Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2019 kotihoidon asiakkaita oli 200 000, joista 58 prosenttia sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, ja asiakkaista paljon palveluita käyttäviä oli 44 prosenttia. Säännöllisesti kotihoidon palveluita saavista asiakkaista yli puolella oli vähintään yksi kotihoidon käynti päivässä. Kotihoidon käyntejä kolme tai enemmän oli 17 prosentilla asiakkaista.
Kotihoidon käyntejä vuonna 2019 oli kaikkiaan 38,7 miljoonaa käyntikertaa. Vuotta aiemmin käyntimäärä oli 38,6 miljoonaa kertaa. Valtaosa käynneistä oli ammattihenkilön käyntejä asiakkaan luona. Vastaanottokäyntejä, puhelinyhteydellä tai sähköisen yhteyden välityksellä käyntejä kirjattiin vain 1,7 miljoonaa eli neljä prosenttia kaikista käynneistä.
Ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvu on suurimmaksi osaksi kotihoidon tarpeen kasvua. Suomi ikääntyy vauhdilla alhaisen syntyvyyden ja pidentyneen eliniänodotteen vuoksi. Hyvin iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa nopeasti. Arvioiden mukaan vuonna 2065 yli 90-vuotiaita suomalaisia on jopa 190 000. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista jo nyt määrällisesti eniten on 85—94-vuotiaita.
Kotihoidon työ on laaja-alaista ja itsenäistä. Nykyisin kotihoidon asiakkaat ovat tyypillisesti hyvin iäkkäitä ja monisairaita. Tuentarpeita on monenlaisia. Nykyisin kotihoito keskittyy sairaanhoidollisiin tehtäviin. Esimerkiksi päiväkirurgian yleistyttyä potilaat kotiutetaan nopeammin ja leikkausten jälkihoitoa järjestetään tarvittaessa kotiin. Tavanomaisen huolenpidon lisäksi työssä otetaan suoniverinäytteitä, pistetään insuliinia tai katetroidaan. Työntekijöiden osaamisen täytyy olla ajantasaista ja työntekijöiden määrän riittävä.
Koulutettu hoitaja osaa huomioida asiakkaan terveydentilan muutoksia ja tehdä niistä oikeita johtopäätöksiä. Näin myös jatkotoimenpiteet ovat oikeanlaisia. Koulutetut hoitajat ovat peruspalveluiden hoitamisessa ratkaisevan tärkeässä roolissa.
Onkin huolestuttavaa, että kentältä kuuluvat viestit kertovat, että ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus on vaikeaa. Opiskelijat viedään niin sanotusti käsistä. Suomessa eräs ongelma on myös EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien hoitajien koulutuksen tunnustaminen. Vaikka kotimaassa olisi sairaanhoitajan tutkinto, Suomessa aloitetaan kolmivuotinen lähihoitajakoulutus alusta. Tämä on valtavaa tuhlausta, erityisesti mikäli Suomeen on tultu tekemään töitä. Ammattilaisille synnytetään pienipalkkainen työ, joka ei sisällöllisesti tai palkallisesti palkitse ketään.
Työntekijöiden hyvinvointi on varmistettava, jotta työssä jaksetaan toimia tehtävien vaatimalla huolellisuudella. Tämä on olennaista myös kuluneen reilun vuoden aikana käynnissä olleen koronapandemian vuoksi, minkä seurauksena hoivatyöntekijät ovat olleet eturintamassa ehkäisemässä taudin leviämistä ja hoitamassa sen seurauksia. Esimerkiksi kesällä 2020 epätietoisuus kesälomien sijoittumisesta kiireisen kevään jälkeen oli kuormittavaa.
Hoivatyön houkuttelevuudesta on huolehdittava, jotta työntekijöitä työpaikoille on tarjolla riittävä määrä. Pelkästään hoitajamitoituksen muuttamisen seurauksena Suomeen tarvitaan arviolta tuhansia uusia työntekijöitä. Esimerkiksi lähihoitajaopiskelijoita aloittaa vuosittain noin 8 000 opiskelijaa, joista osa kuitenkin jatkaa muihin töihin ja koulutuksiin esimerkiksi epäsäännöllisen työn ja matalan palkkatason vuoksi. Henkilökuntaa on vaikea saada töihin, mutta työoloihin vaikuttamalla ja osa-aikaisten työsuhteiden muuttamisella kokoaikaisiksi olisi varmasti merkitystä työn houkuttelevuudelle.
Hoitajien koulutusmääriä on kasvatettu jo pitkään. Kun vuosituhannen alussa sairaanhoitajia valmistui noin 2 000 vuodessa, vuonna 2017 valmistuneita oli jo 3 500 vuosittain. Vuosina 2020—2040 sairaanhoitajista eläkeiän saavuttaa 2 000 henkilöä. Suomessa OECD:n mukaan on 14,3 sairaanhoitajaa tuhatta ihmistä kohden. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa määrä on noin 10 ja Norjassa 18. Edellisellä vaalikaudella lisättiin vanhuspalveluiden painotuksella 500 opiskelijavuotta toisen asteen lähihoitajakoulutukseen pelkästään vuonna 2019 ja sairaanhoitajien koulutusmäärien nostamiseksi ammattikorkeakouluille suunnattiin viisi miljoonaa euroa.
On huolestuttavaa, että hoivayksiköissä ei ole riittävästi henkilöstöä kesälomien tuuraamiseen ja eläköityminen on kiivasta. Sote-alalta poistuu jopa 9 300 palkansaajaa vuosittain. Pula hoitajista on akuutti ja vain pahenee. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia tarvitaan Suomessa kaikkein kipeimmin. Potilasturvallisuus, hoitotyön laatu, työntekijöiden jaksaminen työssään ja heidän kokemansa arvostus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita hoivatyön onnistumiselle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus turvaa vanhustyöhön erikoistuneiden hoitoalan työntekijöiden riittävyyden esimerkiksi kotihoidon laadukkaan ja riittävän hoitotyön mahdollistamiseksi ja kesälomakauden sijaisjärjestelyjen hoitamiseksi?