Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET
Hallituksen esitys Lakialoitteet
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia. Muutoksilla pyritään edistämään alaikäisten suojelua antamalla työnantajille ja muille rikostaustan selvittämisvelvollisille tahoille mahdollisuus selvittää työnhakijoiden ja muiden rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin kuuluvien henkilöiden rikostaustaa myös lyhytaikaisissa enintään kolme kuukautta kestävissä työntekotilanteissa. Työnantajilla, työnantajaan rinnastettavilla tahoilla eli siviilipalveluskeskuksella ja työ- ja elinkeinoviranomaisella, viranomaisella, kunnalla ja kuntayhtymällä olisi lain mukaan oikeus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ennen työhön ottamista, luvan myöntämistä, päätöksen tai toimeksiantosopimuksen tekemistä taikka ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen. Kyse ei olisi uuden velvollisuuden lisäämisestä lakiin, vaan rikosrekisteriotteen pyytäminen perustuisi kunkin tahon omaan harkintaan ja riskiarvioon.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2021.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Yleistä
Rikostaustan selvittämisen velvoittavuudesta
Lainsäädännön uudistamistarve
Muuta
Lakialoitteet
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Lisäksi lakia sovelletaan myös haettaessa toimilupaa tai toteutettaessa ilmoitusvelvollisuutta yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen, valmisteltaessa perhehoidon toimeksiantosopimusta alaikäiselle annettavasta perhehoidosta, määrättäessä henkilö suorittamaan siviilipalvelusta, tehtäessä sopimusta työkokeilusta sekä perusopetuksessa aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen hankkimiseen.
Nykysääntely ei mahdollista rikostaustan selvittämistä lyhytkestoisissa tehtävissä. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään edistämään alaikäisten suojelua antamalla työnantajille ja muille rikostaustan selvittämisvelvollisille tahoille mahdollisuus selvittää työnhakijoiden ja muiden rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin kuuluvien henkilöiden rikostausta myös lyhytaikaisissa enintään kolme kuukautta kestävissä työntekotilanteissa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitetyn lainmuutoksen tavoitetta lasten suojelusta tärkeänä ja kannattaa rikostaustan selvittämisen laajentamista edellä kuvattuihin lyhytkestoisiin palvelussuhteisiin ja työntekotilanteisiin. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna seuraavin huomioin.
Lakivaliokunnan lausunnossa tuodaan esiin useita seikkoja, jotka puoltaisivat sitä, että oikeuden sijasta olisi kyse velvollisuudesta. Näitä ovat lasten suojelun näkökulma, vastuukysymykset sekä selvittämisoikeudesta mahdollisesti seuraava epäyhtenäinen soveltamiskäytäntö, mikäli jotkut työnantajat käyttävät oikeutta ja toiset taas eivät. Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota siihen, että oletettavasti jo tieto rikostaustan selvittämisestä saa aikaan sen, etteivät lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet hae tehtäviin, joihin pyrkivien rikostaustat selvitetään.
Toisaalta lakivaliokunnan lausunnossa tuodaan esiin myös hallituksen esityksessä valittua sääntelymallia puoltavia käytännön seikkoja, kuten sijaisten tarve. Sijaisia tarvitaan yleisimmin henkilökunnan äkillisissä poissaoloissa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Sijaisen palkkaaminen ei saisi yksittäistapauksissa estyä siitä syystä, että rikosrekisteriotetta ei aikapulan vuoksi voida tarkistaa, jos työnantaja kuitenkin harkitsee henkilön soveltuvaksi. Sijaisten saamisen viivästyminen saattaisi johtaa siihen, että lapsiryhmissä olisi laiton henkilöstötilanne.
Käytännön haasteiden todetaan liittyvän keskeisesti rikosrekisteriotteen saatavuuden nopeuteen Oikeusrekisterikeskuksesta, jossa tavanomainen enimmäiskäsittelyaika on seitsemän työpäivää. Rikostaustaotepyyntöjen käsittelyajassa tulee kuitenkin huomioida myös rikosrekisteritietojen EU-tiedonvaihto, jossa jäsenvaltioilla on velvollisuus vastata pyyntöihin 20 työpäivän kuluessa. Toisen EU-jäsenmaan kansalaisuuden omaavan henkilön rikosrekisteriotteen käsittely saattaa siten kestää huomattavasti edellä mainittua seitsemän työpäivän enimmäiskäsittelyaikaa pidempään ja enimmillään jopa yli kuukauden.
Lakivaliokunta tuo myös lausunnossaan esiin, että rikostaustan selvittäminen on vain yksi, joskin tärkeä, keino muiden joukossa pyrittäessä ehkäisemään lapsiin kohdistuvia rikoksia. Rikosrekisteriote paljastaa vain ne riskihenkilöt, jotka on jo tuomittu rikoksesta. Alalle pyrkivien soveltuvuuden selvittäminen koulutukseen hakeuduttaessa sekä työpaikan järjestelyt, työntekijöiden perehdytys ja valvonta ovat todennäköisesti olennaisempia keinoja rikosten estämiseksi.
Lakivaliokunta päätyy lausunnossaan siihen, että ”Lakivaliokunnan saaman selvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin lakivaliokunnan käsityksen mukaan vallitsevassa tilanteessa kokonaisuutena arvioiden perustelluimmalta, että mahdollisten ongelmien välttämiseksi esityksen 5 b §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa kyseessä olisi esityksessä tarkoitetuin tavoin oikeus otteen pyytämiseen”. Lisäksi lakivaliokunta toteaa, että ”Hallituksen esityksessä omaksutun ratkaisun valitsemista tässä tilanteessa puoltaa myös se, että esityksen keskeinen sisältö on nyt arvioitavana olevan uuden 5 b §:n säätäminen ja hallituksen esitys on valmisteltu pohjautuen harkinnanvaraiseen malliin. Esityksen keskeisen ratkaisun mahdollinen muuttaminen olisi perusteltua tehdä huolelliseen ja perusteelliseen lainvalmisteluun pohjautuen ja vaikutuksia monipuolisesti arvioiden.”
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy näihin johtopäätöksiin nyt käsiteltävänä olevan esityksen osalta ja pitää tärkeänä, että tulevien käytäntöjen selkeyden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi rikosrekisteriotteiden pyytämisestä harkinnanvaraisissa tilanteissa laaditaan selkeät ohjeistukset. Työnantajien suorittamaa riskiarvion tekemistä tulee ohjeistaa, seurata ja valvoa, ja ohjeistuksella on tuettava oikeuden käyttämistä niin laajasti kuin se välttämättömiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta on mahdollista.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevaan lainsäädäntöön liittyy laajempia selvittämis- ja arviointitarpeita. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevia lainsäädäntömuutoksia. Tähän liittyen myös nyt käsiteltävän lainsäädännön seuranta on tärkeää. Selvityksessä on tärkeää arvioida sitä, voidaanko ja miten rikostaustan selvittämisvelvollisuutta laajentaa myös kolmen kuukauden aikarajan alittaviin tilanteisiin siten, että edellä esitetyn kaltaiset sekä mahdolliset muut ongelmatilanteet voidaan välttää. Selvityksessä tulee arvioida myös keinoja, joilla rikosrekisteriotteen saamista voitaisiin nopeuttaa. Edelleen selvityksessä tulee arvioida rikostaustan selvittämisen mahdollisuuksia myös työsuhteen aikana samoin kuin sitä, jääkö tällä hetkellä lain soveltamisalan ulkopuolelle ryhmiä, joiden osalta rikostaustan selvittäminen olisi perusteltua, kuten terveydenhuollon palveluja tarjoavat itsenäiset ammatinharjoittajat sekä edunvalvojat. Myös rikosrekisteriotteen maksullisuuden tarkoituksenmukaisuutta tulee arvioida samoin kuin sitä, onko alalle pyrkivien soveltuvuuden selvittämisessä koulutukseen hakeuduttaessa mahdollisia tarkistamistarpeita.
Valiokunnan lausumaehdotus 1 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää lakivaliokunnan lausunnossa ehdotettua lausumaa vastaavan lausuman hyväksymistä, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuuta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset. ()
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta huomauttaa, että hallituksen esitykseen ei ole sisällytetty erityistä lapsivaikutusten arviointia, joka tässä tapauksessa olisi ollut syytä tehdä, kun kyse on nimenomaan lapsia koskevasta lainsäädännöstä. Valiokunta pitää tärkeänä, että esitetyn jatkoselvityksen yhteydessä asiaan kiinnitetään huomiota.
Edellä oleviin perusteluihin viitaten valiokunta ehdottaa lakialoitteidenjahylkäämistä.
Yksityiskohtaiset perustelut
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta
7 §. Merkintä rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen palauttaminen.
Lain 7 §:n mukaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi esittäneen henkilön henkilötietoihin saadaan tehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen tunnistetiedoista. Esityksen perustelujen mukaan tunnistetiedoilla tarkoitetaan otteen päiväystä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että voimassa olevan säännöksen sanamuoto ”tunnistetiedoista” on tulkinnanvarainen, mikä saattaa aiheuttaa tarpeettomien tietojen keräämistä rikosrekisteriotteelta. Valiokunta ehdottaa pykälän ensimmäisen virkkeen muuttamista täsmällisempään ja tarkkarajaisempaan muotoon siten, että ”otteen tunnistetiedoista” muutetaan muotoon ”otteen päiväyksestä”.
Lainsäädäntömuutos
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki
lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
504/2002
sekä 7 §
lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain () 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti,
niistä
2 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti
926/2012
sellaisina kuinovatlaissa, ja
lisätään lakiin uusi 5 b § seuraavasti:
2 §
Soveltamisala
Lakia sovelletaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös:
263/2015 3) perhehoitolain () 3 §:ssä tarkoitetun perhehoitajan antamaan perhehoitoon;
Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta, jollei 5 b §:ssä toisin säädetä. Lisäksi siviilipalveluskeskus ei voi määrätä henkilöä tämän lain mukaisiin tehtäviin, jos henkilö ei halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä.
5 b §
Oikeus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi
Sen lisäksi, mitä 3—5 ja 5 a §:ssä säädetään, työnantajalla ja työnantajaan rinnastettavalla taholla, 4 §:ssä tarkoitetulla viranomaisella ja kunnalla sekä 5 ja 5 a §:ssä tarkoitetulla kunnalla ja kuntayhtymällä on oikeus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ennen työhön ottamista, luvan myöntämistä, päätöksen tai toimeksiantosopimuksen tekemistä taikka ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen.
7 § (Uusi)
Merkintä rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen palauttaminen
Rikosrekisteriotteen nähtäväksi esittäneen henkilön henkilötietoihin saadaan tehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen päiväyksestä. Työnantaja tai muu henkilö, joka on tämän lain mukaan saanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi, ei saa ottaa siitä jäljennöstä. Rikosrekisteriote on palautettava otteen esittäneelle henkilölle viipymättä.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.
Ponsi
Valiokunnan lausumaehdotukset
1.
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuutta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset.
2.
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto kiinnittää asianmukaista huomiota lasten turvallisuuteen ja perusoikeuksien toteutumiseen silloin, kun kyse on henkilöiden soveltuvuudesta työskentelemään lasten kanssa, ja asiaa koskevissa tulevissa lainsäädäntöhankkeissa laatii lapsivaikutusten arvioinnin, joka sisällytetään osaksi hallituksen eduskunnalle antamia esityksiä.
Eriävä mielipide
Vastalause 1
Perustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamista siten, että työnantajalle ja muille rikostaustan selvittämisvelvollisille tahoille annettaisiin oikeus selvittää työnhakijoiden ja muiden rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin kuuluvien henkilöiden rikostaustaa myös enintään kolme kuukautta kestävissä palvelussuhteissa ja muissa työntekotilanteissa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi lakivaliokunnalta lausuntoa rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisen harkinnanvaraisuudesta eli siitä, tulisiko rikostaustan selvittämiseen olla oikeuden sijasta velvollisuus myös tällaisissa lyhytkestoisissa työntekotilanteissa. Lakivaliokunta ehdotti eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jossa edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuutta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset.
Alaikäisten henkilökohtaisen koskemattomuuden suojelu ja heidän turvallisuutensa edistäminen on perussuomalaisille tärkeää. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä painottaa mietinnön kohdan (5) mukaisia lakivaliokunnan lausunnon seikkoja ja pitää ehdotusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisen harkinnanvaraisuudesta riittämättömänä. Lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämiseen tulisi kaikissa tilanteissa olla lakiin perustuva velvollisuus palvelussuhteen tai muun työntekotilanteen kestosta riippumatta, koska jo velvollisuuden olemassaolo saisi aikaan sen, etteivät lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet hae tehtäviin, joihin pyrkivien rikostaustat selvitetään.
Saadun selvityksen mukaan rikostaustan omaavia henkilöitä pyrkii työskentelemään lasten pariin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittääkin huomiota siihen, että hallituksen esityksessä lakimuutoksen vaikutusten arviointi perustuu pääasiallisesti arviointiin työnantajille ja Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista vaikutuksista. Lapsiasiavaltuutettu on valiokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, ettei sääntelyvaihtoehtoja ole arvioitu lainkaan lapsen oikeuksien kannalta. Vaikutusarviointia ei olekaan tehty esimerkiksi siitä näkökulmasta, missä määrin lasten kaltoinkohtelua olisi mahdollista estää, jos rikosrekisteriote pyydettäisiin poikkeuksetta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Tätä on pidettävä merkittävänä puutteena ottaen huomioon, että kaikissa lapsia koskevissa toimissa olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja koskemattomuuteen on turvattu kaikille sekä perustuslaissa että useissa ihmisoikeussopimuksissa. Nämä säädökset ja sopimukset suojaavat myös lapsia. Myös kansallisen lapsistrategian linjausten mukaan jokaisella lapsella on ehdoton oikeus elämään ja suojeluun kaikilta väkivallan muodoilta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että juuri tämän kaltaiset esitykset ovat niitä, joissa lapsivaikutusten arvioinnin tekeminen olisi kaikkein tärkeintä, ja pitää valitettavana ja merkittävänä puutteena, että hallitus on jättänyt arvioinnin laatimatta.
Lapsen oikeus erityiseen suojeluun on yksi lapsioikeuden keskeisistä periaatteista. Lapsen suojeluperiaate on kirjattu muun muassa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Viimeksi mainittu sopimus velvoittaa sopimusvaltioita ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin toimiin suojellakseen lapsia kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kenen tahansa muun hoidossa.
Niin kutsutun Lanzarote-sopimuksen sopijapuolena Suomi on puolestaan sitoutunut muun muassa lainsäädännön keinoin varmistamaan, ettei henkilöitä, jotka pyrkivät ammatteihin, joiden harjoittamiseen liittyy säännöllistä yhteydenpitoa lapsiin, ole tuomittu lasten seksuaalisesta riistosta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sopimusta valvova Lanzarote-komitea on painottanut pakollisen seulonnan toteuttamista niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla rekrytoinnin yhteydessä. Huomattava on, että komitean arviointiraportissa vuodelta 2019 on nimenomaisesti todettu, ettei Suomen lainsäädäntö täytä sopimuksen vaatimuksia, kun rikosrekisteriotetta ei vaadita henkilöltä, jonka palvelussuhde kestää vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Katsomme, ettei hallituksen nyt esittämä sääntelyratkaisu rikosrekisteriotteen nähtäväksi pyytämisen harkinnanvaraisuudesta enintään kolme kuukautta kestävissä työntekotilanteissa riitä täyttämään mainitun sopimuksen velvoitteita.
Käytännön huolet velvoittavassa mallissa liittyvät lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan sijaisten palkkaamisen viivästymiseen lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Tähän liittyen on huomattava, että rikostaustan selvittämiseksi esitetyn rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika on kuusi kuukautta. Tiettyä työtehtävää varten tilattua rikosrekisteriotetta voi siten käyttää otteen voimassaoloaikana myös toista tehtävää varten. Työvoimaa esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin välittävien yritysten sijaisrekistereihin ilmoittautuneiden on siten usein mahdollista toimittaa rikosrekisteriote työnantajan nähtäväksi ilman viivettä myös silloin, kun tarve sijaisrekrytoinnille ilmenee yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla. Niitä tapauksia varten, joissa rikosrekisteriotetta ei aikapulan vuoksi olisi saatavilla ennen työnteon aloittamista, esitämme sääntelymallia, jossa työntekijän olisi toimitettava rikosrekisteriote työnantajan nähtäväksi viipymättä sen jälkeen, kun otepyyntö on käsitelty Oikeusrekisterikeskuksessa.
Erityisen ongelmallisena perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää sitä, että TE-toimiston vastuulla olevan, maahanmuuttaja-asiakkaille suunnattuun kotoutumiskoulutukseen osana kuuluvan käytännön harjoittelun näkökulmasta kunnat ja erityisesti varhaiskasvatuksen yksiköt ovat osoittautuneet halutuiksi työpaikoiksi, mutta kyseinen käytännön harjoittelu on kestoltaan kuitenkin niin lyhyt, ettei se oikeuta rikosrekisteriotteen nähtäväksi saamiseen, ja kotouttamispalvelun piirissä olevien henkilöiden osalta rikostaustan luotettava selvittäminen on usein muutenkin mahdotonta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, ettei tällaista harjoittelua tulisi järjestää siten, että se vaarantaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten tai koululaisten turvallisuuden, eikä sellaisia henkilöitä, joiden rikostaustasta tai edes henkilöllisyydestä ei voida saada luotettavaa tietoa, tule laittaa sellaisiin tehtäviin, joissa he työskentelevät henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisten kanssa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa tässä yhteydessä selvyyden vuoksi yhtyvänsä lakivaliokunnan lausumaesitykseen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuutta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset. On syytä arvioida rikostaustan selvittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi työsuhteen aikana samoin kuin sitä, jääkö tällä hetkellä lain soveltamisalan ulkopuolelle ryhmiä, joiden osalta rikostaustan selvittäminen olisi perusteltua.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
(Vastalauseen muutosehdotukset)
että lakiehdotus hyväksytään muutettunaja
(Vastalauseen lausumaehdotus)
että hyväksytään yksi lausuma.
Vastalauseen muutosehdotukset
Laki
lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 504/2002 lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain () 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti sekä 7 §,
926/2012 sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti laissa, ja
lisätään lakiin uusi 5 b § seuraavasti:
2 §
Soveltamisala
Lakia sovelletaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös:
(3 kohta kuten TyVM)
Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta, jollei 5 b §:ssä toisin säädetä.
Mikäli rikosrekisteriotetta ei lyhytaikaisessa työtehtävässä aikapulan vuoksi ole saatavilla ennen työnteon aloittamista, työntekijän on 5 b §:ssä säädetyllä tavalla toimitettava rikosrekisteriote työnantajan nähtäväksi. Siviilipalveluskeskus
ei voi määrätä henkilöä tämän lain mukaisiin tehtäviin, jos henkilö ei halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä.
5 b §
Rikosrekisteriote lyhytaikaisissa työtehtävissä
velvollisuus
Sen lisäksi, mitä 3—5 ja 5 a §:ssä säädetään, työnantajalla ja työnantajaan rinnastettavalla taholla, 4 §:ssä tarkoitetulla viranomaisella ja kunnalla sekä 5 ja 5 a §:ssä tarkoitetulla kunnalla ja kuntayhtymällä onpyytää rikosrekisteriote nähtäväksi enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ennen työhön ottamista, luvan myöntämistä, päätöksen tai toimeksiantosopimuksen tekemistä taikka ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen.
Mikäli rikosrekisteriotetta ei aikapulan vuoksi ole saatavilla ennen työnteon aloittamista, työntekijän on toimitettava rikosrekisteriote työnantajan nähtäväksi viipymättä sen jälkeen, kun otepyyntö on käsitelty Oikeusrekisterikeskuksessa.
7 §
(Kuten TyVM)
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen, ettei sellaisia kotouttamispalvelun piirissä olevia henkilöitä, joiden henkilöllisyydestä tai rikostaustasta ei ole saatavilla luotettavaa selvitystä, hyväksytä harjoitteluun sellaisille työpaikoille tai muihin tehtäviin, joissa he ovat henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisten kanssa.
Helsingissä 12.5.2021
Rami
Lehto
ps
Riikka
Slunga-Poutsalo
ps
Jukka
Mäkynen
ps
Vastalause 2
Perustelut
Kokoomuksen valiokuntaryhmä pitää perusteltuna hallituksen esitystä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain muuttamisesta. Lainsäädännön on suojeltava lasten koskemattomuutta ja turvallisuutta kaikissa tilanteissa. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka edellyttää sopimusvaltioilta aktiivisia toimenpiteitä lasten suojelemiseksi.
Hallituksen valitsema sääntelymalli perustuu työnantajien mahdollisuuteen pyytää rikosrekisteriote myös alle kolme kuukautta kestävissä työ- ja virkasuhteissa. Esityksessä on perusteltu vapaaehtoisuuteen perustuvaa sääntelymallia erityisesti työnantajien hallinnollisen taakan näkökulmasta. Esityksestä puuttuvat arviot siitä, miten vaihtoehtoinen sääntelymalli suojelisi alaikäisiä valittua sääntelyratkaisua paremmin. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu ilmi, että kun rikosrekisteriotteen pyytäminen jätetään työantajan harkinnan varaan, lasten oikeuksien toteutuminen jää käytännössä kiinni aikuisten toiminnasta, jonka taustalla voivat vaikuttaa hyvin moninaiset vaikuttimet.
Työnantajan kannalta niin vastuukysymyksiä kuin työnantajan korvausvelvollisuutta harkittaessa tilanne olisi selkeämpi, jos kyseessä olisi velvollisuus, mikäli jotain tapahtuisi. Nyt jää epäselväksi se, millä kriteereillä työnantajat harkitsisivat, käyttävätkö ne oikeuttaan rikostaustan selvittämiseen vai eivät. Jos otteen pyytäminen olisi harkinnanvaraista ja työnantaja jättäisi jossain tapauksessa pyytämättä otteen ja tapahtuisi jotain, jouduttaisiin arvioimaan muun muassa sitä, onko harkintavaltaa käytetty oikein. Velvollisuus olisi toimivampi malli myös tapauksissa, joissa joudutaan punnitsemaan työnantajan mahdollista korvausvastuuta. Velvollisuus turvaisi myös työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun. Harkinnanvaraisuus voisi johtaa erilaisiin soveltamiskäytäntöihin eri kunnissa ja kaupungeissa, kun osa työnantajista käyttäisi oikeuttaan selvittää rikostausta ja osa ei.
Saadun asiantuntijaselvityksen perusteella on käynyt ilmi, että on perusteltua säätää työnantajille velvollisuus rikostaustan selvittämiselle mahdollisuuden sijaan. Velvollisuuden säätäminen parantaisi lasten oikeuksia ja olisi tältäkin osin perusteltu ratkaisu. Hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta on muutettava siten, että se perustuu rikosrekisteriotteen pyytämisen osalta oikeuden sijaan velvollisuuteen. Vastalauseessa ehdotetussa pykälämuutoksessa mahdollistettaisiin velvollisuudesta poikkeaminen tilapäisesti, mikäli työnantaja ei voi täyttää lakisääteistä mitoitusta.
Kokoomuksen valiokuntaryhmä yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausumaehdotukseen, jossa eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita, erityisesti mahdollisuuksia laajentaa rikostaustan selvittämisvelvollisuutta ja nopeuttaa rikosrekisteriotteen saamista, sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
Vastalauseen muutosehdotukset
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna. ()
Vastalauseen muutosehdotukset
Laki
lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 504/2002 lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain () 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti sekä 7 §,
926/2012
ja
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti laissa,
lisätään
lakiin uusi 5 b §
seuraavasti:
2 §
Soveltamisala
Lakia sovelletaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös:
(3 kohta kuten TyVM)
Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta, jollei 5 b §:ssä toisin säädetä.
Työnantaja voi poiketa rikosrekisteriotteen pyytämisestä ennen työn aloittamista lakisääteisen mitoituksen täyttämiseksi. Tällaisissa tilanteissa työntekijän on toimitettava ote jälkikäteen välittömästi sen Oikeusrekisterikeskuksesta saatuaan.
Lisäksi siviilipalveluskeskus ei voi määrätä henkilöä tämän lain mukaisiin tehtäviin, jos henkilö ei halua ottaa vastaan tällaisia tehtäviä.
5 b §
Oikeus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi
Sen lisäksi, mitä 3—5 ja 5 a §:ssä säädetään, työnantajalla ja työnantajaan rinnastettavalla taholla, 4 §:ssä tarkoitetulla viranomaisella ja kunnalla sekä 5 ja 5 a §:ssä tarkoitetulla kunnalla ja kuntayhtymällä on oikeus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi enintään kolme kuukautta kestävissä tehtävissä ennen työhön ottamista, luvan myöntämistä, päätöksen tai toimeksiantosopimuksen tekemistä taikka ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen.
7 §
(Kuten TyVM)
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.
Helsingissä 12.5.2021
Arto
Satonen
kok
Terhi
Koulumies
kok
Ruut
Sjöblom
kok
Antero
Laukkanen
kd
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 4/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)
Eduskunta hylkää lakialoitteisiin LA 1/2019 vp ja 2/2019 vp sisältyvät lakiehdotukset.
Eduskunta hyväksyy kaksi lausumaa.
(Valiokunnan lausumaehdotukset)
Vastalauseet
2 vastalausetta jätettiin mietintöön omine kannanottoehdotuksineen. Vastalauseet eivät muuta valiokunnan enemmistön päätösehdotusta, mutta ne kirjataan mietintöön ja niistä voidaan äänestää täysistunnossa.