Eduskunnan puhemiehelle
Lastensuojelussa voidaan päätyä aloittamaan erityisen huolenpidon jakso (max 90 vrk), mikäli lapsen oma käyttäytyminen vakavasti vaarantaa hänen henkeään, terveyttään tai kehitystään. Erityinen huolenpito on moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jonka avulla katkaistaan lapsen itseensä kohdistama vahingollinen käyttäytyminen. Lapsen hoidosta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat ohjaajat, psykiatrinen sairaanhoitaja, neuropsykologi, lastenpsykiatri ja sosiaalityöntekijä sekä erityisopettaja.
EHO-tasoisesti resursoituja kriisi- ja erityisyksikköpaikkoja ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Näihin paikkoihin on tällä hetkellä pitkät jonot. Kun päätös erityisen huolenpidon jakson aloittamisesta tehdään, lapsen tulisi päästä yksikköön mahdollisemman nopeasti, ettei tilanne pääse pahenemaan. On kriittisen tärkeää, että lapsi ei joudu odottamaan siirtoa ja pääsee pois esimerkiksi vahingollisesta elinympäristöstä. On huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa avun ja hoidon ja ennalta ehkäistävä lapsen joutuminen pahimmassa tapauksessa nuorisovankilaan.
EHO-tasoisesti resursoiduissa kriisi- ja erityisyksikköpaikoissa voidaan katkaista lapsen vakava päihde- tai rikoskierre tai tulla apuun, mikäli lapsen terveys on vaarassa itsetuhoisen käytöksen vuoksi. Koronakriisin seurauksena lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, ja lastensuojelu tarvitsee lisää resursseja. Yle uutisoi 2.11.2020, että alaikäiset syyllistyivät vakavaan väkivaltaan viime syksynä poikkeuksellisen paljon.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi EHO-tasoisesti resursoituja kriisi- ja erityisyksikköpaikkoja ei ole enemmän tarjolla lapsille, joilla on vakavia käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ja
miten toimia hallitus tekee tukeakseen lasten ja nuorten hyvinvointia?