Eduskunnan puhemiehelle
Merimetso aiheuttaa merkittävää haittaa kalastuselinkeinolle, luonnolle ja rannikon asutukselle. Viimeisten kymmenen vuoden aikana merimetsokanta on kasvanut voimakkaasti ja levittäytynyt uusille alueille Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa pesi vuonna 2015 noin 24 000 merimetsoparia. Vuoden aikana merimetson pesien määrä lisääntyi 3 800 pesällä. Merimetso syö päivässä noin puoli kiloa kalaa, ja merimetson runsaan lukumäärän vuoksi kalat eivät ehdi kasvaa täysimittaisiksi ennen pyydystämistä. Merimetson pesimisestä on myös aiheutunut ongelmia. Merimetsoyhdyskunnat pesivät 74 luodolla, ja yhdyskuntia on laskettu olevan 46. Pesiminen aiheuttaa saaristolaisluonnolle haittoja yhdyskuntien suuren koon ja ulosteiden vuoksi. Merimetson uloste tuhoaa pesimäluotojen puita ja kasvillisuutta. Rannikon asutukselle merimetsot aiheuttavat haju-, viihtyvyys- ja terveyshaittoja. Erityisen voimakas merimetsokanta on Merikarvian, Luvian ja Rauman saaristossa.
Merimetso on Suomessa rauhoitettu laji luonnonsuojelulain 38 §:n mukaan. Laji kuuluu myös EU:n lintudirektiivin I liitteen mukaisiin suojeltuihin lajeihin, mikä kieltää niiden metsästämisen. Luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä voi kuitenkin poiketa, mikäli lintudirektiivin 9 artiklan ensimmäisen kohdan ehdot täyttyvät eikä muuta ratkaisua ongelmiin ole. Käytännössä ELY-keskus on ollut vastahakoinen myöntämään erikoislupia suojelumetsästykseen, eikä sen katsota olevan riittävä keino merimetson ongelmien vähentämiseksi.
Käytännössä myös viranomaiset ja eri tehtävissä toimivat luottamusmiehet mediaa myöten jatkuvasti väittelevät, kuka ja missä lopultakin tekee päätöksen merimetsokannan radikaalista vähentämisestä luonnostamme mm. metsästämällä. Kun ns. merimetsotyöryhmän puheenjohtajana toimii juristi ja entinen oikeusministeri, on syytä virdoinkin odottaa ryhmätlä tähän oikea esitys.
Merimetsotyöryhmän tulisikin huomioida erityisesti merimetson kannansäätelyn oikeudellisia seikkoja siten, että kantaa pystyttäisiin säätelemään ja rajoittamaan kestävällä ja tehokkaalla tavalla ja näin vähentämään merimetson aiheuttamia ongelmia saariston elinkeinoille, luonnolle ja ihmisille.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen oikeudellisia esteitä merimetsokannan säätelemiseksi ja
milloin voimme odottaa kannan säätelyn aloittamista?