Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 360/2015 vp — Kirjallinen kysymys sijaissynnytysten mahdollistamisesta Suomessa — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 360/2015 vp
KK 360/2015 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys sijaissynnytysten mahdollistamisesta Suomessa

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 314 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Avustettujen lisääntymismenetelmien tavoitteena on auttaa yhä useampia vanhempia saamaan biologisesti omia lapsia. Monilla on biologinen tarve saada lapsia, jolloin lapsettomuus on äärimmäisen kipeä ongelma. Suomessa sallittuja ovat monet muut lapsettomuuden hoitomuodot, mutta sijaissynnytykseen on kuitenkin täyskielto.

Sijaissynnytys on keinohedelmöityksen kaltainen menetelmä, joka auttaa etenkin pariskuntia, jotka eivät ilman omaa syytään voi saada biologisia lapsia. Sijaissynnytyksen salliminen ei lisäisi merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia tai vaatisi rakenteiden muutosta, mutta monille vanhemmille geneettisen lapsen saaminen on äärimmäisen tärkeä asia. Suomessa tuleekin sallia ei-kaupallinen sijaissynnytysmahdollisuus yksittäisissä, lainsäädännössä määritellyissä tapauksissa.

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunta ETENE:n arvion mukaan sijaissynnytykset sallivassa toiminnassa on enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin hoidosta kuvatuissa mahdollisissa ongelmissa. Eettisen pohdinnan jälkeen ETENE on päätynyt siihen arvioon, että joissakin tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voi tapahtua eettisesti hyväksyttävästi. Sijaissynnytyksen tulee olla luvanvaraista ja ei-kaupallista.

Nykyinen täyskielto on kohtuuton etenkin heille, jotka omasta tahdostaan riippumatta eivät voi saada lapsia. Ei ole näyttöä siitä, että sijaissynnytys vaarantaisi lapsen fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Ongelmallista on myös se, että sijaissynnytysvaihtoehtoja etsitään täyskiellon takia ulkomailta. Laillista tämä on esimerkiksi Hollannissa ja Virossa. Näin ollen olisi parempi, että sijaissynnytys sallittaisiin Suomessa, kuin se, että lasta haluavat siirtyvät etsimään ratkaisua asiaan ulkomailta, jossa olosuhteet voivat olla huomattavasti kehnommat.

Toive geneettisestä lapsesta on yhtä lailla voimakas myös niillä, joilla siihen ei esimerkiksi kohdun puuttumisen tai harvinaisen sairauden vuoksi ole mahdollisuutta. Tällä hallituskaudella tulisikin lainsäädäntöämme korjata siten, että se mahdollistaisi myös sijaissynnytyksen Suomessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sijaissynnytysten sallimiseksi Suomessa?

Allekirjoittajat

Antti KaikkonenEnsimmäinen allekirjoittaja
Saara-Sofia SirénAllekirjoittaja
Hannakaisa HeikkinenAllekirjoittaja
Annika SaarikkoAllekirjoittaja
Kristiina SalonenAllekirjoittaja
Anneli KiljunenAllekirjoittaja
Eeva-Johanna ElorantaAllekirjoittaja
Anne-Mari VirolainenAllekirjoittaja
Veera RuohoAllekirjoittaja
Outi Alanko-KahiluotoAllekirjoittaja
Jani ToivolaAllekirjoittaja
Jaana PelkonenAllekirjoittaja
Mikko KärnäAllekirjoittaja
Stefan WallinAllekirjoittaja
Hanna KosonenAllekirjoittaja
Nasima RazmyarAllekirjoittaja
Susanna HuovinenAllekirjoittaja
Juho EerolaAllekirjoittaja
Markku RossiAllekirjoittaja
Ben ZyskowiczAllekirjoittaja
Sari MultalaAllekirjoittaja
Aino-Kaisa PekonenAllekirjoittaja
Mika RaatikainenAllekirjoittaja
Susanna KoskiAllekirjoittaja
Wille RydmanAllekirjoittaja
Olli-Poika ParviainenAllekirjoittaja
Antti Kaikkonen
Kansanedustaja · Jätetty 14.12.2015 · Uusimaa
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 17.12·varmenna teksti
Vastaus — oikeus- ja työministeri · 21.12.2015

Ministerin vastaus

oikeus- ja työministeri
Vastaus annettu 21.12.2015 · KKV 360/2015 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 17.12·varmenna vastaus