Eduskunnan puhemiehelle
Kymmeniä vastaanottokeskuksia on avattu Suomeen erittäin lyhyessä ajassa. Vähemmistönä näissä asuvat pakolaiset: suuri osa on turvapaikanhakijoita ja suurin osa paremman elintason ja suomalaisen veronmaksajan kustantaman, tulijoille täysin ilmaisen ylläpidon perässä tulevia siirtolaisia. Suomen Punainen Risti pyörittää valtaosaa vastaanottokeskuksista. Monin paikoin SPR toimii kuin valtio valtiossa piittaamatta kuntapäättäjien tai asukkaitten näkemyksistä.
Esimerkiksi Viitasaarella kaupunginhallitus päätti 5.10.2015, että kaupungilla ei ole omistuksessaan eikä tiedossaan suurempaan vastaanottokeskuskäyttöön soveltuvia tiloja. Hallitus päätti esittää valtuustolle, että kaupunki vastaanottaisi 30—40 kiintiöpakolaista tänä ja ensi vuonna. Kaupungin tytäryhtiöllä, Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy:llä, on tyhjillään pakolaisten asuttamiseksi sopivia asuntoja.
Kuitenkin 28.10. uutisoitiin, että Viitasaarelle tulee turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri oli neuvotellut paikallisten kartanomajoitusyrittä-jien kanssa 100—120-paikkaisen keskuksen perustamisesta pikaisella aikataululla. Lehtitietojen mukaan sopimuksen syntyminen ei vaadi kaupungin päätöksentekoelinten hyväksyntää, sillä tilojen vuokraaja on yksityinen taho. Jyvässeudun vastaanottokeskusten johtaja Janne Oksanen korosti medialle, ettei vastaanottokeskuksesta tule kuluja Viitasaaren kaupungille.
Vaikka tilojen vuokraaja onkin yksityinen taho, tulisi SPR:n silti ottaa toiminnassaan huomioon kaupungin päätöksentekoelinten kanta. Kaupunkien ja kuntien päättäjät ovat vaaleilla valittuja henkilöitä. He toimivat siis kansan mandaatilla, päinvastoin kuin SPR. Merkillepantavaa on myös se, että kyse ei ole mistä tahansa vuokraustoiminnasta. Vastaanottokeskuksen perustaminen, tapahtuipa se missä päin Suomea tahansa, vaikuttaa merkittävästi kansalaisten elämään. Psyykkinenkin vaikutus on suuri, sillä vastaanottokeskusten myötä kantasuomalaiset kokevat turvallisuutensa ja turvallisuudentunteensa selkeästi heikentyneen. Tilannetta pahentavat poliisin liian vähäiset resurssit ja valtamedian vähättely maahanmuuttobisneksen haittapuolista.
Vastaanottokeskuksen johtajan vakuuttelu siitä, ettei kaupungille tule turvapaikkaturismista kuluja, on vähintäänkin kyseenalaista. SPR:llä palkkaa nauttivalla johtotason henkilöllä tulisi olla tulosvastuu sanoistaan. Esimerkiksi Lieksasta meillä on esimerkki siitä, että kun valtionapu loppuu, jäävät turvapaikkaturistit kunnan taloudelliseksi rasitteeksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi Suomen Punainen Risti voi perustaa vastaanottokeskuksia niihinkin kuntiin, joiden päättäjät ovat ilmaisseet kielteisen kantansa,
kun kuntapäättäjillä on kuntalaisten mandaatti, SPR:llä ei, niin miten on mahdollista, että SPR voi ohittaa vaaleilla valitut kuntapäättäjät ja sitä kautta kuntalaisten kannan ja
jos kuntien näkemyksillä ei ole painoarvoa näin tärkeässä asiassa, eikö tämä heikennä kunnallispolitiikan ja sitä myötä kansalaisdemokratian arvoa?