Eduskunnan puhemiehelle
Uusi Luonnonvarakeskus aloitti toimintansa 1.1.2015, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotoiminnat yhdistettiin yhdeksi uudeksi tutkimuslaitokseksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimintaan ovat kohdistumassa mittavat säästöt. Ne uhkaavat myös Parkanon toimipaikan tulevaisuutta. Parkanon yksikkö on maailman huipputasoa. Sen toiminta perustuu yhteistyölle yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Se luo taloudellista kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Sen alueellinen merkitys on nyt ja tulevaisuudessa korvaamaton, kun Pirkanmaalla luodaan biotaloudesta kasvualaa.
Luken Parkanon toimipaikan keskeisiä vahvuuksia ovat monipuolinen ja korkeatasoinen asiantuntemus, suometsien erityisosaaminen, tutkimusmetsien läheisyys, innovatiiviset hankkeet, tutkimustyön asiakaslähtöisyys ja laboratorio, jotka mahdollistavat koko tutkimusketjun hallinnan paikallisesti ja tehokkaasti.
Parkanon toimipaikalla on vahvat vuosikymmenten aikana syntyneet verkostot alan toimijoihin ja asiantuntijoihin. Asiakkaiden tarpeet osataan huomioida, ja tutkimuksen sovelluskohteet ovat jo nykyisellään käytännönläheisiä. Yhteistyöyrityksiä on noin 120, ja ne koostuvat mm. metsä-teollisuuden, metsäteknologian, puutuotealan, lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuden, ohjelmistoalan, turvealan ja matkailualan yrityksistä.
Parkanon toimipaikan merkittävänä etuna voidaan pitää toimipaikan sijaintia kolmen maakunnan rajalla keskellä Suomen puustoisimpia tutkimusmetsiä, jotka koostuvat Parkanon ympäristön noin 2 100 hehtaarin ja Vilppulan läheisyydessä olevista noin 1 600 hehtaarin alueista. Metsäalueet palvelevat myös monipuolisesti opetusta, virkistystä sekä tutkimustiedon siirtoa käytäntöön.
Suontutkimuksen tutkimusala vahvistui entisestään, kun suometsätieteen professuuri siirrettiin Vantaalta Parkanoon vuonna 2002. Ajankohtaista suontutkimusta tehdään muun muassa hienojuuridynamiikan ja hiilenkierron parissa.
Parkanossa tutkitaan myös rahkasammaleen tuotantoa ja käyttöä kasvihuonekasvien kasvualustana ja turvetuotannon ympäristökuormituksen vähentämistä uuden märkäkorjuumenetelmän avulla. Parkano on profiloitunut terveysosaamiseen ja tutkimukseen liittyvien korkeatasoisten hankkeiden kautta edelläkävijäksi kohti uusia innovatiivisia terveysalan tuotteita.
Pitkän toimintahistorian ansiosta käytössä on valtavat pitkien tutkimussarjojen synnyttämät tietovarannot. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurantaa varten tarvitaan metsistä pitkiä aikasarjoja. Suurin osa Parkanon ainutkertaisista suometsien aikasarjoista on kerätty yli 50 vuoden ajalta 1960-luvulta lähtien, mutta osa tiedoista on peräisin jo 1930-luvulta.
Nämä tekijät muodostavat ainutlaatuisen demonstraatioympäristön, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia erityisesti metsäbiotalouden uusien tuotteiden testaamiseen käytännössä.
Useat yritykset ovat sitä mieltä, että toimipaikan siirtäminen muualle vaikeuttaisi huomattavasti Parkanoon rakennetun demonstraatioympäristön hyödyntämistä. Yritykset ovat kiinnostuneita yhteistyön syventämisestä Luonnonvarakeskuksen Parkanon toimipaikan kanssa. Monipuolinen osaaminen ja innovatiiviset hankkeet ovat herättäneet kiinnostusta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten turvataan Luonnonvarakeskuksen Parkanon yksikön toiminta tulevaisuudessa?