Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kioton mekanismien käytöstä annetun lain 7 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kioton mekanismien käytöstä annettua lakia siten, ettei jatkossa puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita voitaisi hyväksyä.

Esityksen tarkoituksena on saattaa Suomen kansallinen lainsäädäntö vastaamaan kansainvälistä oikeustilaa. Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen alaisen Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi päättyi vuoden 2020 lopussa, eikä jatkokausia ole. Vastaisuudessa kansainvälinen yhteistyö perustuu vuonna 2015 tehtyyn Pariisin sopimukseen.

Kioton pöytäkirjalla sovittujen mekanismien soveltamisen kansainvälinen oikeusperusta päättyi niin ikään vuoden 2020 lopussa, ja kansainvälinen yhteistyö päästövähennysten aikaansaamisessa jatkuu Pariisin sopimukseen ja sen markkinamekanismiin perustuen. Ehdotuksen mukaan Suomi ei antaisi puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita koskevia hyväksyntöjä lain voimaantulon jälkeen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Hallituksen esityksessä on kyse kansallisen lainsäädännön mukauttamisesta vastaamaan vuonna 2015 hyväksytyn Pariisiin sopimuksen myötä muuttunutta kansainvälistä oikeustilaa. Kioton sopimuksen toinen velvoitekausi on päättynyt vuoden 2020 lopussa, ja kansainvälinen yhteistyö päästövähennysten aikaansaamisessa jatkuu Pariisin sopimuksen ja sen markkinamekanismin perusteella. Suomi on poliittisesti sitoutunut siihen, ettei Kioton pöytäkirjan mukaisia päästöyksiköitä enää hyödynnetä.

Kioton mekanismista annetun lain säännökset puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutushankkeiden hyväksymisestä eivät sisällä harkintavaltaa vaan ovat luonteeltaan oikeusharkintaa. Lakia on sen vuoksi tarpeen muuttaa niin, ettei hyväksyntöjä enää voida myöntää. Muutoin riskinä voisi olla sellaisten hankkeiden hyväksyminen, jotka eivät enää vastaisi muuttunutta kansainvälistä oikeustilaa. Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana.

Pariisin sopimuksen mukaisten markkinamekanismisääntöjen valmistelu on kansainvälisellä tasolla edelleen kesken, ja niistä voidaan sopia aikaisintaan osapuolikokouksessa marraskuussa 2021. Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että säännöistä päästäisiin yhteisymmärrykseen mahdollisimman pian kustannustehokkaiden ilmastotoimien mahdollistamiseksi.

Pariisin sopimuksen mukaisilla ohjauskeinoilla ja sopimukseen sisältyvällä markkinamekanismilla on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Samalla jatkossa myös vapaaehtoisen kompensaation, tätä koskevan kriteeristön ja sääntelyn merkitys korostuu. Tämä ilmastotoimien kokonaisuus edellyttää tiedepohjaista, neutraalia, ennakoitavaa ja mahdollistavaa sääntely-ympäristöä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla.