Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia, Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia ja sijoituspalvelulakia.

Esityksen tarkoituksena on panna osittain kansallisesti täytäntöön Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuksen yhteydessä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi eräiden rahoitusmarkkinoita koskevien direktiivien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetut muutokset kohdistuisivat rahoitusvälineiden markkinoita koskevaan direktiiviin sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaan direktiiviin tehtyjen muutosten kansalliseen täytäntöönpanoon.

Kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia muutettaisiin raportointipalvelujen tarjoamista koskevan sääntelyn siirtämiseksi rahoitusvälineiden markkinoita koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen ja raportointipalvelujen tarjoajien valvonnan siirtämiseksi Finanssivalvonnalta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia muutettaisiin siten, että laissa huomioitaisiin unionin tasolla Euroopan pankkiviranomaiselle keskitettävät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvät tehtävät.

Esityksen tarkoituksena on myös lisätä Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistusta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön.

Lisäksi tehtäisiin vähäisiä, lähinnä teknisluontoisia tarkistuksia kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin ja Finanssivalvonnasta annettuun lakiin.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan siten, että 3. lakiehdotus tulee voimaan 30.6.2021 ja muut lakiehdotukset 1.1.2022.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö.

Ehdotettujen muutosten tavoitteet.

Eurooppalainen finanssivalvontajärjestelmä (EFVJ).

Suomen edustus järjestelmäriskikomitean hallinnossa.

Punnintoja.

Kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia muutettaisiin, jottei kansallinen sääntelymme ole ristiriidassa EU:n suoraan sovellettavan, asetustasoisen sääntelyn kanssa. Tässä yhteydessä raportointipalvelujen tarjoajien valvonta siirretään Finanssivalvonnalta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia muutettaisiin siten, että laissa huomioitaisiin Euroopan pankkiviranomaiselle keskitettävät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvät tehtävät.

Esityksen tarkoituksena on panna kansallisesti täytäntöön Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuksen yhteydessä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi eräiden rahoitusmarkkinoita koskevien direktiivien muuttamisesta. Ehdotetut muutokset liittyvät rahoitusvälineiden markkinoita koskevaan direktiiviin sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaan direktiiviin tehtyjen muutosten kansalliseen täytäntöönpanoon.

Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun lainsäädännön hyväksymistä vähäisin teknisluontoisin muutoksin.

Rahoitusmarkkinoihin kohdistuu kattava sääntely- ja valvontakehys, jonka tarkoituksena on edistää rahoitusvakautta ja suojella rahoituspalvelujen asiakkaita. Taustalla on ollut maailmanlaajuisen finanssikriisin esiin tuoma tarve vahvistaa eurooppalaista sääntelyä ja valvontaa. Tarpeen tunnistamisen johdosta EU:ssa on toteutettu uudistuksia, joilla on muutettu kokonaisvaltaisesti tapaa, joilla rahoitusalaa säännellään ja valvotaan. Nykyisen valvontajärjestelmän muodostavat Euroopan järjestelmäriskikomitea, kolme  Euroopan valvontaviranomaista (pankkiviranomainen EBA, arvopaperimarkkinavirano-mainen ESMA ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA), Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitea sekä kansalliset valvontaviranomaiset.

Järjestelyn tavoitteena on varmistaa, että finanssialaan sovellettavat säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa rahoitusvakauden säilyttämiseksi, kuluttajien luottamuksen ja -suojan vahvistamiseksi sekä yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi. Kaikilla näillä toimilla pyritään osaltaan vahvistamaan pääomamarkkinoiden yhdentymistä Euroopassa.

Järjestelmä kattaa mikro- ja makrotason yhdistävän vakauden valvonnan. Mikrotason valvonta kohdistuu rahoituslaitoksiin. Valvonnalla pyritään rajaamaan laitosten mahdollisten vaikeuksien vaikutuksia ja siten suojelemaan niiden asiakkaita. Estämällä yksittäisten rahoituslaitosten kaatuminen pyritään myös ehkäisemään ja lieventämään muihin laitoksiin kohdistuvien häiriöiden ja seurausten leviämisriskiä. Makrotason valvonta taas koskee koko finanssijärjestelmän altistumista yhteisille riskeille. Sen tavoitteena on estää rahoitusvakauden häiriöiden välittyminen reaalitalouteen.

Maailmanlaajuinen finanssikriisi osoitti, että kriisiä edeltävässä EU:n valvontarakenteessa painotettiin liikaa yksittäisten rahoituslaitosten valvontaa ja liian vähän makrovakausnäkökohtia. Sen vuoksi perustettiin Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB, jolle annettiin vastuu EU:n rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta sekä järjestelmäriskien ehkäisemisestä ja lieventämisestä. Mikrotason vakauden valvonnasta vastaavat kaikki kolme sektorivalvojaa (EBA, ESMA ja EIOPA)

Pankkiunionin perustamisen myötä 2012 sääntely- ja valvontakehykseen lisättiin uusia elementtejä, kuten yhteinen sääntökirja, yhteinen valvontamekanismi (2014) sekä vuonna 2016 toimintansa aloittanut yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Vuonna 2019 saatettiin päätökseen valvontajärjestelmän kehyksen uudelleentarkastelu muuttamalla Euroopan valvontaviranomaisten ja järjestelmäriskikomitean perustamisasetuksia.

Talousvaliokunta on ottanut näihin kantaa aikaisemmassa lausunnossaan—. Muutoksilla pyrittiin vahvistamaan valvontaviranomaisten valtuuksia ja hallintoa sekä parantamaan järjestelmäriskikomitean valvontavalmiuksia ja kykyä ennakoida ja havaita rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.

Talousvaliokunta toistaa aikaisemmin lausumansa, jonka mukaan yhtenäinen valvonta edesauttaa myös perinteisen pankkisektorin ulkopuolisen, valtioiden rajat ylittävän rahoituksen välityksen kasvun tuomien uudentyyppisten riskien tunnistamisessa ja rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksien ennalta ehkäisyssä.

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan sääntelyn harmonisoinnista huolimatta jäsenvaltioiden viranomaiset lähestyvät hyvin eri tavoin lupa- ja valvontatehtäväänsä. Ne toimijat, joiden toiminta on rajatylittävää, voivat kohdata hyvinkin erilaisia toimilupa- ja ilmoitusvelvollisuuksia, mikä voi johtaa liiketoimintamahdollisuuksien eriytymiseen jäsenvaltioissa. Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen ja kilpailun avautuminen edellyttävät yhteisten sääntöjen lisäksi soveltamiskäytäntöjen yhtenäisyyttä ja toimijoiden tasapuolista kohtelua. Valvontavallan siirtäminen kansalliselta EU-tasolle on määrätyissä, rajat ylittävien toimijoiden tapauksissa perusteltua, mutta joissain tapauksissa, erityisesti pienten kansallisten toimijoiden kohdalla, valvonta on tarkoituksenmukaista säilyttää kansallisella tasolla. Pienten toimijoiden valvonnan suhteen talousvaliokunta toteaa kuitenkin, että erityisesti digitaalisuuden hyödyntäminen on edistänyt kehitystä, jossa toimijan koko ei välttämättä korreloi sen luomien riskien kanssa.

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuksen yhteydessä tarkasteltiin myös EU:n makrovakauden valvonnasta vastaavan Euroopan järjestelmäriskikomitean (ESRB) hallintoa. Osana ESRB-asetuksen muutosta jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus valita ESRB:n hallintoneuvoston äänivaltaiseksi jäseneksi joko kansallisen keskuspankin pääjohtaja tai makrovakausviranomaisen korkean tason edustaja (Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja). Nämä kriteerit johtavat siihen, että Suomen molemmat jäsenet ESRB:n hallintoneuvostossa olisivat Suomen Pankista. Tällä hetkellä Suomen edustajat ESRB:n hallintoneuvostossa ovat Suomen Pankista ja Finanssivalvonnasta. Tiedonkulun ja toiminnan tehokkuuden takaamiseksi on kannatettavaa pitää Suomen edustus ESRB:n hallintoneuvostossa jatkossakin ennallaan, hallituksen esityksen mukaisesti.

Rahoitusmarkkinoiden integraatio altistaa jäsenvaltioita yhteisille tai yhteisiksi muodostuville häiriöille aikaisempaa enemmän. Yhtenäiselle finanssivalvontakehikolle on selkeä tarve finanssipalveluiden ja -tuotteiden liikkuessa entistä enemmän rajojen yli. Olennaista on, että eurooppalaisen valvontajärjestelmän sisällä säilyy tulkintojen koheesio ja selkeä työnjako keskitetyn ja hajautetun valvonnan välillä.

Talousvaliokunta tähdentää, että pääomamarkkinoiden kehittymisen ja finanssipalveluiden rajat-ylittävyyden kannalta on tärkeää, että jäsenvaltioiden käytössä oleva kansallinen harkintavalta ei tee tyhjäksi harmonisointipyrkimyksiä. Tässä katsannossa kapea kansallinen liikkumavara on perusteltua.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

2. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

26 §. Toimiluvan ja rekisteröitymisen peruuttaminen ja siihen rinnastettava toiminnan määrääminen lopetettavaksi.

40 §. Seuraamusmaksu.

41 a §. Seuraamusmaksun enimmäismäärä eräissä tapauksissa.

61 §. Ulkomaiseen ETA-sivuliikkeeseen ja muuhun ulkomaiseen ETA-valvottavaan ja toisen ETA-valtion valvonnassa olevaan säänneltyyn markkinaan kohdistuvasta toimenpiteestä ilmoittaminen sekä ulkomaisen ETA-sivuliikkeen ja muun ulkomaisen ETA-valvottavan toiminnan rajoittaminen ja kieltäminen.

Pykälän otsikko tulee muuttaa hallituksen esityksen HE 16/2021 vp sisältämien muutosten johdosta. Sana peruuttaminen muutetaan sanaksi peruminen.

Koska hallituksen esityksen HE 171/2020 vp myötä pykälään on lisätty uusi 9 momentti ja hallituksen esityksen HE 16/2021 vp myötä uusi 10 momentti, tulee nyt lisättävän uuden momentin numeroksi 11.

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunta on hyväksynyt aikaisempaan hallituksen esitykseen HE 255/2020 vp sisältyvän 40 §:n muutoksen, joka täytyy ottaa nyt huomioon.

Pykälän 2 momentin 6 kohtaan tulee lisätä maininta 19 a—19 c artiklan säännöksistä Euroopan unionin ilmastosiirtymää koskevista vertailuarvoista ja Euroopan unionin Pariisin sopimuksen mukaisista vertailuarvoista.

Lainkohtaa on muutettu hallituksen esitykseen HE 16/2021 vp sisältyvällä sääntelyllä. 12 momentti tulee muuttaa siten, että siinä viitattu, 11 momentissa tarkoitettu seuraamusmaksu koskee vertailuarvoasetuksen 11 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 4 kohdan rikkomista ja oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään joko kaksi prosenttia oikeushenkilön seuraamusmaksun määräämistä edeltävän vuoden liikevaihdosta tai enintään 250 000 euroa sen mukaan, kumpi on suurempi. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään 100 000 euroa.

Talousvaliokunta ehdottaa, että Finanssivalvonnasta annetun lain 61 §:n 5 momenttia muutetaan niin, että säännöksessä oleva viittaus ”Euroopan unionin direktiiveissä” muutetaan muotoon ”Euroopan unionin säädöksissä”.

3. Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta

1. luku. Yleiset säännökset

4 §. Määritelmät.

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen, hallituksen esitys HE 261/2020 vp:n mukaisella sääntelyllä on muutettu lain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia. Näiden muutosten huomioon ottamiseksi, lakiehdotuksen johtolausetta tulee muuttaa lisäämällä siihen uuden lain numero.

4. Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta

5 §. Suhteellista valvontamaksua maksavan perusmaksu.

Lainkohdan sisältämään taulukkoon on tehty muutoksia hallituksen esitysten HE 178/2020 vp ja HE 16/2021 vp johdosta. Nämä muutokset täytyy ottaa tässä huomioon.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (1070/2017) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 19 ja 21–24 kohta, 8–9 luku sekä 12 luvun 2 §:n 2 momentin 7 ja 8 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 2 §:n 1 momentin 19 ja 21–24 kohta laissa 295/2017,

muutetaan 1 luvun 1 § ja 2 §:n 1 momentin 20 ja 31 kohta, 2 luvun 1 §, 3 luvun 11 §:n 6 momentti, 5 luvun 4 §:n 2 momentti, III osan otsikko, 7 luvun 3 §:n 3 momentti, 12 luvun 2 §:n 3 momentin johdantokappale sekä 13 luvun 2 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 1 § ja 2 luvun 1 § osaksi laissa 295/2019 sekä 1 luvun 2 §:n 1 momentin 20 ja 31 kohta ja 7 luvun 3 §:n 3 momentti laissa 295/2019, sekä

lisätään 10 lukuun uusi 5 § ja 12 luvun 2 §:n 3 momenttiin uusi 5 a kohta seuraavasti:

1 luku

Soveltamisala ja määritelmät

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan kaupankäynnin järjestämiseen rahoitusvälineillä ja rahoitusvälineiden kaupankäyntiin liittyvien tietojen julkistamiseen.

Tätä lakia sovelletaan pörssiä vastaavaan ulkomaiseen yhteisöön siten kuin 4 luvussa säädetään.

EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetus Rahoitusvälineiden kaupankäyntiin liittyvien tietojen julkistamisesta ja kaupankäynnistä johdannaissopimuksilla säädetään lisäksi rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 600/2014, jäljempänä. Mainitussa asetuksessa säädetään myös rahoitusvälineillä tehtyjen liiketoimien raportoinnista toimivaltaiselle viranomaiselle, syrjimättömästä pääsystä määrityspalveluihin ja vertailuarvoja koskeviin tietoihin sekä raportointipalveluista.

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

raportointipalvelujen tarjoajalla 20)EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 2 artiklan 1 kohdan 36 a alakohdassa tarkoitettua henkilöä;

johdolla 31)sijoituspalvelun tarjoajan tai pörssin hallitusta ja, jos yrityksellä on hallintoneuvosto, hallintoneuvostoa, toimitusjohtajaa sekä kaikkia sellaisia toimitusjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivia, jotka ovat yrityksen ylimmissä johtotehtävissä tai tosiasiallisesti johtavat yrityksen toimintaa;

2 luku

Säännellyn markkinan ylläpitäminen

1 §

Säännellyn markkinan ylläpitämisen luvanvaraisuus ja muu sallittu toiminta

Säänneltyä markkinaa ei saa ylläpitää ilman valtiovarainministeriön myöntämää toimilupaa.

Pörssi saa säännellyn markkinan ylläpitämisen lisäksi ylläpitää monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ja organisoitua kaupankäyntijärjestelmää ja tarjota rahoitusvälineiden vaihdantaan ja säilytykseen liittyviä tietojenkäsittely- ja muita palveluja sekä arvopaperi-, johdannais- ja rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen liittyviä koulutus- ja tiedotuspalveluja sekä harjoittaa muuta edellä tässä momentissa tarkoitettuun toimintaan läheisesti liittyvää toimintaa.

Pörssi saa toimia selvitysosapuolena sekä toimia tilinhoitajana noudattaen arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettua lakia (348/2017).

Pörssin oikeudesta tarjota raportointipalveluja säädetään EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 27 b artiklan 2 kohdassa.

Pörssi ei saa harjoittaa muuta kuin tässä pykälässä tarkoitettua toimintaa.

3 luku

Säännellyn markkinan toiminnan järjestäminen

11 §

Kaupankäynnin keskeyttäminen tai lopettaminen

Pörssi voi pyytää Finanssivalvontaa vahvistamaan 1, 2 tai 4 momentissa tarkoitetun kaupankäynnin keskeytys- tai lopettamispäätöksen. Finanssivalvonnan on tällaisen pyynnön saatuaan ilman aiheetonta viivytystä päätettävä, vahvistaako se pörssin tekemän päätöksen. Jos Finanssivalvonta päättää olla vahvistamatta pörssin tekemää päätöstä, pörssin on ilman aiheetonta viivytystä jatkettava kaupankäyntiä rahoitusvälineellä.

5 luku

Monenkeskiseen ja organisoituun kaupankäyntijärjestelmään sovellettavat vaatimukset

4 §

Eturistiriitojen hallinta ja järjestelmien luotettavuus

Monenkeskisen tai organisoidun kaupankäynnin järjestäjän on noudatettava mitä 3 luvun 1 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 11, 17–20, 23 ja 28 §:ssä säädetään toiminnan järjestämisestä, järjestelmien häiriönsietokyvystä, kauppojen hintavaihtelurajoista ja sähköisestä kaupankäynnistä ja sillä on oltava sitä varten käytössään kaikki tarvittavat tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt.

III OSA

KAUPANKÄYNNIN LÄPINÄKYVYYS

7 luku

Rahoitusvälineiden kaupankäynnin läpinäkyvyysvaatimukset

3 §

Kauppojen sisäisen toteuttamisen keskeyttäminen ja kieltäminen

Jos Finanssivalvonta on vahvistanut 3 luvun 11 §:n 6 momentin mukaisesti pörssin tekemän rahoitusvälinettä koskevan kaupankäynnin keskeytys- tai lopettamispäätöksen tai määrännyt 3 luvun 12 §:n 1 momentin mukaisesti pörssin keskeyttämään kaupankäynnin rahoitusvälineellä ja rahoitusväline on sisäisen toteuttamisen kohteena, sisäisen toteuttajan on keskeytettävä kaupankäynti kyseisellä rahoitusvälineellä.

10 luku

Valvonta, salassapitovelvollisuus ja erityiset toimivaltuudet

5 §

Raportointipalvelujen tarjoajien valvonta

Oikeudesta tarjota raportointipalveluja sekä raportointipalvelujen tarjoajien toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista ja valvonnasta säädetään EU:n rahoitusvälineiden markkinat asetuksen IV a osastossa.

Jos Finanssivalvonnan tehtävänä on EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 27 b artiklan mukaisesti myöntää toimilupa raportointipalvelujen tarjoajalle ja valvoa sitä, Finanssivalvonnan on valvottava raportointipalvelujen tarjoajan toimintaa arvioidakseen, täyttyvätkö kyseisessä asetuksessa tällaisen toiminnan harjoittamiselle asetetut edellytykset. Finanssivalvonnan on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet hankkiakseen näiden edellytysten täyttymisen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Mitä 3 luvun 3 §:ssä säädetään rikkomuksista ilmoittamisesta, sovelletaan myös Finanssivalvonnan valvottavana olevaan raportointipalvelujen tarjoajaan.

12 luku

Hallinnolliset seuraamukset

2 §

Seuraamusmaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi seuraavien EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen säännösten rikkominen tai laiminlyönti:

5 a) 27 b artiklan 1, 2 ja 4 kohdan säännökset raportointipalvelujen tarjoajien toimilupavaatimuksesta, 27 f artiklan 1–3 kohdan säännökset raportointipalvelujen tarjoajan ylintä hallintoelintä koskevista vaatimuksista, 27 g artiklan 1–5 kohdan säännökset hyväksytyn julkistamisjärjestelyn toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista ja 27 i artiklan 1–4 kohdan säännökset hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän toiminnan järjestämistä koskevista vaatimuksista, jos raportointipalvelujen tarjoajaa koskee 27 b artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukainen poikkeus;

13 luku

Vahingonkorvaus- ja rangaistussäännökset

2 §

Luvaton kaupankäynnin järjestäminen rahoitusvälineillä

luvattomasta kaupankäynnin järjestämisestä rahoitusvälineillä Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta harjoittaa pörssin toimintaa vastoin 2 luvun 1 §:ää taikka ylläpitää monenkeskistä tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää vastoin 5 luvun 1 §:n 1 momenttia, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.

Laki

Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

,

14

, 61 §:n 5 momentti

Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:n 2 momentin 613 jakohta ja 4 momentin 10 kohta, 5 §:n 10, 32 ja 33 kohta, 21 §:n otsikko sekä 4 ja 5 momentti, 24 §:n 5 momentti, 28 §:n 7 momentti, 32 a §:n 1 ja 2 momentti, 32 c §:n 1 momentti, 40 §:n 2 momentin 6 kohta, 41 §:n 3 momentti, 41 a §:n 12 momentti, 49 a §, 50 b §:n johdantokappale, 50 k § ja 53 §:n 2 momentti,

61 §:n 5 momentti laissa 1071/2017,

sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 2 momentin 6 kohta, 4 §:n 4 momentin 10 kohta, 5 §:n 32 kohta, 21 §:n otsikko sekä 4 ja 5 momentti ja 28 §:n 7 momentti laissa 1071/2017, 4 §:n 2 momentin 13 kohta ja 5 §:n 33 kohta laissa 1108/2018, 5 §:n 10 kohta, 32 a §:n 1 ja 2 momentti ja 40 §:n 2 momentin 6 kohta laissa 215/2019, 24 §:n 5 momentti, 49 a §, 50 b §:n johdantokappale ja 53 §:n 2 momentti laissa 1242/2011, 32 c §:n 1 momentti laissa 296/2019, 41 §:n 3 momentti laissa 1229/2018, 41 a §:n 12 momentti laissa 316/2020 sekä 50 k § laissa 1442/2016,sekä

lisätään

15

,

/ ja /

11

4 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 752/2012, 254/2013, 170/2014, 311/2015, 1055/2016, 352/2017, 1071/2017, 1108/2018, 215/2019 ja 296/2019, uusikohta, 26 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 170/2014, 611/2014, 311/2015, 1442/2016575/2017uusimomentti sekä 27 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 611/2014, 575/2017, 241/2018 ja 1108/2018, uusi 9 momentti seuraavasti:

4 §

Valvottavat

Toimilupavalvottavalla tarkoitetaan tässä laissa:

6) kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (1070/2017) tarkoitettua pörssiä;

arvopaperistamisasetus

13) sellaista yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402, jäljempänä, 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöä,jolle on myönnetty mainitun asetuksen 28 artiklassa tarkoitettu toimilupa;

;

14) omistusyhteisö, jolle on myönnetty omistusyhteisötoimintaa koskeva lupa luottolaitostoiminnasta annetun lain 2 a luvussa säädetyllä tavalla

15

EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetus

) sellaista rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014, jäljempänä, 2 artiklan 1 kohdan 34 alakohdassa tarkoitettua hyväksyttyä julkistamisjärjestelyä ja 36 alakohdassa tarkoitettua hyväksyttyä ilmoitusjärjestelmää, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan ja jonka valvonnasta se vastaa mainitun asetuksen 27 b artiklan 1 kohdan toisen alakohdan perusteella.

Muulla valvottavalla tarkoitetaan tässä laissa:

vertailuarvoasetus 10) sellaista vertailuarvon hallinnoijaa, joka ei ole 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimilupavalvottava ja jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011, jäljempänä, 34 artiklan perusteella.

5 §

Muut finanssimarkkinoilla toimivat

Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa:

EU:n arvopaperikeskusasetus 10) sitä, joka kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:n, sijoitusrahastolain 4 luvun 7 §:n, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:n, luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 luvun 1 §:n, sijoituspalvelulain 6 a luvun 1 §:n, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:n, vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:n, maksulaitoslain 21 a tai 21 c §:n taikka arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014, jäljempänä, nojalla on velvollinen tekemään Finanssivalvonnalle ilmoituksen osakkeiden tai osuuksien hankinnasta ja luovutuksesta;

32) sellaista vertailuarvon hallinnoijaa, jonka Finanssivalvonta on rekisteröinyt vertailuarvoasetuksen 34 artiklan perusteella;

33) muuta henkilöä kuin 4 §:ssä tarkoitettua valvottavaa tai tämän momentin 32 kohdassa tarkoitettua rekisteröitynyttä vertailuarvon hallinnoijaa, joka on velvollinen noudattamaan vertailuarvoasetusta;

21 §

Markkinoiden väärinkäyttöön ja vertailuarvoasetuksen valvontaan liittyvä erityinen tietojensaantioikeus

Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja vertailuarvoasetuksen valvonnan kannalta tarpeellisia vakiomuotoisia tietoja hyödykejohdannaisiin liittyvillä spot-markkinoilla toimivilta markkinaosapuolilta, raportteja liiketoimista sekä päästä suoraan kaupankävijöiden järjestelmiin.

Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietoja kaikilta henkilöiltä, jotka osallistuvat vertailuarvon tarjontaan ja tietojen toimittamiseen sitä varten, myös palveluntarjoajilta, joille vertailuarvon tarjoamista koskevat tehtävät, palvelut tai toiminta on ulkoistettu vertailuarvoasetuksen 10 artiklan mukaisesti, sekä heidän päämiehiltään, ja tarvittaessa kutsua tällainen henkilö kuultavaksi.

24 §

Tarkastusoikeus

Euroopan valvontaviranomaisella on finanssimarkkinoita koskevissa Euroopan unionin säädöksissä tarkoitetuissa tapauksissa Euroopan finanssivalvonta-asetusten mukaisesti oikeus osallistua tarkastukseen.

26 §

peruminen

Toimiluvan ja rekisteröitymisenja siihen rinnastettava toiminnan määrääminen lopetettavaksi

15

Edellä 4 §:n 2 momentinkohdassa tarkoitetun toimilupavalvottavan toimiluvan peruuttamista koskevista edellytyksistä säädetään EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 27 e artiklan 1 kohdassa ja 27 f artiklan 4 kohdassa. Mainituissa säännöksissä tarkoitettuun Finanssivalvonnan päätökseen sovelletaan tämän pykälän 3 momenttia.

27 §

Toimiluvan ja rekisteröitymisen mukaisen toiminnan rajoittaminen

15

Finanssivalvonta voi rajoittaa määräajaksi 4 §:n 2 momentinkohdassa tarkoitetun toimilupavalvottavan toimiluvan mukaista toimintaa, jos EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 27 e artiklassa säädetyt toimiluvan peruuttamista koskevat edellytykset täyttyvät.

28 §

Johdon toiminnan rajoittaminen

Finanssivalvonta voi määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi, kieltää henkilöä toimimasta vertailuarvoasetuksessa tarkoitetun hallinnoijan tai valvotun tietolähteen hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä, toimitusjohtajana tai toimitusjohtajan sijaisena taikka muuna ylimpään johtoon kuuluvana, jos tämä on rikkonut tai laiminlyönyt mainitun asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä.

32 a §

Omistusosuuden hankinnan kieltäminen

Finanssivalvonta voi saatuaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 luvun 1 §:ssä, sijoituspalvelulain 6 a luvun 1 §:ssä, sijoitusrahastolain 4 luvun 7 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:ssä tai 14 luvun 9 §:ssä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:ssä, maksulaitoslain 21 a tai 21 c §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:ssä, EU:n arvopaperikeskusasetuksessa tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kieltää mainituissa lainkohdissa tarkoitetun omistusosuuden hankkimisen luottolaitoksesta, sijoituspalveluyrityksestä, rahastoyhtiöstä, vaihtoehtorahastojen hoitajasta, säilytysyhteisöstä, erityisestä säilytysyhteisöstä, vakuutusyhtiöstä sekä niiden omistusyhteisöistä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisöstä, sähkörahayhteisöstä, maksulaitoksesta, pörssistä, pörssin omistusyhteisöstä, arvopaperikeskuksesta tai arvopaperikeskuksen omistusyhteisöstä, jos osuuden omistus vaarantaisi hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisen toiminnan tai, jos hankinnan kohteena on vakuutusyhtiö, vakuutetut edut, sillä perusteella, että on perusteltua aihetta epäillä:

1) ilmoitusvelvollisen mainetta tai taloudellisen aseman riittävyyttä;

2) hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön johdon luotettavuuden tai sopivuuden taikka muiden toimilupaedellytysten vaarantumista hankinnan johdosta;

3) hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön vakavaraisuuden, valvonnan ja siihen liittyvän viranomaisten tietojenvaihdon edellytysten vaarantumista hankinnan johdosta; tai

4) hankinnan liittymistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen.

Finanssivalvonta voi kieltää 1 momentissa tarkoitetun hankinnan myös, jos se ei ole saanut 32 b §:n 2 momentin mukaisen käsittelyajan kuluessa mainitussa momentissa tarkoitettuja lisätietoja taikka luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 luvun 1 §:n 6 momentissa, sijoitusrahastolain 4 luvun 7 §:n 6 momentissa, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:n 5 momentissa, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:n 6 momentissa, maksulaitoslain 21 a §:n 6 momentissa tai 21 c §:ssä, vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:n 6 momentissa tai EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuja tietoja tai selvityksiä. Finanssivalvonta voi niin ikään kieltää 1 momentissa tarkoitetun hankinnan, jos se ei ole saanut kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:n 5 momentissa taikka EU:n arvopaperikeskusasetuksessa tarkoitettuja selvityksiä kahden kuukauden kuluessa omistusosuuden hankintaa koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Finanssivalvonta voi lisäksi kieltää hankinnan, jos se ei ole saanut tämän lain 32 b §:n 1 momentissa tarkoitettuja vaadittavia selvityksiä 60 arkipäivän kuluessa siitä, kun se lähetti ilmoitusvelvolliselle tiedon puuttuvista selvityksistä.

32 c §

Osakkeisiin ja osuuksiin perustuvien oikeuksien rajoittaminen

Finanssivalvonta voi kieltää osakkeiden tai osuuksien omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä, vaihtoehtorahastojen hoitajassa, säilytysyhteisössä, erityisessä säilytysyhteisössä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisössä, sähkörahayhteisössä, vakuutusyhtiössä sekä niiden omistusyhteisöissä, pörssissä, pörssin omistusyhteisössä, arvopaperikeskuksessa ja arvopaperikeskuksen omistusyhteisössä, enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, jos:

1) osakkeiden tai osuuksien hankinnasta ei ole tehty luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 luvun 1 §:ssä, sijoituspalvelulain 6 a luvun 1 §:ssä, sijoitusrahastolain 4 luvun 7 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:ssä tai 14 luvun 9 §:ssä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:ssä, maksulaitoslain 21 a §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:ssä, EU:n arvopaperikeskusasetuksessa tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta;

2) osakkeet tai osuudet on hankittu Finanssivalvonnan 32 a §:ssä tarkoitetusta kiellosta huolimatta; tai

3) 1 kohdassa mainituissa lainkohdissa säädetyn omistusrajan saavuttanut tai ylittänyt omistus vaarantaa 32 a §:ssä tarkoitetulla tavalla kohdeyrityksen tai kohdeyhteisön terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisen toiminnan tai, jos kohdeyritys on vakuutusyhtiö, vakuutetut edut.

40 §

Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksu määrätään myös sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo:

19 a—19 c artiklan säännöksiä Euroopan unionin ilmastosiirtymää koskevista vertailuarvoista ja Euroopan unionin Pariisin sopimuksen mukaisista vertailuarvoista,

6) vertailuarvoasetuksen 4–16 artiklan säännöksiä vertailuarvojen koskemattomuudesta ja luotettavuudesta,21–26 artiklan säännöksiä kriittisistä, merkittävistä sekä muista kuin merkittävistä vertailuarvoista, 27 artiklan säännöksiä vertailuarvoselvityksestä, 28 artiklan säännöksiä vertailuarvon muutoksista ja lakkaamisesta, 29 artiklan säännöksiä vertailuarvon käytöstä sekä 34 artiklan säännöksiä hallinnoijan toimiluvasta ja rekisteröinnistä;

41 §

Seuraamusmaksun määrääminen

esiteasetus Sen lisäksi, mitä edellä 2 momentissa säädetään, jos kyse on vertailuarvoasetuksen rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös menettelyn vaikutus reaalitalouteen. Jos kyse on arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129, jäljempänä, rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös vaikutus ei-ammattimaisten asiakkaiden asemaan.

41 a §

Seuraamusmaksun enimmäismäärä eräissä tapauksissa

11

seuraamusmaksun määräämistä

Josmomentissa tarkoitettu seuraamusmaksu koskee vertailuarvoasetuksen 11 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 4 kohdan rikkomista, oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään joko kaksi prosenttia oikeushenkilönedeltävän vuoden liikevaihdosta tai enintään 250 000 euroa sen mukaan, kumpi on suurempi. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään 100 000 euroa.

49 a §

Ilmoitus Euroopan valvontaviranomaiselle ratkaisusuosituksia antavista toimielimistä

Finanssivalvonnan on finanssimarkkinoita koskevissa Euroopan unionin säädöksissä tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava asianomaiselle Euroopan valvontaviranomaiselle ne Suomessa käytössä olevat menettelyt, joilla valvottavien ja muiden finanssimarkkinoilla toimivien asiakkaat voivat saattaa finanssimarkkinoita koskevien lakien soveltamista koskevat yksittäiset erimielisyydet ratkaisusuosituksia antavien riippumattomien toimielinten käsiteltäviksi.

50 b §

Erimielisyyden saattaminen Euroopan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi

Finanssivalvonta voi finanssimarkkinoita koskevissa Euroopan unionin säädöksissä tarkoitetuissa tapauksissa Euroopan finanssivalvonta-asetusten mukaisesti saattaa Euroopan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi Finanssivalvonnan ja ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen välille syntyneen erimielisyyden, joka koskee:

50 k §

Toiminta vertailuarvoasetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena

Finanssivalvonta toimii vertailuarvoasetuksen 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.

53 §

Valvontayhteistyöstä kieltäytyminen

Finanssivalvonnan on ilmoitettava kieltäytymisestä ja sen perusteista pyynnön esittäneelle viranomaiselle sekä finanssimarkkinoita koskevissa Euroopan unionin säädöksissä tarkoitetuissa tapauksissa myös asianomaiselle Euroopan valvontaviranomaiselle.

61 §

Ulkomaiseen ETA-sivuliikkeeseen ja muuhun ulkomaiseen ETA-valvottavaan ja toisen ETA-valtion valvonnassa olevaan säänneltyyn markkinaan kohdistuvasta toimenpiteestä ilmoittaminen sekä ulkomaisen ETA-sivuliikkeen ja muun ulkomaisen ETA-valvottavan toiminnan rajoittaminen ja kieltäminen

säädöksissä

Finanssivalvonnan on ilmoitettava ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle sekä finanssimarkkinoita koskevissa Euroopan unionintarkoitetuissa tapauksissa Euroopan komissiolle ja asianomaiselle Euroopan valvontaviranomaiselle toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettujen säännösten, määräysten, sääntöjen tai ehtojen vastaisen toiminnan lopettamiseksi.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.

Laki

rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

1 luvun 4 §:n 1 momentti laissa /2021

rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 1 luvun 4 §:n 1 momentin 15 kohta, 2 luvun 1 §:n 1 momentti ja 8 luvun 11 §, sellaisena kuin niistä onja 2 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 573/2019, sekä

lisätään 1 luvun 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1089/2017 ja 573/2019, uusi 14 a kohta ja 9 lukuun uusi 3 a § seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

4 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

Euroopan pankkivalvonta-asetuksella 14 a)Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1093/2010;

Euroopan pankkiviranomaisella 15)Euroopan pankkivalvonta-asetuksessa tarkoitettua Euroopan pankkiviranomaista;

2 luku

Riskiarvio

1 §

Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio

komissio Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö toimivat kansallisina viranomaisina, jotka sovittavat yhteen kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion laadintaa. Sisäministeriö vastaa kansallisen terrorismin rahoittamisen ja valtiovarainministeriö rahanpesun rahoittamisen riskiarvion laadinnasta. Riskiarviossa on tunnistettava ja arvioitava Suomen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä sekä otettava huomioon Euroopan komission, jäljempänä, laatima Euroopan unionin laajuinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio. Kansallista riskiarviota on päivitettävä säännöllisesti, ja se on toimitettava komission, Euroopan pankkiviranomaisen ja muiden jäsenvaltioiden saataville.

8 luku

Hallinnolliset seuraamukset

11 §

Luotto- tai rahoituslaitokselle määrätyistä seuraamuksista ilmoittaminen Euroopan pankkiviranomaiselle

Finanssivalvonnan on toimitettava Euroopan pankkiviranomaiselle:

1) tieto tässä luvussa tarkoitetusta luotto- tai rahoituslaitokselle määrätystä ja julkistetusta seuraamuksesta samanaikaisesti, kun seuraamus julkistetaan sekä tieto mahdollisesta muutoksenhausta ja sen lopputuloksesta;

2) vuosittain yhdistelmätiedot kunakin vuonna määrätyistä tämän luvun mukaisista luotto- tai rahoituslaitoksille määrätyistä seuraamuksista.

Mitä 1 momentissa säädetään seuraamuksesta, sovelletaan myös 7 luvun 4–7 §:ssä tarkoitettuun päätökseen.

Aluehallintoviraston on toimitettava Finanssivalvonnalle 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot, jotka koskevat rahoituspalveluja tarjoavia yrityksiä. Finanssivalvonnan on toimitettava tiedot edelleen Euroopan pankkiviranomaiselle.

9 luku

Erinäiset säännökset

3 a §

Yhteistyö Euroopan pankkiviranomaisen kanssa

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen liittyvistä Euroopan pankkiviranomaisen tehtävistä ja niihin liittyvistä valvontaviranomaisten velvollisuuksista säädetään Euroopan pankkivalvonta-asetuksen 9 a artiklassa ja Euroopan pankkiviranomaisen tutkintapyynnöistä valvontaviranomaisille 9 b artiklassa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.

Laki

Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

,

Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentti laeissa 1076/2017271/2021 ja/ 2021, ja 6 §:n 1 momentti laissa 575/2019, seuraavasti:

5 §

Suhteellista valvontamaksua maksavan perusmaksu

Edellä 4 §:ssä tarkoitetun suhteellisen valvontamaksun lisäksi maksettavan perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

6 §

Muun maksuvelvollisen perusmaksu

Muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisen perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.

Laki

sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 2 luvun 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1069/2017, seuraavasti:

2 luku

Oikeus tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa

3 §

Oheispalvelut ja oikeus tarjota raportointipalveluja

Monenkeskisen tai organisoidun kaupankäynnin järjestämistä harjoittavan sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota raportointipalveluja säädetään EU:n rahoitusvälineiden markkinat asetuksen 27 b artiklan 2 kohdassa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .