Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 1/2015 vp — Kirjallinen kysymys vaarallisen elinkautisvangin vapauttamisesta vastoin vaarallisuusarvion tehneiden viranomaisten näkemystä — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 1/2015 vp
KK 1/2015 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys vaarallisen elinkautisvangin vapauttamisesta vastoin vaarallisuusarvion tehneiden viranomaisten näkemystä

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 637 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Elinkautisen vankeusrangaistuksen kestolle ei ole lainsäädännössä säädetty enimmäismäärää. Tuomitulla on mahdollisuus hakea vapauttamistaan tuomioistuimelta. Elinkautisen vankeustuomion keskimääräinen kesto on muotoutunut alle 15 vuoteen. Oikeuskäytännön mukaan on erittäin poikkeuksellista, että ketään pidetään vangittuna yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Vapautuville elinkautisvangeille tehdään nykyisin vaarallisuusarvio, mikä on erinomainen asia. Riippumaton tuomioistuin ei ole kuitenkaan sidoksissa terveydenhuollon ja vankeinhoidon ammattilaisten näkemyksiin vapautuvan vangin vaarallisuudesta.

Julkisuudessa on käsitelty tapausta, jossa hovioikeus on tehnyt mm. murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitun vangin vapauttamispäätöksen vastoin ammattilaisten tekemää vaarallisuusarviota ja esitystä. Päätös ei ole lainvoimainen. Vaarallisuusarvion mukaan tuomiotaan lähes kaksikymmentä vuotta suorittanut ja vapautuva vanki muodostaa konkreettisen vaaran muiden hengelle ja terveydelle. Tuomioistuin on vapauttamispäätöksessään huomioinut mm. jo suoritetun vankeusrangaistuksen pituuden ja oikeuskäytännön.

Mielenterveyslain mukaan henkilö voidaan määrätä vastentahtoiseen hoitoon, mikäli hän on vaarallinen itselleen tai muille ihmisille. Tämä koskee myös vapautuvia vankeja. Vastentahtoiseen hoitoon määrääminen edellyttää luonnollisesti vakavia mielenterveyden ongelmia. On korostettava, että esimerkiksi pelkkä persoonallisuushäiriö ei oikeuta vastentahtoiseen hoitoon määräämiseen.

Lainsäädännössä on ilmiselvä puute, kun vaarallisuusarvion tehneiden asiantuntijoiden näkemyksen vastaisesti tuomioistuin vapauttaa tuomioistuinkäytäntöön perustuen muille ihmisille vaarallisen vangin, jonka vakavien rikoksien uusimisriski on konkreettinen. Ongelma korostuu, mikäli vaarallisen ja vapautuvan vangin kohdalla eivät täyty mielenterveyslain mukaiset edellytykset vastentahtoiseen hoitoon määräämiseksi. Julkisuudessa käsitellyssä tapauksessa vapautuva vanki ei ole Suomen kansalainen. Vangin karkottaminen on estynyt hänen kotimaansa haluttomuuteen ottaa hänet vastaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin lainsäädäntöä kehittäviin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta uhka-arvion perusteella vaarallisina muiden hengelle tai terveydelle pidettäviä vankeja säilytetään vankilassa tai muussa suljetussa laitoksessa niin pitkään kuin uhka on poistunut ja
mihin oikeudellisiin tai poliittisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ulkomaalaiset, vakavaan rikokseen syyllistyneet vapautuvat vangit saadaan karkotettua?

Allekirjoittajat

Kari TolvanenEnsimmäinen allekirjoittaja
Pauli KiuruAllekirjoittaja
Timo HeinonenAllekirjoittaja
Kalle JokinenAllekirjoittaja
Ben ZyskowiczAllekirjoittaja
Kari Tolvanen
Kansanedustaja · Jätetty 28.4.2015 · Uusimaa
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 20.18·varmenna teksti
Vastaus — oikeusministeri · 20.5.2015

Ministerin vastaus

oikeusministeri
Vastaus annettu 20.5.2015 · KKV 1/2015 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 20.18·varmenna vastaus