Eduskunnan puhemiehelle
Kaksi isoa työnantajaliittoa — Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry — ovat ilmoittaneet siirtävänsä työehdoista sopimisen paikallistasolle, yrityksiin. Ne haluavat murtaa työehtojen yleissitovuuden.
Työnantajan saneluvalta työpaikalla vahvistuu, ja palkat ja työehdot heikkenevät. Työehtosopimuksissa on sovittu myös asioista, joiden yleensä ajatellaan tulevan laista: lomarahat, ylityökorvaukset, vuoro- ja pyhälisät, neljää viikkoa pidemmät alakohtaiset vuosilomat, 37,5-tuntiset työviikot, palkalliset vanhempainvapaapäivät, sairaan lapsen hoitaminen, palkallinen sairausloma ja luottamusmiehen asema.
Jos tämä järjestelmä murretaan, menetykset voivat olla tuhansia euroja tavallisille työntekijöille.
Lähtökohtaisesti työnantajan neuvotteluasema on työntekijää paljon vahvempi. Työnantajalla katsotaan olevan työnjohto-oikeus eli oikeus päättää työn tekijästä, sisällöstä, ajasta ja paikasta. Tätä direktio-oikeutta vahvistaa työnantajan tulkintaetuoikeus. Ristiriitatilanteessa työnantajan kanta voittaa ja sitä noudatetaan, kunnes tuomioistuin päättää toisin. Työnantajan määräysvallan ja vahvan neuvotteluaseman takaavia oikeuksia ei ole lainsäädännössä erikseen määritelty, vaan ne on johdettu perustuslailla suojatusta omistusoikeudesta. Omaisuuden suoja takaa, että tuotantovälineiden omistajalla on oikeus päättää niiden käytöstä.
Työntekijöiden neuvotteluasemaa heikentää myös työvoiman tarjontaa lisäävä politiikka, muun muassa hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä linjaama tavoite kaksinkertaistaa ns. työperäinen maahanmuutto vuosikymmenen loppuun mennessä sekä jo aiempi linjaus työttömyysturvan lisäpäivien eli ns. työttömyys- tai eläkeputken lakkautuksesta. Työttömyysturvaa on heikennetty useilla päätöksillä jo aiempien hallitusten kausilla mm. lyhentämällä turvan kestoa. Uusia työttömyysturvaleikkauksia on jatkuvasti esillä. Työvoiman tarjonnan lisäämiseen tähtäävää politiikkaa on Suomessa toteutettu jo pitkään hallituskoalitioista riippumatta.
Tarve työntekijöiden oikeuksien vahvistamiselle lainsäädännöllä on ilmeinen. Työehtojen polkumyynnin estämiseksi tulisi työntekijöiden eduista säätää lailla nykyistä laajemmin ja vahvistaa myös työntekijöiden neuvotteluasemaa. Tällaisia lainsäädäntötoimia voisivat olla esimerkiksi lakisääteinen minimipalkka, alipalkkauksen kriminalisointi, luottamusmiehen aseman vahvistaminen ja liittojen kanneoikeus. Myös yleissitovuuden kriteereitä voitaisiin muuttaa työntekijöiden kannalta edullisemmiksi.
Työministeri Tuula Haatainen totesi eduskunnan kyselytunnilla 6.5.2021 vastauksena asiaa koskeneeseen kysymykseeni seuraavaa: "Syksy näyttää sen, mikä on yleissitovuuden tilanne. Toivon, että tilanne pysyy samankaltaisena eli että yleissitovuus säilyy ja että meidän valtakunnalliset työehtosopimukset olisivat se pohja ja runko. Mikäli näin ei ole, niin olemme sitten ihan toisenlaisessa tilanteessa, ja totta kai hallitus siinä tilanteessa joutuu arvioimaan ja puntaroimaan mahdollisia toimenpiteitä."
Nykyiset Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n työehtosopimukset umpeutuvat jo pian eli toimenpiteillä on kiire. Teknologiateollisuuden työehtosopimukset ovat voimassa 30.11.2021 saakka. Metsäteollisuuden keskeisistä työehtosopimuksista osa on voimassa 31.12.2021 ja osa 28.2.2022 saakka. Jos hallitus reagoi vasta syksyllä, kun sopimukset alkavat umpeutua, on se auttamatta myöhässä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi työnantajien viedessä työehdoista sopimisen paikallistasolle ja pyrkiessä heikentämään yleissitovuutta?