Eduskunnan puhemiehelle
Yhtenä hallituksen kärkihankkeista mainitaan biotalous ja puhtaat ratkaisut, mihin ollaan satsaamassa 300 miljoonaa euroa. Hallituksen biotalouden hankkeet näyttävät pääosin olevan suunnattuja lähinnä maa- ja metsätalouteen ja energiantuotantoon.
Biotalous käsittää kuitenkin paljon muutakin kuin metsiin perustuvaa teollisuutta. Suomi on esimerkiksi yksi biolääketieteen tutkimuksen huippumaista, kuten Helsingin Sanomat uutisoi 1.9.2015. Biolääketieteen yrityksille Suomi näyttäytyy kuitenkin byrokraattisena, eikä osaamista osata myydä ulkomaille. Lupaprosessit ovat monimutkaisia ja pitkiä.
Biolääketiede on nopeasti kasvava ala. Uusista lääkkeistä noin kolmannes on biologisia lääkkeitä ja tuotekehitysvaiheessa olevista 40—60 prosenttia. Lääketeollisuus investoi Euroopassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen 30 miljardia euroa. Suomessa lääkeyritykset investoivat vuosittain noin 250 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lääketeollisuuden oman arvion mukaan investointien määrä voidaan kaksin- tai jopa kolminkertaistaa, mikäli investointiedellytykset ovat kunnossa.
Muissa tutkimukseen panostavissa maissa haaste on ratkaistu perustamalla yliopistojen yhteyteen lääkekehityskeskuksia. Turun yliopisto voisi toimia lääkekehityskeskuksen valtakunnallisena koordinaattorina perustuen seudun johtavaan asemaan lääkekehityksessä. Turussa sijaitsee 18 Suomen 19:stä lääkealan yrityksestä. Lääkehityskeskus tarjoaisi yksinkertaisen, kustannustehokkaan ja toimivan tavan synnyttää uutta vientivetoista liiketoimintaa Suomeen. Lääkehityskeskus pystyisi kehittämään yhdessä yliopiston tutkijoiden kanssa lääkeainemolekyylejä, parantaisi lääkeaihioiden ominaisuuksia sekä auttaisi kaupallistamaan tuotteita. Lääkealan yritykset saisivat uusia tuotteita, uusia yrityksiä voitaisiin perustaa ja tutkimusryhmät saisivat enemmän rahoitusta. Koko suomalainen yhteiskunta nettoaisi lääketeollisuuden ja -teknologian investoinneista ja vientituloista.
Lääkekehityksessä uinuu yhä valtava taloudellinen potentiaali, joka meidän pitää hyödyntää. Olennaista on, että saamme säilytettyä paikkamme korkeatasoisen tutkimuksen kärjessä ja kanavoitua osaamisemme tulevaisuudenkin menestykseksi. Lääkealan pitää olla meille strateginen valinta. Lääkekehityskeskuksen perustaminen Suomeen olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edistää biolääketieteen mahdollisuuksia Suomessa ja
onko hallituksen suunnitelmissa valtakunnallisen lääkehityskeskuksen perustaminen tätä varten?