueen talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa, mutta lisäksi myös hyvinvointialuetta koskevaa palvelustrategiaa laadittaessa. Myös hyvinvointialueen osalta todettaisiin, että sen toimintaa koskeva lasten ja nuorten alueellinen hyvinvointisuunnitelma olisi osa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua hyvinvointisuunnitelmaa.

Pykälän uudessa 4 momentissa säädettäisiin hyvinvointialueen alueellisesta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sisällöstä. Säännökseen on siirretty ne nykyiseen 2 momentin kohdat, jotka koskevat jatkossa hyvinvointialueen alueellista suunnitelmaa.

Pykälän uudessa 5 momentissa on säännös kunnan ja hyvinvointialueen tämän pykälän tarkoittamien suunnitelmien laadinnassa noudatettavasta yhteistyöstä. Koska suunnitelmat ovat kummankin osalta osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 §:n mukaisia hyvinvointisuunnitelmia, on momentissa viitattu mainittuihin lainkohtiin, joissa yhteistyövelvoitteista säädetään tarkemmin.

13 §.Lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija.Pykälän 1 momenttiin muutettaisiin si-ten, että jatkossa viranhaltijalle antaman määräyksen käyttää päätöksentekovaltaa säännöksessä mainituissa kiireellisen sijoituksen asioissa antaisi hyvinvointialue, kun nyt määräysvalta on sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä. Pykälän 2 momenttiin muutettaisiin, että jatkossa hyvinvointialueen määräämä viranhaltija voisi tehdä päätöksen, kun nyt asiasta on määrätty kunnan johtosäännössä.

14 §.

16 §.

16 a §.

23 §.

27 a §.

35 §.

55 §.

61 b §.

76 §.

76 a §.

79 §.

Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen.

Lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleva hyvinvointialue.

Lastensuojelun kustannuksista vastaava hyvinvointialue.

Edunvalvojan palkkio ja kustannukset

Määräaikojen noudattamisen seuranta

Toimeentulon ja asumisen turvaaminen.

Käyttövarat.

Jälkihuollon sisältö.

Asumisen ja toimeentulon turvaaminen jälkihuollossa

Sijaishuollon valvonta.

..Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma..Pykäliin ja osaan pykälien otsikoita muutettaisiin kunnan ja kuntayhtymän tilalle hyvinvointialue.

15 §.Terveydenhuollon erityiset velvollisuudet.Pykälään muutettaisiin terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tilalle hyvinvointialueen terveydenhuollosta vastaava viranomainen.

16 b §.Sijoitushyvinvointialueen järjestämisvastuu.Pykälään sekä sen otsikkoon muutettaisiin kunnan tilalle hyvinvointialue.

Sijoitushyvinvointialueella tarkoitettaisiin samaa, mitä nykyisin sijoituskunnalla ja sijoittajahyvinvointialueella samaa, mitä nykyisin sijoittajakunnalla. Sijoituspaikan sijaintikunta puolestaan on se kunta, jossa avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollon kautta sijoitetun lapsen tai nuoren sijaishuoltopaikka fyysisesti sijaitsee. Jälkihuollossa olevan asuinkunta on se kunta, jossa jälkihuollon piirissä oleva lapsi tai nuori asuu, jos hän ei ole sijoitettuna sijaishuoltopaikkaan. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole tarkoitus muuttaa pykälää sisällöllisesti vaan samat lapsen ja nuoren tarpeenmukaiset palvelut ja tukitoimet on järjestettävä mitä tälläkin hetkellä.

Sijoituspaikassa asuvalle lapselle ja jälkihuollossa oleva lapselle tai nuorelle on järjestettävä heidän tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lisäksi sijoituspaikan sijaintikunta ja jälkihuollossa olevan asuinkunta päättää ja järjestää tarpeenmukaisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen. Toisen asteen koulutuksesta päättää koulutuksen järjestäjä. Muita palveluja voivat olla esimerkiksi muut koulutuspalvelut, asumisen järjestäminen, kulttuuri- ja muut sivistyspalvelut, liikuntapalvelut, nuorisotoimen palvelut, ja työllisyyspalvelut, joilla tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä tuetaan nuorta aikuistumiseen ja itsenäistymiseen. Jälkihuollon palveluja järjestetään yksilöllisen jälkihuollollisen tarpeen perusteella. Lapselle ja nuorelle järjestettävät palvelut on kirjattava heidän asiakassuunnitelmiinsa.

Pykälän 2 momenttiin muutettaisiin myös viittaus uuteen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n säännökseen. Momenttiin lisättäisiin myös viittaus varhaiskasvatuslakiin, johon lapsen tai nuoren sijoituspaikan sijaintikunnan ja jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asuinkunnan velvollisuus varhaiskasvatus perustuu.

16 c §.Hyvinvointialueiden keskinäiset korvaukset.Pykälään ja sen otsikkoon muutettaisiin kunnan tilalle hyvinvointialue sekä korvattaisiin viittaukset vanhaan sosiaalihuoltolakiin viittauksin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain vastaaviin säännöksiin.

17 §.Lastensuojelun järjestäminen eräissä erityistilanteissa.Pykälän 1-3 momentteihin muutettaisiin kunnan tilalle hyvinvointialue. Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin myös tekninen muutos liittyen konsulipalvelulain 33 §:n muutokseen. Mainitussa laissa säädetään nykyisin notaaripalveluista.

18 §.Suhde muihin lakeihin.Pykälään muutettaisiin kunnan tilalle hyvinvointialue sekä korvattaisiin vanhat viittaukset uusilla eli hyvinvointialueen osalta viitattaisiin hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin sekä kunnan osalta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin.

22 §.

24 §.

25 §.

34 §.

38 §.

40 §.

45 §.

46 §.

54 §.

77 §.

81 §.

Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi.

Vastuu lapsen edun turvaamisesta.

Ilmoitusvelvollisuus.

Velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimiin

Lapsen kiireellinen sijoitus.

Velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen.

Huostaanotetun lapsen huolto.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päättäminen huostassapidon aikana

Ihmissuhteet ja yhteydenpito.

Itsenäistymisvarat.

Yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonta.

..Pykäliin muutettaisiin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tilalle hyvinvointialue. Lain 81 §:n osalta 4 momentin sanamuotoa muutettaisiin myös poistamalla siitä maininta kunnasta.

25 d §.Lastensuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus.Pykälän 1 momenttiin muutettaisiin kunnan tilalle hyvinvointialue sekä sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tilalle niin ikään hyvinvointialue.

32 §.Lapsen läheisverkoston kartoittaminen.Pykälän 2 momenttiin muutettaisiin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tilalle hyvinvointialue ja 3 momenttiin korjattaisiin vanha perhehoitajalain viittaus uuteen perhehoitolain vastaavaan säännökseen.

36 §.Lastensuojelun avohuollon tukitoimet.Pykälän 1 momenttiin sen johdantokappaleeseen korjattaisiin viittaus uuteen varhaiskasvatuslakiin.

41 §.Huostaanoton ja sijaishuollon valmistelu.Pykälän 2 momenttiin korjattaisiin toimielimen tilalle viranomaisen, jota sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:ssä laissa käytetään.

56 §.Sijaishuollon järjestäminen perhehoitona.Pykälästä poistettaisiin tarpeettomana perhehoitolain säädösnumero, koska mainittu laki on mainittu laissa jo aikaisemmin 32 §:n 3 momentissa.

75 §.Lapsen ja nuoren oikeus jälkihuoltoon.Pykälän 1 momenttiin muutettaisiin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tilalle hyvinvointialue ja 3 momenttiin muutettaisiin kunnan tilalle hyvinvointialue.

78 §.Hyvinvointialueen ilmoitus sijoitettavasta lapsesta.Pykälään otsikkoon muutettaisiin kunta hyvinvointialueeksi. Itse pykälään muutettaisiin myös kunta hyvinvointialueeksi ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin niin ikään hyvinvointialueeksi.

90 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen.Pykälän 1 momenttiin muutettaisiin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tilalle hyvinvointialue ja täsmennetään viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin aineelliseksi viittaussäännökseksi.

92 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Pykälän 1 momentin 1 kohtaan muutettaisiin kuntien tilalle hyvinvointialueiden. Lisäksi momentin johdantokappaleesta poistetaan tarpeeton viittaus yleislakiin (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa).

93 a §.Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa.Lakiin lisättäisiin uusi säännös koskien eräiden säännösten soveltamista Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat muun muassa asiat, jotka koskevat suhdetta ulkovaltoihin (4 - kohta), lapsen oikeudellista asemaa (7 - kohta) sekä hallinnollista puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen (24 - kohta). Tämä tarkoittaa, että mainittuihin asiakohtiin liittyviä lastensuojelulain säännöksiä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska lastensuojelulaissa mainittuihin asiakohtiin liittyviä pykäliä muutetaan siten, että viittaukset kuntaan muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, lisättäisiin lakiin säännös soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.70

Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

11 §.Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunta.Pykälän 3 momenttiin muutettaisiin kunnan tilalle hyvinvointialue.

12 §.Palvelujen yhteensovittaminen muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa.Pykälään muutettaisiin kunnan tilalle hyvinvointialue.

7.71

Laki työterveyshuoltolain 7 ja 24 §:n muuttamisesta

7 §.Palvelujen tuottaminen. Voimassa olevan pykälän 1 momentissa säädetään niistä vaihtoehdoista, jotka työnantajalla on käytössään järjestäessään työterveyshuollon palvelut. Kyseisen momentin 1 kohdan mukaan työnantaja voi järjestää työterveyslaissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut hankkimalla tarvitsemansa palvelut kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitetulta terveyskeskukselta. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin viittaus kansanterveyslakiin. Viittaus terveyskeskukseen muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikköön.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen sisältämä viittaus sairaanhoitopiirin toimintayksiköön muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän terveydenhuollon toimintayksikköön.

24 §.Valvonta. Pykälän 1 momentin sisältämä viittaus terveyskeskuksiin poistettaisiin. Momentin sisältämä viittaus työnantajan järjestettäväksi kuuluvan työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtiviin työterveyshuoltopalveluja tuottaviin yksiköihin kattaisi sekä hyvinvointialueiden terveydenhuollon toimintayksiköt että muut työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetut toimintayksiköt.

7.72

Laki laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta

3 §.Määritelmät. Voimassa olevan pykälän 4 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan merimiesterveyskeskuksella kansanterveyslain (66/1972) 14 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja työterveyshuoltopalveluita tarjoavaa terveyskeskusta. Kyseinen kansaterveyslain pykälä on sittemmin kumottu. Nykyisin merenkulkijoiden terveydenhuollosta ja työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta merenkulkijoille säädetään terveydenhuoltolain 19 §:ssä. Vanhentunut viittaussäännös muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa lakia ja viittaus terveyskeskukseen muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikköön.

7.73

Laki työturvallisuuslain 40 a §:n muuttamisesta

40 a §.Luettelo biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä. Pykälän 3 momentin sisältämät viittaukset kunnan tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin.

7.74

Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

6 §.Pykälässä muutettaisiin viittaus kuntaan ja kuntayhtymään viittaukseksi kuntaan, hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään. Viittauksella kuntaan tarkoitetaan lähtökohtaisesti Helsingin kaupunkia sekä Ahvenanmaan maakunnan kuntia.

7.75

Laki pelastuslain muuttamisesta

2 a §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 6 kohdassa pelastuslaitos muutettaisiin hyvinvointialueeksi.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta, jonka mukaan pelastuslaitoksella tarkoitetaan tässä laissa pelastustoimen tehtäväalaan kuuluvien palveluiden omasta tuotannosta vastaavaa hyvinvointialueen organisaatiota. Nykyinen 5 kohta siirtyisi 6 kohdaksi. Hyvinvointialueesta annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jollei lailla toisin säädetä, hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta.

Hyvinvointialueesta annetun lain 22 § 2 momentin 2 kohdan mukaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen hallintosäännöstä. Hallinnon järjestämisen perusteisiin kuuluu hyvinvointialueen hallinnon rakenteesta eli organisaatiosta päättäminen sekä toimivallan jakautuminen hyvinvointialueen viranomaisille. Hyvinvointialueesta annetun lain 95 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset siitä, mitä toimielimiä hyvinvointialueella on, miten hyvinvointialueen johtaminen on järjestetty ja miten hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatio on järjestetty.

Hyvinvointialueen itsehallintoon kuuluu omasta hallinnostaan ja organisaatiostaan päättäminen. Pelastustoimen ja pelastuslaitoksen organisaatiomallista päätettäessä olisi kuitenkin otettava huomioon, että pelastustoimi on lähipalvelujen lisäksi valtakunnallinen organisaatio. Pelastuslaitosten on oltava johdettavissa valtakunnallisesti ja niiden on kyettävä toimimaan yhteistyössä keskenään sekä muiden pelastustoimen tehtäviin osallistuvien viranomaisten kanssa kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä edellyttää riittävän yhdenmukaisia toimintamalleja ja yhdenmukaisia palveluita koko maassa.

Pelastustoimen ja pelastuslaitoksen organisaatiomallin tulisi perustua nimenomaan pelastustoimen tarpeisiin. Lisäksi mallin tulisi mahdollistaa pelastuslaitosten tuottamat ensihoitopalvelut siten kuin hyvinvointialue päättää. Tämä edellyttää muun ohella Euroopan unionin valtiontukisäännösten ja hankintaoikeutta koskevien säännösten huomioon ottamista. Pelastuslaitosten tuottamien ensihoitopalvelujen suuresta merkitystä huolimatta uudistuksen tarkoituksena ei ole sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen toimialojen integraatio, vaan pelastustoimi olisi jatkossakin oma erillinen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimialansa hyvinvointialueen organisaatiossa.

6 §.Avotulen teko. Pykälän 3 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi ja pelastustoimen alue muutettaisiin hyvinvointialueeksi.

16 §.Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma. Pykälän 3 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi. Momentin viimeistä virkettä ehdotetaan muutettavaksi niin, että siitä käy selkeämmin ilmi, että kyseessä on informatiivinen säännös.

18 §.Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin hyvinvointialue ja hyvinvointialueen toiminnanharjoittaja.

19 §.Poistumisturvallisuusselvitys. Pykälän 3 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

20 §.Poistumisturvallisuuden arviointi ja poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma. Pykälässä alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

21 §.Poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys.Pykälässä alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

Vastuu pelastustoimen tehtävistä 4 luku

Luvun otsikko. Pelastuslain 4 luvun otsikko on tällä hetkellä "Pelastustoimen organisaatio ja vastuu pelastustoimen tehtävistä”. Pelastustoimen järjestämisestä säädettäisiin jatkossa vuoden 2023 alussa voimaan tulevassa laissa pelastustoimen järjestämisestä. Luvun otsikoksi ehdotetaan ”Vastuu pelastustoimen tehtävistä”, sillä kaikki luvun organisaatiota koskevat säännökset kumottaisiin ja niiden sisältö siirrettäisiin pelastustoimen järjestämislakiin.

23 §.Sisäministeriön ja aluehallintoviraston tehtävät.Pykälä sisältää säännökset sisäministeriön ja aluehallintoviraston tehtävistä pelastustoimessa. Sisäministeriön ja aluehallintoviraston tehtävistä säädettäisiin jatkossa vuoden 2023 alussa voimaan tulevassa laissa pelastustoimen järjestämisestä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

24 §.Kuntien vastuu pelastustoimesta.Pykälä sisältää säännökset kuntien järjestämisvastuusta pelastustoimessa. Pelastustoimi siirretään 1. tammikuuta 2023 lukien kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

25 §.Pelastuslaitos sekä sopimuspalokunnat ja muut vastaavat yhteisöt.Voimassa oleva pykälä sisältää säännökset pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien tehtävistä. Voimassa olevan lain mukaan pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen pelastustoimella tulee olla pelastuslaitos. Alueen pelastustoimi voi käyttää tämän lain 32 §:n mukaisessa pelastustoiminnassa apunaan vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa (sopimuspalokunnat) tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.

Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 4 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n mukaan pelastustoimen palvelujen tuottamistavan valinnasta päättää hyvinvointialue. Tuotettavista pelastustoimen palveluista säädettäisiin tämän lain 27 §:n 2 momentissa. Mahdollisuudesta käyttää pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä apuna nykyiseen tapaan sopimuspalokuntia säädettäisiin tämän lain uudessa 27 §:n 4 momentissa. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

26 §.Pelastusviranomaiset. Voimassa olevan pelastuslain 26 §:n mukaan valtion pelastusviranomaisia ovat sisäministeriön pelastusylijohtaja ja hänen määräämänsä sisäministeriön ja aluehallintoviraston virkamiehet. Alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia ovat pelastuslaitoksen ylin viranhaltija ja hänen määräämänsä pelastuslaitoksen viranhaltijat sekä alueen pelastustoimen asianomainen monijäseninen toimielin.

Pykälän 2 momentissa alueen pelastustoimen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi. Alueen pelastustoimen asianomainen monijäseninen toimielin muutettaisiin hyvinvointialueen asianomaiseksi monijäseniseksi toimielimeksi. Hyvinvointialueen toimielimistä säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 35 §:ssä, jonka mukaan aluevaltuusto voi asettaa aluehallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä; johtokuntia liikelaitoksen tai tehtävän hoitamista varten; ja jaostoja aluehallitukseen, lautakuntaan ja johtokuntaan.

27 §.Hyvinvointialueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät. Voimassa olevan pelastuslain 27 §:ssä säädetään alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi järjestämisvastuun siirtämisestä johtuvat tarkistukset. Pykälän otsikossa alueen pelastustoimi muutettaisiin hyvinvointialueen pelastustoimeksi.

Pykälän 1 momentissa alueen pelastustoimi muutettaisiin hyvinvointialueeksi. Momenttiin lisättäisiin viittaukset lakiin pelastustoimen järjestämisestä ja lakiin hyvinvointialueesta. Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 4 §:n mukaan hyvinvointialue vastaa pelastustoimen järjestämisestä alueellaan siten kuin pelastustoimen järjestämisestä annetussa ja muussa laissa säädetään. Hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta (järjestämisvastuu), hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta; tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; tuottamistavan valinnasta; tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta; ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hyvinvointialueen pelastustoimen keskeisten palvelujen tuottamisesta. Hyvinvointialueesta annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jollei lailla toisin säädetä, hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Pelastuslaitos huolehtisi nykyiseen tapaan niiden pelastustoimen palvelujen tuottamisesta, jotka hyvinvointialue on päättänyt tuottaa itse. Tehtävissä, joissa ei käytetä merkittävää julkista valtaa, voitaisiin nykyiseen tapaan käyttää apuna sopimuspalokuntia, muita pelastusalalla toimivia yhteisöjä ja vapaaehtoisia organisaatioita ja henkilöitä. Säännökseen on koottu pelastustoimen keskeisimmät tehtäväkokonaisuudet ja niiden tarkempi sisältö määräytyisi lain yksityiskohtaisissa säännöksissä sekä pykälän 5 momentin perusteella annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Pelastustoimen palveluja tuottaessaan pelastuslaitos huolehtisi alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, neuvonnasta ja turvallisuusviestinnästä, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; pelastustoimen valvontatehtävistä; väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; sekä pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä.

Pykälän 3 momentin 1 kohdan mukaan pelastuslaitos tuottaisi ensihoitopalveluun kuuluvia palveluita siten kuin hyvinvointialue siitä päättää. Terveydenhuoltolain 39 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialue voi päättää ensihoitopalvelun tuottamisesta siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ja pelastuslaissa säädetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:n perusteella hyvinvointialue vastaa ensihoitopalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hyvinvointialueesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan järjestämisvastuuseen kuuluu järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden tuottamistavan valitseminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n 5 momentin mukaan HUS-yhtymää järjestäessä tämän lain nojalla terveydenhuoltoa siihen sovelletaan lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 §:ssä säädetään hyvinvointialueesta. Tämän johdosta HUS-yhtymä vastaisi ensihoitopalveluiden järjestämisestä ja niiden tuottamistavan valinnasta Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa.

Voimassa olevan 27 §:n 3 momentin 2 kohdan mukaan pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Säännös ehdotetaan kumottavaksi. Hyvinvointialueiden ja kuntien välisestä neuvottelusta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 14 §:ssä. Pykälän perusteella hyvinvointialueilla ja niiden alueiden kunnilla olisi laintasoisesti säädetty velvoite sopia keskenään yhteistyöstä niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa. Yhteistyö voisi koskea esimerkiksi kuntien valmiussuunnittelua. Hyvinvointialueesta annetun lain 8 §:n mukaan hyvinvointialue voi sopimuksen perusteella hoitaa sellaisia kuntien tehtäviä, joita ei ole laissa erikseen säädetty kunnan tehtäväksi. Koska valmiussuunnittelu on valmiuslain (1552/2011) 12 §:ssä säädetty kunnan tehtäväksi, voitaisiin neuvottelussa sopia yhteistyöstä valmiussuunnittelussa, mutta ei kuitenkaan kunnan valmiussuunnittelun siirtämisestä kokonaan hyvinvointialueen tehtäväksi.

Pelastuslain 38 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä valtioiden välillä on sovittu, sisäministeriö voi Euroopan unionin, toisen valtion tai kansainvälisen järjestön esittämän pyynnön perusteella päättää pelastustoimeen kuuluvan avun antamisesta ulkomaille, milloin avun antaminen ihmisten, ympäristön tai omaisuuden turvaamiseksi on perusteltua.

Pelastuslain 27 §:n 3 momentin 2 kohtaan esitetään otettavaksi säännös, jonka mukaan hyvinvointialueen pelastuslaitos osallistuu tämän lain 38 §:ssä tarkoitettuun pelastustoimeen kuuluvan ulkomaille annettavan avun ja pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun vastaanottamisen edellyttämän valmiuden ylläpitoon siltä osin, kun se kuuluu hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Valmiuden ylläpitoon osallistuvat lisäksi sisäministeriö ja Pelastusopisto. Ulkomaille annettavan avun edellyttämän valmiuden ylläpitoon kuuluu esimerkiksi siihen osallistuvan henkilöstön koulutus ja harjoittelu, henkilöstön hälyttäminen ja varustaminen sekä avun antamiseen tarvittavan materiaalin ja kaluston ylläpito ja varastointi sekä logististen järjestelyjen suunnittelu. Hyvinvointialueille kuuluvia ulkomaille annettavan ja Suomeen vastaanotettavan kansainvälisen avun edellyttämän valmiuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä voidaan pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 5 §:n nojalla koota yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle. Valmiuden ylläpito voisi tarkoittaa esimerkiksi kansainvälisen avun antamiseen tai vastaanottamiseen osallistuvan henkilöstön hälyttämiseen, varustamiseen, materiaalin ja kaluston ylläpitoon ja varastointiin sekä logististen järjestelyjen suunnitteluun liittyviä tehtäviä.

Suomen valmius ulkomaille annettavaan pelastustoimeen kuuluvaan apuun perustuu suurelta osin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvan pelastustoimen kotimaisten riskien edellyttämään osaamiseen, valmiuteen ja palvelutasoon. Pelastuslaitokset voivat esimerkiksi kehittää yhteistoimintanaan metsäpalo-, CBRN-, tulvantorjunta- tai muuta erityiskalustoa, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää myös kansainväliseen avunantoon.

Sisäministeriö päättää kansainväliseen avunantoon käytettävistä erityisvalmiuksista. Sisäministeriö vastaa myös ulkomaille annettavasta avusta ja kansainvälisen avun pyytämisestä Suomelle johtuvista kustannuksista, kun sisäministeriö tekee päätöksen kansainvälisen avun antamisesta tai vastaanottamisesta pelastuslain 38 §:n nojalla.

Hyvinvointialueet vastaisivat niiden hallussa olevien kansainvälisessä avunannossa hyödynnettävien varusteiden ja kaluston varastoinnista ja ylläpidosta siten, että nämä erityisvalmiudet, mukaan lukien henkilöstön osaaminen, ovat tarvittaessa sisäministeriön päätöksen mukaisesti käytettävissä kansainvälisiin tehtäviin Suomea sitovien sopimusten ja sitoumusten edellyttämällä tavalla. Kalustoa ja henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää myös kansainvälisen avun vastaanottamistilanteissa sekä kansallisessa pelastustoiminnassa.

Hyvinvointialueiden vastuulla oleva muodostelmien ja erityisvalmiuksien hälyttäminen kotimaisiin tehtäviin perustuu tämän lain 33 §:ssä tarkoitettuun hälytysohjeeseen, 46 ja 47 §:ssä tarkoitettuihin yhteistyösuunnitelmiin sekä hyvinvointialueesta annetun lain 8 luvussa tarkoitettuihin sopimuksiin.

Pelastustoimen ulkomaille annettava apu kootaan pääasiassa hyvinvointialueiden pelastuslaitosten henkilöstöstä. Avun antamiseen osallistuvaan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan lakia siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan (1287/2004).

Säännöstä ei sovellettaisi hyvinvointialueesta annetun lain perusteella hyvinvointialueiden omiin päätöksiin ja sopimuksiin perustuvaan kansainväliseen toimintaan. Tällainen toiminta edellyttäisi sitä, että hyvinvointialueella olisi käytettävissään toiminnan edellyttämät taloudelliset resurssit.

Pykälän 3 momentin 3 kohdassa alueen pelastustoimi muutettaisiin hyvinvointialueeksi. Alueen pelastustoimi huolehtii nykyisin muun lainsäädännön nojalla muistakin kuin pelastuslain mukaisista pelastustoimen tehtävistä. Momentin 3 kohtaa tarkennettaisiin niin, että se koskisi hyvinvointialueen pelastusviranomaisen tehtäviä.

Pykälän 4 momentin mukaan pelastuslain 32 §:n mukaisessa pelastustoiminnassa voitaisiin nykyiseen tapaan käyttää apuna sopimuspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin hyvinvointialue niiden kanssa sopii.

Pykälän 5 momentissa alueen pelastustoimi muutettaisiin hyvinvointialueeksi. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä myös pelastusviranomaisten tehtävistä.

28 §.Alueen pelastustoimen palvelutaso.Pykälä sisältää säännökset alueen pelastustoimen palvelutasosta. Palvelutasosta säädettäisiin jatkossa vuoden 2023 alussa voimaan tulevassa laissa pelastustoimen järjestämisestä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

29 §.Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös.Pykälä sisältää säännökset palvelutasopäätöksestä. Palvelutasopäätöksestä säädettäisiin jatkossa vuoden 2023 alussa voimaan tulevassa laissa pelastustoimen järjestämisestä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

30 §.Sammutusvesi. Pykälässä säädetään kunnan velvoitteista huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin. Pykälään tehtäisiin järjestämisvastuusta johtuvat muutokset niin, että alueen pelastustoimi muutettaisiin hyvinvointialueen pelastustoimeksi. Säännös alueen pelastustoimen ja alueeseen kuuluvien kuntien sammutusveden hankintaa koskevasta sopimuksesta kumottaisiin. Koska voimassa olevassa vesihuoltolaissa ei kunnille ole asetettu velvoitetta vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan, muutettaisiin vesihuollon kehittämissuunnitelma vesihuollon kehittämisen suunnitteluksi.

33 §.Hälytysohje. Pykälän 1 momentissa viitataan pelastuslain 44 §:ään, joka sisältää säännökset sopimuksesta pelastuslain mukaisten tehtävien hoitamisesta toisella pelastustoimen alueella. Sopimuksesta hyvinvointialueen viranomaistehtävien hoitamisesta säädettäisiin jatkossa hyvinvointialueesta annetussa laissa. Hyvinvointialueet voisivat toimia yhteistoiminnassa sopimalla hyvinvointialueesta annetun lain 8 luvun mukaisesta yhteistoiminnasta (yhteinen toimielin, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta ja tukipalveluja tuottava hyvinvointiyhtymä). Pykälän 1 momentin viittaus ehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitataan hyvinvointialueesta annetun lain 8 lukuun.

Pykälän 2 momentissa viitataan pelastustoimen alueeseen. Pykälän 2 momenttia esitetään muutettavaksi niin, että siinä viitataan hyvinvointialueen alueeseen.

34 §.Pelastustoiminnan johtaminen. Pykälän 1 momentissa pelastustoimen alue muutettaisiin hyvinvointialueeksi. Pelastustoiminnan johtajana toimisi sen hyvinvointialueen pelastusviranomainen, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei hyvinvointialueesta annetun lain 8 luvun nojalla toisin ole sovittu tai pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 5 §:n nojalla säädetty.

Pelastustoimintaa voisi nykyiseen tapaan kuitenkin tilapäisesti johtaa muu hyvinvointialueen pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 11 §:n mukaan vastuu välitetystä ilmoituksesta tai tehtävästä siirtyy vastaanottavalle viranomaiselle, sen tehtäviä hoitavalle yksikölle tai muulle päivystyspisteelle, kun tämä on vastaanottanut ilmoituksen tai tehtävän. Pelastustoimintaa johtaisi ja merkittävää julkista valtaa käyttäisi aina tiedon saatuaan tai tilapäisen esteen poistuttua pelastusviranomainen. Pelastustoiminnan tilapäisen johtajan rajoitetuista toimivaltuuksista säädetään tämän lain 36 §:n 2 momentissa. Rajoitettuja toimivaltuuksia voidaan käyttää pelastustoiminnan aloittamisen turvaamiseksi ja ainoastaan siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön pelastamiseksi ja suojaamiseksi sekä onnettomuudesta aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi ja onnettomuuden seurauksien lieventämiseksi.

36 §.Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet. Pykälän 1 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

40 §.Jälkiraivaus ja -vartiointi sekä jälkitorjunta. Pykälän 2 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

42 §.Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä. Pykälän 2 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi. Pykälässä säädetty ilmoitusvelvollisuus koskisi myös hyvinvointialuetta ja sen palveluksessa olevaa henkilöstöä.

44 §.Pelastuslaitosten yhteistoiminta.Pykälä sisältää säännökset sopimuksesta pelastuslain mukaisten tehtävien hoitamisesta toisella pelastustoimen alueella. Sopimuksesta hyvinvointialueen viranomaistehtävien hoitamisesta säädettäisiin jatkossa hyvinvointialueesta annetussa laissa. Hyvinvointialueet voisivat toimia yhteistoiminnassa sopimalla hyvinvointialueesta annetun lain 8 luvun mukaisesta yhteistoiminnasta (yhteinen toimielin, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta ja tukipalveluja tuottava hyvinvointiyhtymä). Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

46 §.

Yhteistyö pelastustoiminnassa

1 momenttiin

. Pykälässä säädetään valtion ja kunnan viranomaisten, laitosten ja liikelaitosten velvollisuudesta osallistua pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun sekä toiminnasta onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. Pykälänlisättäisiin hyvinvointialueen viranomaiset.

Pykälän 2 momentin 12 kohtaan lisättäisiin hyvinvointialueen viranomaiset.

47 §.Pelastustoimen suunnitelmat. Pykälän 1 momentissa pelastustoimen alue muutettaisiin hyvinvointialueeksi. Pykälän otsikko muutettaisiin muotoon Pelastustoiminnan suunnitelmat.

49 §.Velvollisuus antaa virka-apua ja asiantuntija-apua pelastusviranomaisille ja Rajavartiolaitokselle. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin hyvinvointialueen viranomaisille velvollisuus antaa pyynnöstä toimialaansa kuuluvaa tai siihen muuten soveltuvaa virka-apua pelastusviranomaisille ja Rajavartiolaitokselle.

50 §.Pelastusviranomaisten virka-apu muille viranomaisille. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin hyvinvointialue niiden viranomaisten joukkoon, joille pelastusviranomainen voi antaa virka-apua.

65 §.Yhteistoiminta väestönsuojeluun varautumisessa. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin hyvinvointialueen viranomaiset.

Pykälän 3 momentinmukaan pelastustoimen viranomaiset huolehtivat niiden vastuulla olevien väestösuojelutehtävien edellyttämän toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan väestönsuojelu kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Pelastuslain säännökset väestönsuojelusta ja väestönsuojien rakentamisesta tulevat näin ollen sovellettaviksi myös Ahvenanmaan maakunnassa. Päätös maakunnassa asuvien henkilöiden siirtämisestä maakunnan ulkopuolella sijaitsevalle paikkakunnalle voidaan kuitenkin tehdä vain maakunnan hallituksen suostumuksella. Pelastustoimi kuuluu väestönsuojelua lukuun ottamatta maakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan maakunnan viranomaiset osallistuvat väestönsuojeluun siten kuin sopimusasetuksella säädetään. Lain nojalla on annettu tasavallan presidentin asetus poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa (900/2000). Pykälän 3 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi niin, että Ahvenanmaan valtionvirasto huolehtisi yleisesti Ahvenanmaan maakuntaa koskevien väestönsuojeluvalmisteluiden ja -järjestelyiden yhteensovittamisesta.

66 §.Geneven yleissopimusten mukainen suojelu.Pykälän 2 momentin mukaan sisäministeriö päättää asianomaisen ministeriön tai alueen pelastusviranomaisen esityksestä, mitä henkilöitä, materiaalia ja tiloja 1 momentissa tarkoitettu suojelu koskee. Alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi. Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi niin, että Ahvenmaan maakunnassa esityksen tekisi Ahvenanmaan valtionvirasto.

67 §.Velvollisuus osallistua väestönsuojelukoulutukseen. Pykälän mukaan sisäministeriö ja aluehallintovirasto voivat asianomaisen ministeriön tai alueen pelastusviranomaisen esityksestä määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan Pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi. Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi niin, että Ahvenmaan maakunnassa esityksen tekisi Ahvenanmaan valtionvirasto.

79 §.Valvontasuunnitelma. Pykälän 3 momentissa alueen pelastustoimi muutettaisiin hyvinvointialueen pelastustoimeksi.

80 §.Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen.Pykälän 1 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

Pykälän 3 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

Pykälän 4 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

81 §.Korjausmääräys ja toiminnan keskeyttäminen.Pykälän 1 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

Pykälän 2 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

82 §.Erityiset turvallisuusvaatimukset.Pykälän 1 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

Pykälän 2 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

83 §.Puolustusvoimien salassa pidettävät kohteet. Pykälässä alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

85 §.Alueen pelastustoimen palvelutason valvonta.Pykälä sisältää säännökset alueen pelastustoimen palvelutason valvonnasta. Hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutason laillisuusvalvonnasta säädettäisiin jatkossa laissa pelastustoimen järjestämisestä. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi.

87 §.Velvollisuus tilastotietojen antamiseen. Pykälän 1 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

88 §.Tiedonsaantioikeus palon- ja onnettomuuden tutkinnassa. Pykälässä alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

89 §.Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten.Pykälän 5 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

96 §.Eräiden suoritteiden maksullisuus. Voimassa olevan pelastuslain 96 §:n 2 momentin mukaan perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Hyvinvointialueesta annetun lain 22 §:n 2 momentin 8 kohdan nojalla aluevaltuusto päättää palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus lakiin hyvinvointialueesta ja pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi.

Pykälän 2 momentissa alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

99 §.Metsä- ja maastopalojen sammutuskustannukset. Pykälässä pelastustoimen alue muutettaisiin hyvinvointialueen alueeksi. Pelastuslaitos muutettaisiin hyvinvointialueeksi.

104 §.Muutoksenhaku. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta pelastuslain perusteella annettuihin päätöksiin. Pykälä muutettaisiin hyvinvointialueesta annetun lainsäädännön mukaiseksi.

Pykälän 1 momentin mukaan muutoksenhakuun hallintotuomioistuimelta sovellettaisiin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. Pelastuslain pelastustehtävästä maksettavia korvauksia ja palkkioita koskevaa 102 §:ä sovellettaisiin myös Rajavartiolaitoksen tekemiin päätöksiin.

Pykälän 2 momentin mukaan muutoksenhakuun hyvinvointialueen viranomaisen 96 §:n 1 momentissa ja 102 §:ssä tarkoitettuun päätökseen sovellettaisiin kuitenkin, mitä hyvinvointialueesta annetun lain 16 luvussa säädetään. Säännöstä sovellettaisiin hyvinvointialueen viranomaisen tämän lain 96 §:n 1 momentissa säädetyssä hyvinvointialueen pelastusviranomaisen suoritteita koskevaan ja 102 §:ssä säädetyssä tarkoitettuun pelastustehtävästä maksettavia korvauksia ja palkkioita koskevaan päätökseen.

Pykälän 3 momentin mukaan muutoksenhakuun rakennusluvan myöntävän viranomaisen päätökseen sovellettaisiin, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään.

Pykälän 4 momentin mukaan muutoksenhakuun uhkasakon asettamista ja teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista sekä täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen sovellettaisiin kuitenkin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Pykälän 5 momentin mukaan päätöstä olisi 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa noudatettava heti muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

108 §.Pelastustoimen laitteiden sijoittaminen rakennukseen. Pykälässä alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

109 §.Viranomaisverkon käytettävyyttä koskevat erityiset vaatimukset. Pykälässä alueen pelastusviranomainen muutettaisiin hyvinvointialueen pelastusviranomaiseksi.

7.76

Laki palosuojelurahastolain 14 §:n muuttamisesta

14 §.Avustukset ja muu rahoitus.Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin hyvinvointialueet niiden tahojen joukkoon, joille rahastosta voitaisiin myöntää erityisavustuksia. Vastaavasti säännöksestä poistettaisiin alueen pelastustoimi, jonka nykyinen vastuu pelastustoimen järjestämisestä siirtyy vuoden 2023 alussa hyvinvointialueelle. Erityisavustuksia voitaisiin jatkossakin myöntää kunnille, sillä paloasemat jäävät uudistuksessa niiden omistukseen. Kunnille voitaisiin myöntää erityisavustusta paloasemien peruskorjauksiin.

7.77

Laki meripelastuslain 4 §:n muuttamisesta

4 §.Muut meripelastukseen osallistuvat viranomaiset ja toimijat.Meripelastuslain (1145/2001) 4 §:n 1 momentissa alueen pelastustoimi esitetään muutettavaksi hyvinvointialueen pelastustoimeksi.

Meripelastuslain 4 §:n 2 momentin 5 kohdassa alueen pelastustoimi esitetään muutettavaksi hyvinvointialueen pelastustoimeksi.

7.78

Laki rahankeräyslain 5 §:n muuttamisesta

5 §.Rahankeräyksen järjestäjä.Pykälän 4 momenttiin lisättäisiin hyvinvointialue ja HUS-yhtymä, joille ei valtion, kunnan ja kuntayhtymän tavoin myönnettäisi rahankeräyslupaa, eivätkä ne saisi järjestää pienkeräystä. Rahankeräyslain perusperiaatteena on kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten tukeminen. Julkisyhteisöt eivät lähtökohtaisesti voi kerätä rahaa erityisesti sen vuoksi, että niiden toiminta rahoitetaan verovaroilla. Lain 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tahot, kuten esimerkiksi yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt, saisivat kuitenkin järjestää rahankeräyksen paitsi valtion, kunnan ja kuntayhtymän, niin jatkossa myös hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän toimintaan, jos rahankeräyslaissa säädetyt muut rahankeräyksen järjestämisen edellytykset täyttyvät. Valtion, kunnan ja kuntayhtymän tavoin hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän tuottamaan lakisääteisiin palveluihin ja perustoimintaan ei voisi kerätä rahaa. Rahaa voitaisiin kerätä sellaiseen toimintaan, josta koituu yleisesti yhteiskuntaa palvelevaa ylimääräistä hyötyä. Hallituksen esityksen (HE 214/2018 vp) 5 §:n 4 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on esimerkkejä edellä mainituista sallituista rahankeräyksistä.

7.79

Laki isyyslain muuttamisesta

5, 16, 19 ja 59 §.Pykäliä ehdotetaan muutettaviksi siten, että pykälissä esiintyvät viittaukset kuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen ja viittaukset henkilön kotikunnan lastenvalvojaan muutetaan viittauksiksi lastenvalvojaan sillä hyvinvointialueella, jonka alueella henkilön kotikunta sijaitsee.

59 a §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 59 a §. Asiat, joista säädetään isyyslaissa, kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.80

Laki äitiyslain muuttamisesta

5, 14 ja 51 §.Pykäliä ehdotetaan muutettaviksi siten, että pykälissä esiintyvät viittaukset kuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen ja viittaukset henkilön kotikunnan lastenvalvojaan muutetaan viittauksiksi lastenvalvojaan sillä hyvinvointialueella, jonka alueella henkilön kotikunta sijaitsee.

51 a §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 51 a §. Asiat, joista säädetään äitiyslaissa, kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.81

Laki adoptiolain muuttamisesta

14 §.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kunnan sosiaalihuollon toimielimeen muutetaan hyvinvointialueeksi. Lisäksi momentin kieliasu ehdotetaan päivitettäväksi vastaamaan konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:n muutettua sanamuotoa.

21 §.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus henkilöiden kotikunnan sosiaalihuollon toimielimeen muutetaan viittaukseksi siihen hyvinvointialueeseen, jonka alueella pykälässä mainittujen henkilöiden kotikunta sijaitsee.

22, 24, 32, 61, 80 ja 94 §.Pykäliä ehdotetaan muutettaviksi siten, että viittaukset kunnan sosiaalihuollon toimielimiin muutetaan hyvinvointialueeksi.

63 §.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kotikunnan sosiaalihuollon toimielimeen muutetaan joko viittaukseksi siihen hyvinvointialueeseen, jonka alueella momentissa mainittujen henkilöiden kotikunta sijaitsee tai, jos henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, jonka alueella hän oleskelee.

87 §.Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kunnan sosiaalihuollon toimielimeen, kuntayhtymään tai muuhun kuntien yhteenliittymään muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

92 §.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus sosiaalihuollon toimielimeen muutetaan hyvinvointialueeksi.

97 a §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 97 a §. Asiat, joista säädetään adoptiolaissa, kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.82

Laki avioliittolain muuttamisesta

22 ja 32 §.22 §:n 2 momenttia ja 32 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus sosiaalilautakuntaan muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

32 a §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 32 a §. Asiat, joista säädetään avioliittolaissa, kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

50 §.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 1-4 momenteissa olevat viittaukset sosiaalilautakuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi pykälän uuteen 5 momenttiin ehdotetaan 32 a §:n yhteydessä perustellusta syystä lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.83

Laki hedelmöityshoidoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta

2 §.Määritelmät.Pykälän 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kumottaviin lakeihin poistetaan ja viittaus sairaanhoitopiirin kuntayhtymään korvataan viittauksella hyvinvointialueeseen ja HUS-yhtymään. Viittaus hyvinvointialueeseen kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( / ) 2 §:n 2 momentin perusteella myös Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin päättämät hoitovastuussa olevat kokonaisuudet.

7.84

Laki lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta

8, 8 a ja 8 b §.Pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kuntaan tai kunnan sosiaalilautakuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

8 c §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 c §. Asiat, joista lapsen elatuksesta annetussa laissa säädetään, kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

13 a §.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

7.85

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta

8, 9 b, 11 a, 12, 14, 16, 19, 39 ja 49 §.Pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kunnan sosiaalilautakuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen.

8 a §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 a §. Laissa säädetyt asiat kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

17 b §:n 1 momentti ja 17 d §.Säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kuntaan muutetaan hyvinvointialueeksi. Lain 17 b §:n 1 momentin viittaus vuoden 1982 sosiaalihuoltolakiin ehdotetaan poistettavaksi.

35 §.Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kunnan sosiaalihuollon viranomaisiin muutetaan hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisiksi.

46 §.Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus sosiaalilautakuntaan poistetaan tarpeettomana.

7.86

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

1 ja 9 §.1 §:n 2 momenttia ja 9 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kuntaan, kunnan toimielimeen ja sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan hyvinvointialueeksi. Lisäksi 1 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti. Laissa säädetyt asiat kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

12 §.Pykälän 2 ja 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kunnan ja sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan hyvinvointialueen viranomaiseksi. Lisäksi 2 ja 3 momentteihin sisältyvät lakiviittaukset ehdotetaan selkeytettäviksi ja päivitettäviksi.

14 §.Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset sosiaalilautakuntaan muutetaan hyvinvointialueeksi.

24 §.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan hyvinvointialueen viranomaiseksi.

25 §.Pykälän 1 ja 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan hyvinvointialueen viranomaiseksi ja viittaus kuntaan tai kuntayhtymään muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

32 §.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiseksi.

7.87

Laki ulosottokaaren 7 luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta

3 § ja 5 §.Ilmoitus kunnan asumisesta vastaavalle viranomaiselle ja hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle sekä häädön toimittaminen.Häädön yhteydessä ulosottomiehen on voimassa olevan lain mukaan tehtävä ilmoitus häätöasian vireilletulosta ja siinä ilmenneistä olosuhteista paikkakunnan asunto- ja sosiaaliviranomaisille, jos hänen tiedossa on, että ulosottoperusteessa tarkoitetuissa tiloissa asuu lapsia, joiden asumisen järjestyminen on epäselvää, tai välittömän huolenpidon tarpeessa olevia henkilöitä. Näille viranomaisille on varattava tilaisuus järjestää asuminen tai selvittää sosiaalihuollon palvelujen tarve. Pykälissä säädetyt tehtävät kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälissä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan pykäliin lisättäväksi säännös niiden soveltamisesta Ahvenanmaalla.

Asiassa on kuultu sosiaali- ja terveysministeriötä, joka on suosittanut, että paikkakunnan asunto- ja sosiaaliviranomaisen sijaan jatkossa vastaavista tahoista käytetään termejä kunnan asumisesta vastaavaviranomainen ja hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaava viranomainen.

7.88

Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

3 §.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kunnan sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiseksi.

9 §.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan viittaukseksi sosiaalihuollon järjestäjään tai toteuttajaan, mikä vastaa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 18 §:ssä käytettyä terminologiaa.

10 §.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän 1 ja 2 momentin viittaukset sosiaalilautakuntaan muutetaan viittauksiksi hyvinvointialueeseen. Pykälän 3 momentin viittaus kuntaan ehdotetaan korvattavaksi hyvinvointialueella ja momenttiin sisältyvä viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin (733/1992) ehdotetaan korvattavaksi viittauksella lakiin hyvinvointialueen rahoituksesta ( / ).

Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti. Laissa säädetyt asiat kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan pykälään lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.89

Laki etu- ja sukunimilain muuttamisesta

22,

23 ja 27 §.

Lain 22 §:n 3 momenttia, 23 §:n 3 momenttia ja 27 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kunnan sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen korvataan viittauksella hyvinvointialueeseen.

33 a §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 33 a §. Laissa säädetyt asiat kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.90

Laki valmiuslain muuttamisesta

12 §.Varautumisvelvollisuus. Pykälässä säädetty varautumisvelvollisuus laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä.

70 §.Polttonesteen käyttölupa. Pykälän 1 ja 2 momenttia muutettaisiin niin, että jatkossa polttonesteen käyttölupa voitaisiin myöntää myös hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisille.

88 §.Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä terveydensuojelu.Pykälän 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdissa säädetty mahdollisuus luopua sosiaali- ja terveyspalvelujen ja terveydensuojelun sisältöä koskevista vaatimuksista muutettaisiin koskemaan kuntien sijaan hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä. Voimassa olevan 1 momentin 3 kohdassa säädetty kuntien mahdollisuus luopua päivähoidon järjestämisvelvollisuudesta muutettaisiin pykälän 2 momentiksi. Voimassa olevaan säännökseen sisältyvä viittaus kumottuun päivähoitolakiin muutettaisiin viittaukseksi varhaiskasvatuslakiin. Pykälässä säädetyt tehtävät kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan pykälään lisättäväksi säännös sen soveltamisesta Ahvenanmaalla.

94 §.Irtisanomisoikeuden rajoittaminen. Pykälässä säädetty irtisanomisoikeuden rajoitus muutettaisiin koskemaan esitykseen sisältyvää kunnallisia viranhaltijoita koskevan lain muutosesitystä vastaavasti kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoita.

101 §.Työvelvollisuussuhteen ehdot. Pykälässä säädetty työvelvollisuuden ehtoja koskeva säännös muutettaisiin koskemaan esitykseen sisältyvää kunnan virkaehtosopimuslakia koskevaa muutosesitystä vastaavasti kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuslakia.

106 §.Hallintoviranomaisten viestintä poikkeusoloissa. Pykälän 3 momentissa säädetty valtioneuvoston kanslian ja Valtion viestintäkeskuksen toimivaltuus laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisen viestintää.

108a §.Hyvinvointialueen hallinto. Pykälässä säädettäisiin valmiuslain 108 §:ssä säädetyn kuntaa koskevaa säännöstä vastaavasti hyvinvointialueen hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa. Pykälän 1 momentin mukaan hyvinvointialueen aluevaltuusto voitaisiin poikkeusoloissa kutsua koolle välittömästi. Aluevaltuusto olisi päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on läsnä.

Jos aluevaltuustoa ei saataisi koolle päätösvaltaisena ja painavat syyt edellyttäisivät välitöntä päätöksentekoa, olisi hyvinvointialueen aluehallituksella pykälän 2 momentin mukaan oikeus päättää niistä asioista, jotka koskevat hyvinvointialueen hallinnon järjestämistä, johto- ja hallintosääntöä, toimivallaan siirtämistä, talousarviota sekä muista aluevaltuuston päätettäväksi säädetyistä asioista.

Aluehallituksen tulisi pykälän 3 momentin mukaan saattaa pian tällaiset 2 momentissa tarkoitetut päätökset aluevaltuuston päätettäviksi. Aluehallituksen 2 momentissa tarkoitetun päätöksen säädettäisiin 3 momentissa olevan voimassa kunnes aluevaltuusto on päättänyt asiasta. Pykälän 3 momentin mukaisesti pykälässä hyvinvointialueesta säädettyä sovelletaan myös hyvinvointiyhtymään.

120 §.Pelastustoimen ja väestönsuojelun erityistoimet.Pykälässä säädettyjä tehtäviä suorittaviin tahoihin lisättäisiin hyvinvointialueet.

126 §.Tiedotusten julkaisuvelvollisuus. Pykälässä säädetty julkaisuvelvollisuus laajennettaisiin koskemaan myös aluehallituksen tiedotteita.

7.91

Laki tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta

5 §.Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kunnan sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiseksi.

6 §.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus vuoden 1982 sosiaalihuoltolain mukaiseen toimielimeen muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen. Lisäksi lastensuojelulakia koskeva viittaus päivitetään vastaamaan voimassa olevaa lakia.

Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Laissa säädetyt asiat kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan pykälään lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.92

Laki aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

3 ja 9 §.3 §:ää ja 9 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kunnan sosiaalihuollon viranomaiseen muutetaan hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiseksi.

5 §.Pykälän 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset aikuisen kotikunnan, oleskelukunnan ja hänelle läheisimmän kunnan sosiaalilautakuntaan muutetaan hyvinvointialueeksi, jonka alueella aikuisen kotikunta sijaitsee, jonka alueella hän oleskelee tai johon hänellä on läheisin yhteys.

10 a §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 a §. Laissa säädetyt asiat kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.93

Laki vankeuslain 4 luvun 7 §:n muuttamisesta

4 luvun 7 §.Suunnitelman laatimismenettely.Pykälän viimeisen virkkeen muotoilua muutetaan siten, että pykälässä luetellut sosiaali-, terveys-, asunto- ja työvoimapalveluista vastaavat viranomaiset määräytyvät tuomitun koti- tai asuinkunnan perusteella.

7.94

Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta

8 §.Rangaistusajan suunnitelma ja aikataulu.Pykälän 4 momentin muotoilua muutetaan siten, että pykälässä luetellut sosiaali-, terveys, asunto- ja työvoimapalveluista vastaavat viranomaiset määräytyvät vangin koti- tai asuinkunnan perusteella.

9 §.Valvonta-ajan täytäntöönpanon valmistelu.Pykälän 3 momentin viittaus kuntaan muutetaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja viittaus kunnallisten peruspalvelujen kustannuksista viittaukseksi hyvinvointialueelle kuuluviin peruspalveluiden kustannuksiin. Pykälässä säädetyt tehtävät kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan pykälän 3 momenttiin lisättäväksi säännös pykälän soveltamisesta Ahvenanmaalla.

7.95

Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 12 ja 71 §:n muuttamisesta

12 §.Tukitoimenpiteet.Pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen ja viittaus kunnan tehtävistä hyvinvointialueelle kuuluviksi tehtäviksi. Pykälässä säädetyt tehtävät kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska pykälässä muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan pykälän 2 momenttiin lisättäväksi säännös pykälän soveltamisesta Ahvenanmaalla.

71 §.Valvonnan sisältö.Pykälässä muutetaan viittaus koti- ja asuinkuntaan viittaukseksi koti- tai asuinkuntaan. Ehdotettu ilmaisutapa vastaa vankeuslain (767/2005) 4 luvun 7 §:n ja yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (801/2017) 8 §:n 4 momentin muotoilua. Muutos täsmentää kotikunnan ensisijaisuutta suhteessa asuinkuntaan, jos nämä eivät ole sama kunta. Muutos on tarpeen 12 §:n 2 momentin muutoksen takia.

7.96

Laki oikeusapulain 10 §:n muuttamisesta

10 §.Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös hyvinvointialueen viranomainen olisi velvollinen antamaan oikeusaputoimistolle sen pyynnöstä ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat tiedot, jotka oikeusaputoimistolle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä sen selvittämiseksi, onko hakija taloudellisen asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun ja onko hakijalla asian kattava oikeusturvavakuutus.

7.97

Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

72 §.Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus vuoden 1982 sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettuun toimielimeen muutetaan hyvinvointialueeksi.

84 §.Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti. Laissa säädetyt asiat kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan, minkä perusteella niitä sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuollon tehtävistä vastaavat kunnat ja kuntayhtymä. Koska laissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen, ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lain soveltamisesta Ahvenanmaalla.

90 §.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös hyvinvointialueen viranomainen on velvollinen antamaan momentissa tarkoitetut tiedot holhousviranomaiselle ja tuomioistuimelle.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon toimielimeen muutetaan hyvinvointialueeksi.

92 §.Pykälän 3 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että salassapidettävä tieto voidaan antaa myös hyvinvointialueen viranomaisille holhoustoimilain mukaisten tehtävien suorittamista varten.

7.98

Laki Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetun lain 10 §:n muuttamisesta

10 §.Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös hyvinvointialueen viranomaisella on oikeus saada momentissa tarkoitetut tiedot holhousasioiden rekisteristä.

7.99

Laki liikuntalain 5 §:n muuttamisesta

5 §.Kunnan vastuu. Pykälän 6 momentissa vanhentunut viittaus kuntalakiin ehdotetaan muutettavaksi ajantasaiseen säännökseen. Kuntalaki (365/1995) on kumottu kuntalailla (410/2015), jonka 22 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Viittaus terveydenhuoltolakiin (1326/2010) ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

7.100

Laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain 12 §:n muuttamisesta

12 §.Oikeus saada tietoja ja virka-apua.Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan valtion ja kunnan viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat yksityiset yhteisöt ja säätiöt ovat salassapitosäännösten estämättä velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valitusasian käsittelyssä välttämättömiä tietoja sekä virka-apua lautakunnalle. Säännös ehdotetaan muutettavan vastaamaan sanamuodoltaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 50 §:n mukaista säännöstä hallintotuomioistuimen tiedonsaantioikeudesta viranomaiselta. Ehdotetun muutoksen myötä lautakunnan tiedonsaantioikeus kattaisi myös uudet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat viranomaiset.

7.101

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

7 §.Yhteistyö.Pykälän 2 momentissa säädetään kunnan yhteistyöstä eri tahojen kanssa kunnan kulttuuritoiminnan edistämisessä. Kunnan kulttuuritoiminnan tavoitteisiin sisältyy myös väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin, missä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat tahot ovat keskeisiä yhteistyötahoja. Säännöksen esimerkkiluetteloon yhteistyötahoista lisättäisiin hyvinvointialueet.

7.102

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta

6 §.

Määritelmät.

kemikaaliturvallisuuslaki

Voimassa olevan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, jäljempänä) 6 §:n 21 kohdan mukaan pelastusviranomaisella tarkoitetaan pelastuslaissa tarkoitettua alueen pelastustoimen pelastusviranomaista. Määritelmää pelastusviranomaisesta muutettaisiin siten, että viitattaisiin jatkossa pelastuslain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuun pelastusviranomaiseen. Näin varmistettaisiin, että sote-uudistuksen myötä kemikaaliturvallisuuslaissa olisi selkeää, että jatkossa pelastuslaissa tarkoitettu hyvinvointialueen pelastusviranomainen huolehtii kemikaaliturvallisuuslaissa pelastusviranomaiselle säädetyistä tehtävistä. Pelastuslain muutoksessa tullaan määrittelemään ketkä ovat pelastuslain mukaisia hyvinvointialueen pelastusviranomaisia. Pelastuslain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hyvinvointialueen pelastusviranomaisia olisivat jatkossa pelastuslaitoksen ylin viranhaltija ja hänen määräämänsä pelastuslaitoksen viranhaltijat sekä hyvinvointialueen pelastustoimen asianomainen monijäseninen toimielin. Valtion pelastusviranomaisia ovat jatkossakin sisäministeriön pelastusylijohtaja ja hänen määräämänsä sisäministeriön virkamiehet 26 §:n 1 momentin mukaisesti.

126 §.Muutoksenhaku.Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa tarkennettaisiin, että tämän lain 131 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pelastusviranomaisen suoritteista perittävien maksujen suuruutta koskevasta päätöksestä ja sitä koskevasta muutoksenhausta säädetään ehdotettavassa hyvinvointialueesta annettavassa laissa ( / ). Voimassa olevassa kemikaaliturvallisuuslaissa ei ole erikseen säädetty muutoksenhausta pelastusviranomaisen suoritteista perittävään maksupäätökseen. Lain selkeyden ja toiminnanharjoittajan oikeusturvan kannalta nähdään tarpeen säätää informatiivinen viittaus muutoksenhakuun sovellettavasta laista.

131 §.Maksut.Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan pelastusviranomaisten suoritteiden maksullisuudesta ja perittävien maksujen suuruudesta päättää kuitenkin alueen pelastustoimi noudattaen valtion maksuperustelaissa säädettyjä periaatteita. Momenttia ehdotetaan sote-uudistuksen myötä muutettavaksi, kun maksuja määräävä toimivaltainen viranomainen pelastustoimen osalta muuttuisi. Ehdotetun hyvinvointialueesta annetun lain 22 §:n 2 momentin 8 kohdan nojalla aluevaltuusto päättää palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista. Tämän perusteella kemikaaliturvallisuuslain 131 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti. Lisäksi säädöshuollollisista syistä muutettaisiin samassa yhteydessä kemikaaliturvallisuuslain 131§:n 3 momenttia korjaamalla vanhentunut viittaus lakiin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettuun lakiin (706/2007). Pykälään tehtäisiin myös eräitä teknisiä täsmennyksiä. Muilta osin pykälä säilyisi ennallaan.

7.103

Laki eläintautilain 22 §:n muuttamisesta

22 §.Eläinterveysviranomaisen ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaus kuntaan viittaukseksi hyvinvointialueeseen.

7.104

Laki valtionavustuslain 3 §:n 2 momentin kumoamisesta

1 §.Lailla ehdotetaan kumottavaksi valtionavustuslain 3 pykälän 2 momentti, jossa viitataan valtionavustuslain soveltamiseen eräissä kuntien peruspalveluja koskevissa laeissa säädettyyn valtionosuuteen ja valtionavustukseen, jos siitä mainituissa laeissa erikseen säädetään. Tällä viittaussäännöksellä on lähinnä informatiivinen luonne, koska valtionavustuslaki on luonteeltaan yleislaki, ja erityislaeissa voidaan joka tapauksessa säätää valtionavustuksista joko valtionavustuslaista poikkeavalla tavalla tai viitata soveltuvin osin valtionavustuslain säännöksiin. Kuntien valtionosuussäädösten perusteella ei ole enää viime vuosina myönnetty käyttötarkoitukseltaan rajattuja valtionavustuksia samassa laajuudessa kuin aiemmin. Valtionavustuslain ja valtionavustuksia koskevien erityislakien välinen suhde ei ole käytännössä aiheuttanut soveltamisongelmia. Näin ollen erilliselle informatiiviselle viittaussäännökselle ei ole erityistarvetta, vaan se voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön nimikkeiden muuttuessa kumota kokonaan.

7.105

Laki Hansel Oy –nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

3 §.Lain 3 §:n 1 momentissa on luettelo viranomaistyyppisistä hankintayksiköistä, jotka voivat olla Hansel Oy:n asiakkaita. Pykälän 1 momentissa olevaan luetteloon lisättäisiin hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät. Siten hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät voisivat käyttää Hanselin yhteishankintasopimuksia sekä Hanselin palveluja. HUS-yhtymä on hyvinvointiyhtymä, joten myös sen olisi mahdollista hyödyntää Hanselin palveluja. Hyvinvointialueista annettavalla lailla on tarkoitus siirtää kuntien tehtäviä hyvinvointialueille. Koska kunnat ja kuntayhtymät ovat nykyisen Hansel-lain mukaisia Hanselin asiakkaita, muutos ei käytännössä laajentaisi Hanselin asiakaspiiriä. Kunnat ja kuntayhtymät, kuten sairaanhoitopiirit ovat tehneet hankintoja käyttäen Hanselin puitejärjestelyjä ja dynaamisia hankintajärjestelmiä. Lakimuutoksen johdosta näiden asiakkaiden yhteishankintasopimusten hyödyntäminen voisi jatkua.

Lain 3 § 2 momentin mukaan yhtiön asiakkaita voivat olla myös hankintalain tarkoittamat julkisoikeudelliset laitokset, joihin 1 momentin mukainen hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa. Siten hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien määräysvallassa olevat oikeushenkilöt, kuten yhtiöt, säätiöt ja yhdistykset voisivat myös olla Hansel Oy:n asiakkaita. Näin myös hyvinvointialueiden yhtiömuotoiset osaamiskeskukset, kuten perustettava toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus, voisivat olla Hansel Oy:n asiakkaita. Hyvinvointialueiden liikelaitokset ovat hyvinvointialueista annettavan lain 70 §:n mukaisia hyvinvointialueiden osia, joten ne eivät ole erillisiä oikeushenkilöitä, vaan ovat 1 momentin mukaisesti Hansel Oy:n asiakkaita.

7.106

Laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain kumoamisesta

Sote-uudistuksen perusteella Paras-laissa säädetyt yhteistoimintavelvoitteet eivät ole enää tarpeen, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Koska laki on voimassa vuoden 2023 loppuun asti, on laki kumottava vuoden uudistuksen johdosta vuoden 2023 alusta lukien.

7.107

Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain kumoamisesta

Sote-uudistuksessa toteutettavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirron perusteella kunnat ja kuntayhtymät eivät voi enää tehdä järjestämisvastuunsa perusteella sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Lisäksi tarve rajoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja poistuu, koska tulevassa sote-järjestämisessä hyvinvointialueet vastaavat investoinneista. Koska laki on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka, on laki kumottava sote-uudistuksen perusteella.

7.108

Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain 78 §:n muuttamisesta

78 §.Viittaukset muuhun lainsäädäntöön. Pykälän ensimmäiseen momenttiin tehtäisiin tarvittavat muutokset, jotka johtuvat hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevasta lainsäädännöstä. Momentissa oleva viittaus sosiaalihuoltolain mukaiseen toimielimeen muutettaisiin viittaukseksi hyvinvointialueeseen, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet hyvinvointialueesta annetun lain (xx/xx) ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (xx/xx) mukaisesti.

7.109

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista

Hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi hyvinvointialueiden perustamisesta ja hyvinvointialueesta annettavan lain säätämisestä johtuvat välttämättömät muutokset.

5 §.Tukipalvelujen käyttö julkisessa tehtävässä. Pykälän 1 momentissa säädetään julkisen hallinnon viranomaisista, joilla on velvollisuus käyttää lainkohdassa mainittuja tukipalveluja. Momentti säilyisi muutoin sisällöllisesti voimassa olevan lain mukaisena, mutta momenttiin lisättäisiin uusi 2 kohta, mikä tarkoittaisi sitä, että myös hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaiset olisivat säännöksessä tarkoitettuja julkisen hallinnon viranomaisia. Hyvinvointialueiden perustamisesta lähtien myös hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien viranomaisten olisi käytettävä pykälän 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja.

8

Lakia alemman asteinen sääntely

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädännössä säädetyt nykyiset asetuksenantovaltuudet säilyisivät ennallaan, lukuun ottamatta vuoden 1982 sosiaalihuoltolain (710/1982) 60 §:n mukaista asetuksenantovaltuutta sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 67 §:n mukaista asetuksenantovaltuutta, jotka ehdotetaan esityksessä kumottavaksi. Asetuksiin tehtäisiin tekniset muutokset myöhemmin hallituskauden aikana.

Voimassa olevan pelastuslain sisäministeriön ja aluehallintoviraston tehtäviä koskevassa 23 §:ssä sekä alueen pelastustoimen palvelutasopäätöstä koskevassa 29 §:ssä säädetty asetuksenantovaltuus kumottaisiin. Pelastuslain nykyiset asetuksenantovaltuudet säilyisivät muilta osin voimassa.

9

Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2023.

Terveydenhuoltolaissa säädettäisiin erikseen siirtymäsäännös, jonka mukaan sellainen kumottavaksi ehdotettavassa 43 §:ssä tarkoitettu erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, joka olisi voimassa ehdotettavan lain voimaan tullessa, siirtyisi kyseisenä ajankohtana hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 20 §:n nojalla. Mainitun 20 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää koskevat sopimusvelvoitteet koskisivat sitä hyvinvointialuetta, jonka alueeseen kyseisen kuntayhtymän jäsenkunnat kuuluvat. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta sovellettaisiin siten samaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 35 §:ssä tarkoitettuun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden välillä siihen asti, kunnes ne ovat hyväksyneet kyseisen lain 36 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen ensimmäisen kerran, kuitenkin enintään vuoden 2025 loppuun asti. Tämä olisi perusteltua, sillä yhteistyösopimuksen olisi tarkoitus korvata kumottavaksi ehdotettavan terveydenhuoltolain 43 §:n mukainen erikoisairaanhoidon järjestämissopimus, ja samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden olisi voimaapanolain 1 §:n 3 momentin mukaan solmittava yhteistyösopimus ensimmäisen kerran viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.

Pelastuslain 26 §:n 2 momentin mukaiset alueen pelastustoimen määräykset alueen pelastusviranomaiseksi pysyisivät voimassa, jollei hyvinvointialueen pelastuslaitoksen ylin viranhaltija tämän lain 26 §:n 2 momentin nojalla toisin määrää.

10

Suhde muihin esityksiin

10.1

Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Hallituksen esitys liittyy eduskunnalle 8.12.2020 annettuun hallituksen esitykseen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020 vp). Esityksessä ehdotettu voisi tulla hyväksytyksi ainoastaan, jos HE 241/2020 vp ehdotettu keskeinen sisältö on tullut hyväksytyksi. Perustuslakivaliokunta (PeVL 65/2018 vp) katsoi silloin ehdotetuista maakuntavaaleista, että äänestäjillä ja ehdokkailla tulee perustuslain 2 §:ssä säädetystä kansanvallan periaatteesta johtuvista syistä olla mahdollisuus saada riittävä kokonaiskuva maakunnan tehtävistä ja toimivallasta. Samoin valiokunta katsoi, että perustuslain 14 §:n 4 momentissa turvattu yksilön vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuus edellyttää tietoa siitä, mihin vaikuttaa ja osallistua. Koska HE 241/2020 ehdotetaan säädettäväksi tehtävänsiirtoa koskevat päälait, toteutuu tämä vaatimus käytännössä jo tämän esityksen (HE 241/2020) perusteella.

Esityksellä on yhteys eduskunnalle annettuun esitykseen HE 212/2020 vp. HE 212/2020 yhteydessä tehtävät muutokset vaikuttavat tässä esityksessä ehdotettuihin muutoksiin koskien sosiaalihuollon asiakasasiakirjalakia, terveydenhuoltolain 9 §:ää, lastensuojelulain 25 b §:ää sekä asiakasmaksulakia.

Esityksellä on yhteys oikeusministeriössä valmisteltavaan vanhemmuuslakiin, jonka tavoitteena on äitiys- ja isyyslakien yhdistäminen. Vanhemmuuslakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi toukokuussa 2021 ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023 eli samaan aikaan tässä esityksessä ehdotettavien lainmuutosten kanssa. Jos vanhemmuuslaki hyväksytään ja sen voimaantuloajankohta säilyy samana, käyvät tässä esityksessä ehdotetut erilliset muutokset isyys- ja äitiyslakeihin tarpeettomiksi ja tässä esityksessä muutettavaksi ehdotettuun sosiaalihuoltolain 14 §:n 2 momenttiin sisältyvät viittaukset isyys- ja äitiyslakeihin tulee korvata viittauksella vanhemmuuslakiin.

Esityksellä on yhteys oikeusministeriössä valmisteltavana olevaan avioliittolain muutokseen, joka sisältää ehdotuksen avioliittolain 32 §:n muuttamiseksi. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi myös tässä esityksessä. Oikeusministeriössä valmisteltavana olevan ehdotuksen tavoitteena on, että muutokset hyväksytään ja ne tulevat voimaan syksyllä 2021 eli ennen tässä ehdotuksessa ehdotettuja lakimuutoksia. Muutoksella on vaikutus tässä esityksessä ehdotetun avioliittolain muutoksen johtolauseeseen ja ehdotuksen liitteenä olevaan rinnakkaistekstin sisältöön.

Tartuntatautilakiin (1227/2016) on tarpeen tehdä sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia. Lakiin ollaan tekemässä covid-19 johtuvia muutoksia kevään aikana. Tästä johtuen tartuntatautilakiin tehdään tarvittavat tekniset muutokset myöhemmin hallituskauden aikana. Tartuntatautilain suhteesta Ahvenanmaan itsehallintolakiin ja mahdollisesta muutostarpeesta ollaan tekemässä selvitys ja asian valmistelu etenee omassa valmistelussaan.

Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) on tarpeen tehdä sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia, mutta koska laki 159/2007 ollaan kumoamassa ja korvaamassa kokonaan uudella saman nimisellä lailla samanaikaisesti hallituksen esityksellä (HE 212/2020), tähän lakiin tehtävät tekniset muutokset on tarkoitus toteuttaa sen jälkeen, kun uusi laki on olemassa myöhemmin hallituskauden aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan luonnosta hallituksen esitykseksi laiksi Genomikeskuksesta ja genomitietojen käsittely edellytyksistä (STM071:00/2018), joka sisältäisi terveydenhuoltoa tai terveyspalveluja järjestävää, tuottavaa tai toteuttavaa viranomaista taikka yksityistä palvelujen tuottajaa, josta säädetään yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990), koskevan velvoitteen tallentaa toiminnassaan genomitietorekisteriin toiminnassaan syntyvät genomitiedot sekä Genomikeskuksen oikeuden luovuttaa genomitietoa näille terveydenhuollon palvelunantajille. Mahdolliset sote-uudistuksesta johtuvat tekniset muutokset tehtäisiin edellä mainittuun sääntelyyn myöhemmin hallituskauden aikana.

Biopankkilain kokonaisuudistus on vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä ja siinä on tunnistettu muutostarpeita myös sote-uudistuksen vuoksi. Biopankkilain kokonaisuudistuksen on kuitenkin tarkoitus mennä eduskuntakäsittelyyn keväällä 2021 ja sen olisi tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2022, jonka vuoksi sote-uudistuksen tuomat muutokset on tarkoituksenmukaista tehdä myöhemmin hallituskaudella.

Lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) on tarpeen tehdä sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia, mutta koska lakia 61/2007 ollaan samanaikaisesti muuttamassa hallituksen esityksellä (HE 212/2020), lakiin tehtävät tekniset muutokset on tarkoitus toteuttaa sen jälkeen, kun uudet säännökset on olemassa myöhemmin hallituskauden aikana.

Lääkelakiin (395/1987) ja lakiin lääkkeiden velvoitevarastoinnista (979/2008) on tarpeen tehdä sote-uudistuksen vuoksi teknisten muutosten lisäksi sisällöllisiä muutoksia. Muutokset on sen vuoksi perusteltua toteuttaa lääkelainsäädännön muiden muutosten yhteydessä hallituskauden aikana.

Päihdehuoltolakiin (41/1986) on tarpeen tehdä sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia, mutta teknisten muutosten tekeminen vaatisi perustuslain kannalta ongelmallisten säännösten muuttamista. Muutokset tehdään itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön ja/tai päihdehuollon palveluja koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä keväällä 2021 linjattavat aikataulun mukaisesti.

Lakiin kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973) on tarpeen tehdä sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia, mutta koska lakia ollaan samanaikaisesti muuttamassa syksyllä annettavalla hallituksen esityksellä, lakiin tehtävät tekniset muutokset on tarkoitus toteuttaa myöhemmin hallituskauden aikana.

Lakiin toimeentulotuesta (1412/1997) on tarpeen tehdä sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia. Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti toimeentulotukilakia ollaan uudistamassa kokonaisuutena. Koska lakia ollaan samanaikaisesti muuttamassa, lakiin tehtävät tekniset muutokset on tarkoitus toteuttaa myöhemmin hallituskauden aikana.

Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakiin (1231/1996) ei ole todennäköisesti tarpeen tehdä sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia, koska maatalouslomituspalvelujen siirtyminen monialaisten maakuntien tehtäväksi ei tässä vaiheessa vaikuta todennäköiseltä ainakaan lähivuosina. Joka tapauksessa mahdolliset muutokset toteutettaisiin vasta myöhemmin, todennäköisesti sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelussa olevan lomituslainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Myöskään lakiin turkistuottajien lomituspalveluista (1264/2009) ja lakiin poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) ei ole tarpeen tehdä sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia.

Esityksessä ehdotetaan tehtävän sote-uudistuksen vuoksi tarpeelliset tekniset muutokset rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaan lakiin (1201/2013). Ehdotettujen teknisten muutosten lisäksi on kyseiseen lakiin tarpeen tehdä myös sisällöllisiä muutoksia, jotka osittain kytkeytyvät muihin sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleviin uudistuksiin (mm. monikanavarahoitukseen liittyvä selvitys). Nämä sisällölliset muutokset on tarkoitus tehdä rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaan lakiin erillisellä hallituksen esityksellä tämän hallituskauden aikana.

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi sote-uudistuksen vuoksi tarpeelliset tekniset muutokset pääosaan terveydenhuoltolain (1326/2010) pykälistä. Kuitenkin lain 16, 17, 46 ja 60 §:iin ei ehdoteta teknisiä sote-muutoksia, koska kyseisten pykälien sisällöllisiä muutostarpeita arvioidaan vielä erikseen.

Esityksen ulkopuolelle jäävät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lait

11

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esityksessä tehdään hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset sekä Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva täydennys. Näillä muutoksilla päivitetään lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Edellä olevasta johtuen esitykseen liittyvä suhde perustuslakiin on arvioitu ja kuvattu hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevassa esityksessä (HE 241/2020 vp).

Ahvenanmaalla on kansainväliseen tapaoikeuteen ja valtiosääntöön perustuva erityisasema. Ahvenanmaan itsehallinnosta säädetään perustuslain 75 ja 120 §:ssä sekä Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991). Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan lainsäädäntövalta on jaettu maakunnan ja valtakunnan kesken siten, että maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvista oikeudenaloista säädetään 18 §:ssä ja valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvista oikeudenaloista säädetään 27 §:ssä. Tämän lisäksi lain 29 §:ssä säädetään oikeudenaloista, joiden osalta lainsäädäntövalta voidaan siirtää maakunnalle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä annetulla lailla. Toimivallanjako hallintoasioissa vastaa lainsäädäntövallan jakoa lukuun ottamatta 23 ja 30 §:ssä lueteltuja poikkeuksia ja lisäyksiä.

Maakunnalla on lainsäädäntövalta itsehallintolain 18 §:n 12 kohdan mukaan asioissa, jotka koskevat terveyden- ja sairaanhoitoa 27 §:n 24, 29 ja 30 kohdassa säädetyin poikkeuksin; polttohautausta ja 13 kohdan mukaan asioissa, jotka koskevat sosiaalihuoltoa ja lupaa alkoholijuomien anniskeluun. Vastaavasti valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat lain 27 §:n mukaan muun ohella suku- ja etunimeä, holhousta, kuolleeksi julistamista (6 kohta), avioliittoa ja perhesuhteita, lapsen oikeudellista asemaa, lapseksiottamista, perintöä 10 §:ssä säädetyin poikkeuksin (7 kohta), hallinnollista puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen (24 kohta), ihmisten tarttuvia tauteja, kastrointia ja sterilointia, raskauden keskeyttämistä, keinohedelmöitystä, oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia (29 kohta), terveyden- ja sairaanhoidon piirissä toimivien kelpoisuusvaatimuksia, apteekkilaitosta, lääkkeitä ja lääkkeenomaisia tuotteita, huumaavia aineita sekä myrkkyjen valmistamista ja niiden käyttötarkoituksen vahvistamista (30 kohta) sekä muita tämän lain perusteiden mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviksi katsottavia asioita (42 kohta).

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa eikä se sellaisenaan ole tarkoitettu tulevaksi siellä voimaan. Esityksessä ehdotetaan kuitenkin muutoksia lakeihin, jotka kuuluvat itsehallintolain edellä mainittujen säännösten mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan ja joita siten sovelletaan suoraan Ahvenanmaan maakunnassa.

Ahvenanmaan maakunnassa sosiaalihuoltoon kuuluvia tehtäviä hoitavat kunnat (16) sekä kuntien sosiaalipalvelua koskeva kuntayhtymä (Kommunernas socialtjänst KST) ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnan viranomainen Ålands hälso-och sjukvård (ÅHS). Ahvenanmaan maakunnan hallitus nosti esitystä koskevassa lausunnossaan esille eräiden lakien osalta niiden soveltamiseen liittyvän ongelman suhteessa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. Maakunnan hallitus katsoi, että ongelma syntyy siitä, että valtakunnan laissa korvataan viittaukset kuntiin ja kuntayhtymiin viittauksilla hyvinvointialueisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi esityksen valmistelun yhteydessä Ahvenanmaan valtuuskunnalta lausunnon, jossa pyydettiin valtuuskunnan näkemystä siihen, voidaanko esitysluonnoksessa mukana oleviin valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviin lakeihin lisätä säännös niiden soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin.

Esitysluonnoksessa ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, jonka vuoksi edellä kuvattujen säännösten tarkoitus on säilyttää nykytila lakien soveltamisen näkökulmasta. Ahvenanmaan valtuuskunta lausui 25.2.2021 antamassaan lausunnossa (18/21), että sen käsityksen mukaan itsehallintolaista ei voida päätellä estettä sille, että valtakunnan toimivaltaan kuuluvat tehtävät, jotka valtakunnan lain mukaan kuuluvat kunnille, jäävät kunnallisiksi tehtäviksi Ahvenanmaalla, vaikka ne valtakunnassa siirtyvät muille viranomaisille, jollaisia ei ole vastaavia Ahvenanmaan maakunnassa. Valtakunnan lainsäädännössä tulisi tällöin valtuuskunnan näkemyksen mukaan säätää, että kunnat hoitavat näitä tehtäviä Ahvenanmaalla. Lausunnossaan Ahvenanmaan valtuuskunta toteaa myös, ettei se ole ottanut kantaa siihen, onko joidenkin kuntien (ts. Ahvenanmaan kuntien) tiettyjen tehtävien säilyttäminen perustuslain mukaista, kun ne siirretään muiden kuntien osalta (ts. valtakunnan kuntien osalta) muille viranomaisille.

Esityksessä ehdotetaan, että lakeihin, jotka kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan ja joihin tehdään sosiaalihuollon tehtäviä koskevia sote-uudistuksesta johtuvia teknisiä muutoksia, lisätään säännös lakien soveltamisesta Ahvenanmaalla.

Edellä kuvattuja säännösehdotuksia lakien soveltamisesta Ahvenanmaalla on tarkasteltava Ahvenanmaan itsehallintolain näkökulmasta sekä perustuslain näkökulmasta koskien kuntien yhdenvertaisuutta ja asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden toteutumisen osalta. Esitys asettaisi Ahvenanmaan kunnat erilaiseen asemaan kuin Suomen muut kunnat. Esitystä on tämän perusteella arvioitava perustuslain näkökulmasta sekä Ahvenanmaan kuntien että valtakunnan kuntien aseman näkökulmasta.

Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään pitänyt hyväksyttävänä sitä, että kuntien tehtävät voivat eriytyä. Kuntia koskevassa lainsäädännössä oli vuoden 1976 kunnallislain voimaantuloon asti kaupungeilla ja muiden kuntien tehtävissä ja hallinnon järjestämisessä eroja. Perustuslakivaliokunta on myös myöhemminkin hyväksynyt muun muassa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaa ja Kainuun hallintokokeilun yhteydessä, että kuntien tehtävien eriytymisen mahdolliseksi (PeVL 11/1984 vp ja PeVL 65/2002) eikä ole pitänyt eriytymistä lähtökohtaisesti ristiriitaiseksi perustuslain kanssa. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin edellyttänyt, että järjestely turvaa yhdenvertaisesti sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen ja erillisratkaisuun on olemassa riittävät ja hyväksyttävät perusteet. Perustuslain 6 § ei edellytä kuntien yhdenvertaisuutta, vaan se suojaa asukkaiden yhdenvertaisuutta.

Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen ei ole katsottu edellyttävän kaikkien asukkaiden kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, jolleivät olosuhteet ole samanlaisia. Mikäli esitykseen sisältyviin nyt esillä ja myös Ahvenanmaalla voimassa oleviin lakeihin ei lisättäisi kuntia koskevia säännöksiä lakien soveltamisesta, olisi toinen vaihtoehto säätää velvollisuus tehtävien hoitamisesta valtion viranomaiselle Ahvenanmaalla. Tässä tapauksessa arvioitavaksi tulee järjestelyn tarkoituksenmukaisuus niin asiakkaiden palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden kuin kunnallisen itsehallinnon ja viranomaisvaikutusten näkökulmasta. Ahvenanmaan maakunnassa olemassa olevan itsehallintojärjestelmän ja asiakkaiden palveluiden säilyttäminen nykyisellään on edellä kuvatun sääntelyn johdosta mahdollista, eikä palvelujen uudelleen järjestäminen kunnilta valtion viranomaiselle katsota olevan perusteltua tai kohtuullista manner-Suomessa toteutettavan rakenteellisen uudistuksen johdosta.

Ahvenanmaan kuntien tehtävät ovat jo nyt poikenneet muiden kuntien tehtävistä Ahvenanmaan itsehallinnon perusteella. Sosiaalihuollon tehtävistä ovat vastanneet Ahvenanmaan kunnat ja sosiaalihuollon kuntayhtymä KST, mutta ne eivät ole vastanneet terveydenhuollosta. Ahvenmaan itsehallinnon perusteella Ahvenanmaan kuntien asema poikkeaa jo valtakunnan muiden kuntien asemasta. Koska valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat tehtävät liittyvät sosiaalihuollon tehtäviin ja koska uudistus ei koske Ahvenanmaata, edellyttää tehtävän hoito sitä, että tehtävistä huolehtivat myös jatkossa Ahvenanmaan kunnat ja kuntayhtymä. Ahvenanmaan kuntien tai niiden asukkaiden osalta niiden asemaan ei esitetä muutoksia. Tämän perusteella valtakunnan toimivaltaan kuuluvien tehtävien säilyttäminen Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymän tehtävinä ei ole ristiriidassa perustuslain 121 §:n 1-3 momenttien (kunnallinen itsehallinto), 6 §:n (yhdenvertaisuus) tai 19 §:n (sosiaaliset perusoikeudet) kanssa.

Voimassa olevan itsehallintolain nojalla Ahvenanmaan maakunnan kunnille kuuluvien tehtävien rahoitus sisältyy Ahvenanmaan maakunnan vuotuiseen tasoitusmäärään ja se voidaan kanavoida kunnille maakuntaosuuksin tai maakunnan päätöksin. Tämä sääntely säilyy ennallaan.

Perustuslain 120 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään. Väestönsuojelu kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n 28 kohdan nojalla valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Voimassa olevassa pelastuslaissa ei ole sääntelyä liittyen väestönsuojelutehtävien hoitamisesta Ahvenanmaalla. Pelastuslain väestönsuojeluun liittyvissä säännöksissä ehdotetaan säädettäväksi siitä, että Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirasto huolehtisi yleisesti Ahvenanmaan maakuntaa koskevien väestönsuojeluvalmisteluiden ja -järjestelyiden yhteensovittamisesta, esityksen tekemisestä sisäministeriölle siitä mitä henkilöitä, materiaalia ja tiloja Geneven yleissopimusten mukainen suojelu koskee, sekä esityksen tekemisestä sisäministeriölle väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön määräämisestä osallistumaan Pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen. Tämä sääntely on sopusoinnussa perustuslaissa ja Ahvenanmaan itsehallintolaissa säädetyn kanssa.

Edellä kuvatuista syistä johtuen hallitus katsoo, että esityksessä ehdotettavat säännökset koskien eräiden lakien soveltamista Ahvenanmaalla voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä kerrotun perusteella lait voidaan hallituksen käsityksen mukaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 20 b ja 20 n §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki veripalvelulain 4 ja 18 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki terveydensuojelulain 58 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki äitiysavustuslain 2 ja 14 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki tupakkalain 8 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki huumausainelain 38 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain 12 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki elatustukilain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 ja 19 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki työttömyysturvalain muuttamisesta: Hyväksytty Laki sotilasavustuslain 17 ja 22 a §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki yleisestä asumistuesta annetun lain 9 ja 42 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki lapsilisälain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki vuorotteluvapaalain 2 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 28 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki liikennevakuutuslain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 7 ja 10 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki potilasvakuutuslain 1 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sotilasvammalain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta: Hyväksytty Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta: Hyväksytty Laki merimieseläkelain muuttamisesta: Hyväksytty Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta: Hyväksytty Laki kansaneläkelain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki takuueläkkeestä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki rintamasotilaseläkelain 1 ja 19 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki eläketukilain muuttamisesta: Hyväksytty Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki mielenterveyslain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain 9 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 ja 6 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 27 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki perhehoitolain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki lastensuojelulain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki työterveyshuoltolain 7 ja 24 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki työturvallisuuslain 40 a §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki pelastuslain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki palosuojelurahastolain 14 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki meripelastuslain 4 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki rahankeräyslain 5 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki isyyslain muuttamisesta: Hyväksytty Laki äitiyslain muuttamisesta: Hyväksytty Laki adoptiolain muuttamisesta: Hyväksytty Laki avioliittolain muuttamisesta: Hyväksytty Laki hedelmöityshoidoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki ulosottokaaren 7 luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki etu- ja sukunimilain muuttamisesta: Hyväksytty Laki valmiuslain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki vankeuslain 4 luvun 7 §:n muuttamisesta: Hylätty Laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 12 ja 71 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki oikeusapulain 10 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetun lain 10 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki liikuntalain 5 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain 12 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki eläintautilain 22 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki valtionavustuslain 3 §:n 2 momentin kumoamisesta: Hyväksytty Laki Hansel Oy –nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain kumoamisesta: Hyväksytty Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain kumoamisesta: Hyväksytty Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain 78 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki rikoslain muuttamisesta annetun lain 25 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta: Hyväksytty Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 16 §:n muuttamisesta: Hyväksytty